Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 5-6 ( 117-118 ) 2016
IX Pietarilainen ulkovenäläisten nuorisojärjestöjen ja
ulkomailla toimivan venäjänkielisen median
Venäjä ulkomailla -foorumin tarkoitus on vahvistaa ulkomailla asuvien venäläisten yhteyksiä historialliseen kotimaahansa, rohkaista kiinnostumaan venäjän kielen, kirjallisuuden, Venäjän ja venäläisen kuvataiteen historian opiskelusta. Foorumi on myös suunnattu johtajaominaisuuksien kehittämiseen työssä ja vapaa-ajalla sekä elinpiirin ja ammatillisten taitojen laajentamiseen.
Foorumi pidetään Pietarissa jo yhdeksättä kertaa. Siihen osallistuivat Suomesta seitsemän edustajaa, joista kaksi on aktiivisia venäjänkielisen yhdistys Feniksin työryhmän jäseniä Jyväskylästä, Aleksandra Sholokhova ja Irina Nikitenko.
6.6.2016 Smolnan instituutissa (vuoteen 1917 asti siellä toimi säätyläistytöille tarkoitettu oppilaitos) pidettiin juhlalliset IX kansainvälisen Venäjä ulkomailla -foorumin avajaiset. Smolnan Lepnoi zal -juhlasaliin kokoontui venäläisiä 37 maasta.
Foorumin avajaiset alkoivat Pietarin ulkoasioiden komitean varapuheenjohtaja S. L. Markovin ja seminaarien opettajien juhlapuheilla ja sen jälkeen osallistujille pidettiin interaktiivinen Tutustukaamme-tunti. Jokainen meistä kertoi vähän itsestään, maastaan ja kaupungistaan, josta on saapunut, ja monet mainitsivat myös tervehdyspuheenvuorossaan yhteytensä Venäjään ja Pietariin. Yhtenä avajaisten osiona oli kierros Smolnassa sekä käynti V. I. Leninin asuin- ja työhuoneessa. Nykyisin Smolnassa toimii Pietarin hallitus.
Samaisena päivänä pidettiin myös tutustuminen vanhaan venäläiseen linnapeliin. Pietarin Paavalin linnoituksen alueelle oli rakennettu erityinen alue sitä varten. Monille meistä peli oli uusi, mutta selvisimme siitä. Peli oli erittäin mielenkiintoinen, ja joukkuehenki alkoi nopeasti yhdistää osanottajia! Kaikille osallistujille lahjoitettiin muistomerkit, joissa oli linnapelin symboli.
Seuraavat kolme päivää osallistuimme aktiivisesti seminaareihin omissa ryhmissämme: taide, johtajuus ja media. Yhden foorumipäivän ohjelmassa oli käynti taidepaikka ARTMUZASSA, tutustuminen työpajoihin ja muutamiin sen alueen taidegallerioihin sekä matka Radiotaloon. Lähempänä iltaa kaikki foorumin osanottajat suuntasivat Elena Obraztsovan Kansainväliseen Musiikkiakatemiaan, jota johtaa hänen tyttärensä Elena Vjatšeslavovna Makarova. Akatemiarakennus sijaitsee Gostini Dvorin sisemmällä renkaalla. Tässä tapaamisessa meille esiintyi nuoria akatemian kasvatteja ja itse Elena Makarova lauloi sekä kertoi meille tämän koulun perustamisesta Elena Obraztsovan toiveiden ja suunnitelmien pohjalta.
Seuraavana päivänä Taide- ja Johtajuus-ryhmien edustajat osallistuivat kahteen peliin, jotka olivat nimeltään Vanha Nevski ja Venäläinen museo. Teimme ensimmäisen pelin tehtäviä ”juosten” ja sateessa – tyypillinen Pietari! Toinen peli tutustutti meitä Venäläisen museon taideteoksiin valitettavasti vain pieneltä osalta, mutta se oli erittäin mielenkiintoista.
Media-ryhmän henkilöt kävivät Venäjän valtion tietotoimisto TASSin toimistossa sekä nuorison tietotoimisto MIR:ssä.
Foorumin viimeinen päivä piti sisällään todella tärkeän tapaamisen veteraanien ja Leningradin piiritettyjen kanssa Upseeritalossa. He kertoivat meille sodasta, jakoivat omia muistojaan ja niiden kuunteleminen kyyneleittä ei ollut mahdollista. Lahjaksi veteraaneille foorumin osanottajat lauloivat lauluja sota-ajoilta. Tämän jälkeen Piskarjovin hautausmaalla laskimme kukkia Äiti-Venäjä-muistomerkille ja kunnioitimme kaikkia haudattuja minuutin hiljaisuudella. Hautausmaalla sankarihautoihin on haudattu yli puolimiljoonaa ihmistä. Kaiuttimista tulee aina surullista musiikkia ja siellä palaa ikuinen tuli, joka on sytytetty Marsin aukion tulesta.
Foorumin päättävä juhlaseremonia pidettiin Pietarin valtiollisessa kulttuuri-instituutissa. Foorumin osanottajat esittelivät yhteisen hankkeensa, lauloivat potpurin neuvostolauluista. Pietarin ulkoasioiden komiteasta meille osanottajille annettiin osallistumistodistukset ja kirjoja lahjaksi.
Foorumissa oli paljon tapahtumia, saimme runsaasti kokemuksia ja me todellakin ystävystyimme. Ryhmätyöt yhdistivät meidät nopeasti ja foorumissa oli paljon yhteisiä teemoja. Virallisten tapahtumien lisäksi monet kävivät Palatsiaukiolla, katselivat siltojen nostoa, nousivat Iisakin kirkon torniin ja näkivät kaupungin linnun lennon korkeudelta.
Se, joka on käynyt edes kerran Pietarissa, tulee aina säilömään kaupungin sydämeensä! Luulen, että jokainen osallistuja rakastui tähän hienoon kaupunkiin, löysi itselleen jotain sellaista, mikä yhdistää nimenomaan hänet Pietariin ja me toivomme vilpittömästi, että tulemme pitämään yhteyttä myös tulevaisuudessa ja meille tulee uusia yhteishankkeita ja ideoita. Yksi niistä alkaa jo toteutua.
Yksi Suomesta tullut osanottaja, helsinkiläinen Evgeni Vologin, kirjoitti tällaisen runon, joka kertoo jokaisen tunteista, jotka viettivät nämä unohtumattomat viisi päivää Pietarissa:
Suuret valtakadut maanalaisen rautatieverkoston yllä
Öiset tuulenpuuskat Nevskin peilin yllä.
On mukava istua Vasilin saaren kärjessä,
Laskien veden pinnalla valon välkkeitä.
Pietarin kattojen yllä leijailee sumua.
Välähtävä aurinko on raikas, ja Loftista
Antiikin kapeilla pihateillä
Järkäleenä riippuvat valetut portit.
Valtavan suuri – kompakti, mahtipontinen – kotoinen,
Paikallinen – muualta tullut, pilvinen – kirkas
Nuoltu – likainen, anteliaan innokas
Vastakohtainen ja erilainen, vastakohtainen ja erilainen…
Niiden ei helppoa rakastua tähän kiireeseen,
Jotka ovat syntyneet ja kasvaneet maaseudulla!
Hotelli ei korvaa telttamajoitusta.
Älkää menkö torille vaan venäläiselle pellolle!
Olisiko aiheellista puhua koristelusta,
Kun seisot Nevan silloilla?
Ulkomaalaisten vaeltajien joukossa
Katselet koko Pietaria vihreillä aalloilla.
Hyppäsin Ratsastajapatsaalla tähän kaupunkiin,
Jota en näe ikkunoiden valonläikkeissä.
Pietari olet rakas,
Koska otit meidät luoksesi suojiisi!
Е. Vologin, 09.06.2016
Teksti: Irina Nikitenko
Kuvat: George Pavel
Suomennos: Maria Lepistö