Mosaiikki-lehti
ilmestyi Suomessa vuosina 2005-2015
Tässä numerossa:
Toimitukselta
Meidän yhteinen Moskova-talomme
Venäjä ulkomailla -foorumi
Muistiinpanoja Pietarista
Suuntana muutos
Kohtuuttomat kielitaitovaatimukset
Uusin KANTA-palvelu
Uusi tupakkalaki
Kulttuurisensitiivisessä tienristeyksessä
Hellevin puolukkamehua skoolaamassa
Venäjänkielisten teattereiden festivaalit
Arkisto:
№ 9-10 (121-122)
№ 7-8 (119-120)
№ 5-6 (117-118)
№ 3-4 (115-116)
№ 1-2 (113-114)
№ 5-6 ( 117-118 ) 2016
Kohtuuttomat kielitaitovaatimukset ja asunnon löytämisen haasteet vaikeuttavat maahanmuuttajien integroitumista Suomeen
Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) raportin mukaan koulutustarjonnan rajallisuus, kohtuuton Suomen kielen taidon vaatimus ja verkostojen puute vaikeuttavat maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Haasteita integroitumiseen tuo myös maahanmuuttajien asunnottomuuden kasvu.
Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen tarjonta ei ole viime vuosina vastannut maahanmuuttajien määrän kasvua. Tämä on aiheuttanut viivettä ja katkoksia maahanmuuttajien siirtymisessä alkuvaiheen palveluista kielikoulutusta sisältävään kotoutumiskoulutukseen. Pitkät jonot kotoutumiskoulutukseen hidastavat kielen oppimista ja sen myötä työmarkkinoille siirtymistä, käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuoreesta raportista.
Kansainvälistä suojelua saaneiden integrointi työmarkkinoille -raportissa kartoitettiin kiintiöpakolaisten sekä turvapaikan tai toissijaista tai humanitaarista suojelua saavien työllistymisen esteitä ja hyviä käytänteitä.
Kotoutumiskoulutuksen riittämättömyys on kasvattanut maahanmuuttajien painetta hakeutua omaehtoiseen koulutukseen, erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Sen osalta maahanmuuttajiin kohdistuva kielitaitovaatimus on raportin mukaan kohtuuton.
Suomessa kaikki ammatillinen aikuiskoulutus on näyttöpohjaista koulutusta ja suomalainen tutkintojärjestelmä niin vaativa, että näytöistä läpi pääseminen edellyttää erittäin hyvää kielitaitoa. Valtaosa erityisesti toisen asteen koulutuksista järjestetään suomeksi tai ruotsiksi, joten jos koulutuspaikkaan on tarjolla suomalaisia, maahanmuuttajalla ei ole mahdollisuuksia pärjätä haussa. Tilanteen korjaamiseksi ammatillisessa koulutuksessa tulisikin lisätä suomi toisena kielenä (S2) -tukea, raportissa ehdotetaan.
Kielitaidon merkitys työllistymisessä on suuri, sillä puutteellinen kielitaito voi nousta maahanmuuttajien työllistymisen esteeksi myös tapauksissa, joissa henkilön aiemmin suorittaman koulutuksen tunnistaminen onnistuu.
Asiakirjojen ja verkostojen puute haasteena
Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavat osaltaan asiakirjojen puute ja henkilöllisyyttä koskevat epäselvyydet. Kansainvälistä suojelua saavilla on harvoin esittää luotettavaa asiakirjanäyttöä aiemmin suoritetusta tutkinnosta ja työkokemuksesta. Osaamisen tunnistamisesta tekee haastavaa myös se, että TE-toimistojen henkilökunta ei välttämättä osaa tulkita asiakkaiden esittämiä asiakirjoja. Raportin perusteella maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista heikentävät myös työnantajien ja ohjaavan henkilöstön varaukselliset asenteet.
Maahanmuuttajien työllistymistä voi hankaloittaa niin ikään se, ettei heidän henkilöllisyyttään pystytä todentamaan. Tällöin henkilö ei esimerkiksi voi avata pankkitiliä, jolle palkka maksettaisiin. Koska palvelut ovat yhä useammin sähköisiä, pankkitilin ja verkkopankkitunnusten puuttuminen estää myös monien sellaisten palvelujen käytön, joihin kirjaudutaan niiden avulla.
Keskeiseksi maahanmuuttajien työllistymisen esteeksi näyttää raportin mukaan nousevan verkostojen puuttuminen: maahanmuuttajilla ei ole aiempien työpaikkojen tuomia yhteyksiä ja suosittelijoita. Maahanmuuttajien työllistymistä edistääkin koulutuksen kytkeminen tiiviisti työelämään, mikä edellyttää yhteistyötä työnantajien kanssa. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatusta oppisopimuskoulutuksesta.
Asunnottomuuden riski kasvaa
Työllistymisen lisäksi maahanmuuttajien haasteena yhteiskuntaan integroitumisessa on asunnon löytäminen, raportista ilmenee. Sopimusperusteisia kuntasijoituspaikkoja ei riitä kaikille turvapaikan saaneille. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua räjähdysmäisesti vastaanottokeskuksilla ei myöskään ole resursseja avustaa turvapaikan saaneita asunnon hakemisessa ja muutossa.
Maahanmuuttajien asunnottomuus onkin kasvava ilmiö etenkin suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Suuret perheet menevät kaupunkien vuokra-asuntojonossa kärkeen, joten erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinäiset nuoret miehet, joita valtaosa turvapaikanhakijoista tällä hetkellä on. He päätyvät usein asumaan tuttavien tai sukulaisten luokse, ja heillä on riski joutua kadulle. Asiaan puuttuminen on tärkeää, sillä asunnottomuus ja puutteelliset asuinolot heijastuvat negatiivisesti kotoutumiseen.
Lähde: EMN, tiedote, 2016
Venäjännös: Lidia Popova
