• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 5-6 ( 117-118 ) 2016

Muistiinpanoja Pietarista

Terveisiä ja uutisia Jyväskylän kaupungin Lingvo Centerin freelancer-työntekijä Ljubava Sidorovalta. Oli huhtikuu, ja kevät tuo aina mukanaan uusia juttuja ja toivoa. Niin myös minulle. 28.3.–2.4. Pietarin Ulkoasiainkomitean ansiosta ja Venäjän Federaation ulkopuolella asuvia venäläisiä koskettavan politiikan vuoksi pääsin osallistumaan ensimmäiseen Venäjän ja Pietarin historiaan ja kulttuuriin liittyvään kulttuuri-opetusohjelmaan ”Kirjallisuuskriitikoiden Pietari”. Kaupunki tervehti meitä lempeällä kevätauringolla ja mahtavilla maisemilla, jotka nostivat mielialaa. Oleskelupaikkana oli nykyaikainen venäläinen Sankt-Peterbug-hotelli. Sydämellinen vastaanotto, erinomainen näkymä ikkunasta, seisova pöytä ja esimaku seurustelusta toivat mukavan lisän ohjelman alkuun. Avajaisissa olivat mukana niin entisen Neuvostoliiton kuin myös Euroopan lähimaiden edustajia Azerbaidzhanista, Armeniasta, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Moldovasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Romaniasta, Kirgisiasta, Kazakstanista, Italiasta, Israelista, Maltalta, Kreikasta, Saksasta, Ruotsista ja tietenkin Suomesta…

Pääkeskustelupaikkanamme oli Venäjän tiedeakatemian Venäläisen kirjallisuuden instituutti (Pushkinin talo). Sinne kokoontuivat kaikkein taitavimmat ihmiset. Ne, jotka rakastavat Venäjää ja venäjän kieltä koko sydämestään. Ne, jotka työllään tuovat esille maamme ja venäjän kielen kauneutta ja mahtavuutta, tukevat yhteisömme perinteitä ja edustavat venäläisen sielun suuruutta! Pietarin kirjallisuuskriitikot -ohjelma piti sisällään luentoja ja paneelikeskusteluita eri teemoista, jotka herättivät informatiivisella sisällöllään tiedonhaluisten ja alansa ammattilaisten kokemuksien kautta kokeneiden ihmisten kiinnostuksen. Yhdessä Puškinin talon johtavien asiantuntijoiden A. Veselovan, V. Perhinin, M. Stjopinan ja K. Zubkovin johdolla me opiskelimme kritiikkiä sen kaikissa ilmenemismuodoissa, jolloin myös meistä tulee joskus kriitikoita. ”Belinskin perintö..”, ”Venäläisen kritiikin klassismi…”, ”Kritiikki ja Pietarin kirjallisuusperinne” olivat pieni osa sitä, mistä keskustelimme, eivätkä ne antaneet konferenssin osallistujille rauhaa. Oli todella jännittävää oppia uutta 1700–1900-luvuilla eläneiden ja kirjoittaneiden pietarilaisten runoilijoiden ja kriitikoiden maailmasta.

Järjestäjien suunnittelema kulttuuriohjelma ei jäänyt myöskään toisarvoiseksi. Kävimme kierroksella ”Kirjailijan talossa Gribojedova 9 kanaalin varrella”, Hoviorkesterin talossa, koska onhan se ”kirjailijoiden pilvenpiirtäjä”, ”kirjailijoiden lisäkerros” ja ”kärsimysten täyttämä talo”, joka on kuuluisa Pietarin historiassa. Tässä talossa on joskus asunut Hoviorkesterin musiikkiperheitä ja myöhemmin sen vuoden 1934 valmistumisen jälkeen siellä on juhlittu kirjailija M. Zoštšenkon, V. Kaverinin, N. Zabolotskin, N. Oleinikovin, V. Roždestvenskin, B. Tomaševskin, O. Foršin, E. Švartsin ja muiden kulttuuri- ja taidetoimijoiden tupaantuliaisia. Kävimme myös N. A. Nekrasovin kotimuseossa Liteinij prospektilla talossa, joka on toistuvasti vaihtanut omistajia sen monivuotisen historian aikana (1700-luvun lopusta). Runoilijan asunnossa sijaitsi 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla parhaiden venäläisten lehtien painot ”Sovremennik” (Nykyaika), johon on kirjoittanut ja jota on toimittanut myös Puškin, ja ”Otetšestvennye zapiski” (Isänmaan muistiinpanoja). Täällä toimi koko tuon aikaisen venäläisen kirjallisuuden kirjo: I. Turgenev, L. Tolstoi, A. Ostrovski, F. Dostojevski, M. Saltykov-Štšedrin ja monia muita kuuluisia kirjailijoita.

Saimme todella paljon esteettistä mielihyvää ja runsaasti kokemuksia S. Buranovin ”Rauhoita tuskani” -esityksen aikana, jonka katsoimme V. F. Komissaržesvkajalle nimetyssä akateemisessa draamateatterissa. Päivät kuluivat valon nopeudella ja viimeinen päivä koitti nopeasti. Se oli täynnä mukavia tapaamisia ja seurustelua. Aamuinen seminaari teosten analysoinneista päätti sujuvasti ohjelmamme Kirjallisuusiltaan kirjailijatalossa. Puheenvuoroja annettiin Pietarin johtavien kirjailijoiden Evgeni Lukinin, Boris Orlovin, Laert Dobrovolskin lisäksi myös meille ohjelmaan osallistuneille henkilöille. Kuulimme lauluja ja runoja, proosaa ja ajatuksia kaupungin vierailusta, kiitollisuuden osoituksia jokaiselle läsnäolijalle salissa. Illan kohokohta oli todistusten ja luonnollisesti kirjojen jako.

Tuona iltana täyttyi toive. Minun toiveeni. Olen siitä suunnattoman kiitollinen matkan järjestäjille ja Pietarin Ulkoasiainkomitealle, kaikille, jotka osallistuivat ohjelmaan ja tukivat minua, nuorta ja vielä kokematonta runoilijaa. Niille, jotka uskoivat lahjoihini, runolliseen taitooni.

Käytän tilaisuutta hyväkseni ja suosittelen lukemaan runoni, jotka lausuin Kirjallisuusillassa. Tähän päätän kertomukseni.

Pienen sydämen lyönnit

Pikkumieheni minun heräsi,
Venytteli, hymyili,
Kurotti kätensä äitiä kohti,
Ja haukotteli vahingossa.

No, aurinkoni, rakkaani,
Minä hemmottelen sinua.
Makealla puurolla ruokin,
Hellillä hyväilyillä lahjon.

Olet aarteeni minun.
Vuoksesi annan kaiken.
Onhan äidille parhain ääni,
Pienen sydämen lyönnit.

Odotus…

Ikkunan takana sataa uudestaan lunta ja on hämärää,
Sydämessä on hiljainen suru,
Jotakin elämässäni ei ole palannut entiselleen,
Jotain mikä ei palaa.

Elämä virtaa niin hitaasti, tasaisesti,
Ilman tarpeetonta intohimoa, kiirettä,
Mutta mieleltäni en ole täällä, ja hämmentyneenä
Odotan lämmön ja kevään tuloa.

”Rakastatko ja oletko rakastettu”, sanotte,
Mitä muuta sinä tyhmä toivoisit?
Olkapäitäni kohautan ja kyyneleeni pyyhin pois,
En pysty lopettamaan suremista.

Sinne, Venäjälle, jäivät rakkaat,
Ne, joiden luo sydämeni vetää,
Ne, jotka ovat rakkaita. Ja synnyinpaikan seinät,
Jotka aina auttavat!

Mutta kaikesta olen kiitollinen Jumalalle,
kohta aurinko lämmittää rakastaen,
Kevään jälkeen tulee kesä ja lämmössä
pääsen vapaaksi!

Ikkunan takana on jälleen lunta ja neuvottomuus,
Sydämessä hiljainen suru,
Mikä ei ole ollut yhdessä, niin palaa entiselleen,
Uusi päivä! Uusi mahdollisuus! Uusi tie!

Kunnioituksella ja kiitollisuudella,
Ljubava Sidorova, Jyväskylä, huhtikuu 2016

Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös