2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 9-10 (81-82)


№ 8 (80)


№ 7 (79)


№ 6 (78)


№ 5 (77)


№ 4 (76)


№ 3 (75)


№ 2 (74)


№ 1 (73)

№ 7 ( 79 ) 2012



Toimitukselta

Hei kaikki, rakkaat lukijat!

Viime aikoina Suomen mediassa on esitetty tavalla tai toisella negatiivissävytteisiä uutisia kansalaisjärjestöjen toiminnasta. Järjestöjen projektit eivät muka ole kovin hyödyllisiä, vaikka niihin laitetaan paljon rahaa.

On surullista lukea tällaisia artikkeleita, sillä, Luojan kiitos, Suomessa on paljon voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, joiden toiminta tuo todellista hyötyä yhteiskunnalle. On tietysti myös toisenlaisia tapauksia. Hankkeelle myönnetyt rahat menevät kuin kankkulan kaivoon, kun koko hanketta ei itse asiassa ole olemassakaan. Tällaiset tapaukset eivät kuitenkaan ole yleisiä, ne ovat poikkeuksia säännöstä.

Taito pyytää rahaa on omanlaistaan taidetta. Täytyy osata muotoilla ajatuksensa lyhyesti ja konkreettisesti, esittää se asiantuntevasti ja todistaa vähintään yhtä asiantuntevasti, että se, mitä haluat tehdä, on avustuksen myöntäjän rahallisen avun arvoista. Minulla oli onni osallistua muuan kansainväliseen koulutustapahtumaan, jonka aiheena oli varainkeräys. Esiintymässä oli New Yorkin Pace-yliopiston varapresidentti Laura Fredrics. Laura vastaa yliopiston varainhankinnasta, hän johtaa koko lahjoitustenkeruuprosessia. Lisäksi hän pitää johtamisen kursseja kansalaisjärjestöille, kursseja vuosittaisten, huomattavien, toistuvien ja erityisen suurten lahjoitusten keräämisestä. Miksi kerron tästä? Siksi, että osallistuttuani varainhankinnan mestarikurssille aloin ymmärtää, kuinka paljon hyötyä ja hyvää maailmaan tuovat ne ihmiset, jotka varoja keräävät.

Varat menevät sairaanhoitoon ja lääkkeisiin, koulutukseen ja uusien koulujen rakentamiseen, ikääntyneiden auttamiseen, taiteen kehittämiseen ja moneen muuhun yhtä tärkeään ja tarpeelliseen asiaan. Käytännössä kaikki maailman maat pyrkivät kaikin tavoin kannustamaan hyväntekeväisyyttä. Jo Theodore Roosevelt, USA:n 26. presidentti, sanoi kerran: ”Meidän kehityksestämme ei kerro paljon omistavien varakkuuden lisääntyminen, vaan se, voimmeko taata tarpeeksi niille, joilla on liian vähän”.

Kaikkien voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden elinehto ja toiminnan edellytys ovat lahjoitukset. Jos ei ole varoja, ei ole kansalaistoimintaakaan. Älkää siis pelätkö pyytää tai lahjoittaa jotain yhteiseksi hyväksi! Ja kaikille, joita varainkeräys toden teolla kiinnostaa, suosittelen Laura Fredricksin kirjaa, jonka nimi on The Ask: How to Ask for Support for Your Nonprofit Cause, Creative Project, or Business Venture. Kirjan venäjänkielisen version Iskusstvo prosit dengi. Kak prosit kogo ugodno o kakoi ugodno summe dlja kakih ugodno tselei on julkaissut kustantamo ZAO Olimp-Biznes vuonna 2010.

Lopuksi haluaisin vielä mainita Thedore Rooseveltin ajatuksen: ”Paras palkinto, jonka voit elämältä saada, on mahdollisuus tehdä työtä hiki hatussa sellaisen asian eteen, joka maksaa vaivan”.

Toivon kaikille Suomen kansalaisjärjestöjen toimijoille, että voisitte tehdä työtä hiki hatussa sellaisen asian eteen, joka maksaa vaivan.

Kunnioittaen, Tatjana Doultseva,
Mosaiikin päätoimittaja

P.S. Suomen kielen taitoisille suosittelen Helsingissä järjestettäviä varainkeruukursseja. Tietoa kursseista on sivulla www.varainhankinta.net

Suomennos: Tiia Moilanen

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика