• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 9-10 ( 111-112 ) 2015

Kumppanuusohjelma:

Kotoutuminen on kumppanuutta. Tule mukaan!

Kotoutuminen ja sen edistäminen ei ole vain virkamiestyötä, vaan kotoutuminen on usein arkista vuorovaikutusta, joka vaikuttaa niin tulijaan kuin vastaanottajaan. Tukena kotoutumispolun varrella ovat viranomaisten lisäksi järjestöt, yritykset, työyhteisöt, naapurustot sekä muut yhteisöt. Kotoutumisen edistäminen perustuu avoimeen ja syrjimättömään ilmapiiriin.

Kumppanuusohjelma rakentuu viiden teeman ympärille. Nämä teemat ovat:

1. Edistetään suvaitsevaa ja ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria eikä rasismia sallita
2. Maahanmuuttajat, elinkeinotoiminta ja innovaatiot
3. Kansainvälinen suojelu ja kunnat
4. Tehokas kotoutuminen ja työllistyminen
5. Lasten, nuorten ja perheiden kotoutuminen

Kunkin teeman osalta järjestettiin työpaja viime vuoden syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Kumppanuusohjelman laadinta käynnistyi yhteisellä tilaisuudella 16.9.2015. Tilaisuuksiin kutsuttiin laajasti toimijoita niin järjestöjen, yritysten, kuntien kuin muidenkin toimijoiden piiristä. Työpajoihin osallistui yhteensä noin 300 henkilöä ml. Mosaiikki ry:n edustajia.

Edistetään suvaitsevaa ja ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria eikä rasismia sallita

Yhteiskunnassa voi esiintyä sekä rakenteellista että arkipäivän rasismia. Kumppanuusohjelmassa on tunnistettu toimenpiteitä siihen, kuinka paremmin tunnistamme, ehkäisemme ja puutumme ennakkoluuloihin, vihapuheeseen sekä rasismiin.

Tuija Oivo ylijohtaja, TEM.

Maahanmuuttajat, elinkeinotoiminta ja innovaatiot

”Mikään tärkeä ei synny yksin eikä pelkästään samanlaisten ihmisten ympäröimänä”

Suomen houkuttelevuus kansainvälisten asiantuntijoiden ja muun työperusteisen maahanmuuton kohdemaana on kuitenkin tärkeä kysymys. Yhteiskunnan kansainvälistyminen tuo maahan uusia ideoita ja näkökulmia ja sen voi ajatella tukevan suomalaisten yritysten toimintaa globaaleilla markkinoilla.

Uusien tulijoiden osaaminen ja motivaatio tahdotaan ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Uudet toimintamallit voivat tukea myös jo pidempään maassa olleita, jotka eivät ole kiinnittyneet tyydyttävällä tavalla työelämään tai joiden osaamispotentiaali on vajaakäytöllä.

Kristina Stenman, maahanmuuttojohtaja, TEM.

Kansainvälinen suojelu ja kunnat

”Kumppanuutta ei voi määrätä ylhäältä, vaan se rakentuu luottamukselle”

Kumppanuusohjelman laadinta ajoittui tilanteeseen, jossa kesän ja syksyn aikana Suomeen on tullut aiempaan verrattuna moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita. Maahan on perustettu vastaanottokeskuksia myös kuntiin, joilla ei ole entuudestaan vastaavaa kokemusta kotouttamistyöstä. Valtio korvaa turvapaikanhakijoiden kustannukset kunnille.

Kuntien asuntopolitiikka, maankäyttö, kaupunkisuunnittelu ja erilaisten asumisratkaisujen hyödyntäminen sekä laadukkaiden peruspalveluiden varmistaminen ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat avainasemassa ehkäisemään sosiaalisten ongelmien keskittymistä ja eriarvoisuuden lisääntymistä eri kaupunkialueilla.

Uudenlainen tilanne on herättänyt myös uusia kumppaneita, esimerkiksi useat yritykset etsivät tapoja olla edesauttamassa kotoutumista ja työllistymistä – joko yhteiskuntavastuun nimissä tai palveluita tarjoamalla. Vastaavasti suuri määrä yksittäisiä ihmisiä on aktivoitunut auttamaan vastaanotossa ja vastaanottokeskusten toiminnassa.

Elina Ekholm, Ennora – sosiaali-, terveys- ja opetusalaan liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja projektiarviointeja.

Tehokas kotoutuminen ja työllistyminen

”Hyvässä kumppanuudessa kaikki voittavat”

Työllistyminen ja työ ovat pitkään olleet kotouttamistyön ytimessä, vaikka työ ei olekaan synonyymi kotoutumiselle. Taloustilanteen jatkuessa vaikeana on maahanmuuttajien työllistyminen kiinteässä yhteydessä työnantajien yleisiin mahdollisuuksiin ja halukkuuteen rekrytoida. Työnantajan näkökulmasta kyse on aina osaajan tai potentiaalisen tulevan osaajan rekrytoinnista – oli rekrytoitava sitten Suomessa tai ulkomailla syntynyt. Nyt käsillä oleva tilanne on haastava. Turvapaikanhakijoiden nopeasti kasvanut määrä haastaa vanhat kotoutumistyön mallit ja työllistämiseen tähtäävät palvelut.

Teemaa koskeneessa työpajassa esitettiin lukuisia toiveita viranomaisten suuntaan. Yritysten ja työnantajien puheenvuoroissa korostui toive siitä, että yritykset saisivat palvelua ja neuvontaa yhdeltä luukulta ilman, että heidän tarvitsee itse selvittää erikseen eri toimijoilta kaikkia työllistämiseen tai erilaisiin TE-palvelujen yksityiskohtiin liittyviä säännöksiä. Niin ikään pyydettiin varmistamaan viranomaisille riittävät resurssit, jotta eri palveluihin (ml. koulutukset) pääsy olisi riittävän nopeaa eikä eri palveluiden väliin syntyisi turhia odotusaikoja ja jonoja. Laajasti ottaen peräänkuulutettiin myös erilaisten kannustinloukkujen poistamista sekä työmarkkinoiden uudistuksia.

Työllistymisen osalta keskustelut kietoutuvat yleensä työantajien, TE-palveluiden, kuntien, oppilaitosten ja joiltain osin järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Kumppanuuksien näkökulmasta kyse ei siis ole siitä, ettei yhteistyörakenteita ja – kokemusta olisi jo kosolti.

Kumppanuusohjelman valmistelun perusteella kyse on ennemminkin siitä, onnistutaanko toisaalta työllistymiseen liittyvää säännöstöä yksinkertaistamaan ja toisaalta kokeilemaan ennakkoluulottomasti uudenlaisia toimenpiteitä työllistymisen edistämiseksi.

Järjestöjen tärkeä rooli on jo pitkään tunnustettu kotoutumistyössä. Kumppanuusohjelman laadinnan yhteydessä korostettiin erityisesti kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyöhalukkuutta, kunnan keinoja tukea järjestöjä ja uusien toimintamuotojen kokeilua. Tähän liittyviä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi:

• Järjestöt voivat edelleen luoda kokeiluluonteisesti uudenlaista matalan kynnyksen toimintaa ja melko nopeasti reagoida ajankohtaisiin tarpeisiin kuten esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun ja toiminnan järjestämiseen vastaanottokeskuksien yhteydessä.
• Työllistymisen näkökulmasta järjestöillä on myös roolinsa työnantajana ja esimerkiksi työkokeilupaikkojen tarjoajana.
• Järjestöt kuitenkin tarvitsevat pitkäjänteistä tukea ja muuta yhteistyön rakentamista kunnilta.
• Yhtenä uutena aloitteena ehdotettiin laajamittaista ”mentorointijärjestelmää” tai ”vapaaehtoista yhteyshenkilö-/tukihenkilöverkkoa” tukemaan kotoutumista. Koko joukko jo kotoutuneita ja osaavia ihmisiä voisi olla kiinnostunut toimimaan vasta tulleiden apuna.

Taina Susiluoto, ylijohtaja, TEM.

Lasten, nuorten ja perheiden kotoutuminen

”Kumppanuus on samanarvoisten välistä yhteistyötä”

Lasten, nuorten ja perheiden kotoutuminen on vahvasti kumppanuuksiin perustuvaa, ja tässä työssä järjestöjen ja kuntien välisellä yhteistyöllä on monella alueella pitkät perinteet. Toimijoiden välinen tasa-arvo, molemminpuolinen kunnioitus ja toisten tarpeiden huomioiminen sekä pitkäjänteinen yhteinen kehittäminen ovat onnistuneen kumppanuustyön avaimia.

Ajankohtaisen tilanteen taustalla on käynnissä myös rakenteellisempi muutos. Suomi on siirtymässä ensimmäisen polven maahanmuuttomaasta toisen polven maahanmuuttomaaksi. Lasten ja nuorten ongelmat ovat pitkälti samanlaisia kuin muullakin väestöllä. Toisaalta on myös erityisiä haastavia kysymyksiä kuten opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen ja ylipäätänsä koulujen oppimistulokset maahanmuuttajaväestön osalta.

Jarmo Palm, työmarkkinaneuvos, TEM.

Suuntaviivoja kumppanuusohjelman toteutukseen

Kumppanuusohjelma on ensimmäinen laatuaan. Tämä tarkoittaa, että kumppanuusohjelman prosessin tulee olla jatkossa kehittyvä. Prosessin tavoitteena on koota kotouttamisen toimijoita laajasti yhteen.

#kumppanuusohjelma on brändi, jonka alla jokainen yhteisö tai yksilö voi halutessaan toimia kumppanuusohjelman tukena. Kumppanuusohjelman brändin kehittäminen kytketään tiivisti Kotona Suomessa –hankkeen sekä kotouttamisen osaamiskeskuksen työskentelyyn. #kumppanuusohjelma nostetaan esiin Suomi Areenassa kesällä 2016.

Trevligt folk -elokuvan esittely.

Kumppanuusohjelman rakenteiden luomisen aikataulu on seuraava:

1. Kumppanuusohjelman käynnistysseminaari järjestetään alkuvuodesta 2016.
2. Kumppanuuksien pyöreä pöytä aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2016. Seuraa sivustoa www.kotouttaminen.fi
3. Ensimmäinen Kotouttamisen valtakunnallinen Summit järjestetään esimerkiksi syksyllä 2016.
4. Kumppanuusohjelman yhteisöjen toimintaa voit seurata osoitteessa www.kotouttaminen.fi

Lähde: www.kotouttaminen.fi/files/44482/Kumppanuusohjelma_draft_8_12_15.pdf

Työ-ja elinkeinoministeriö

Kumppanuusohjelman luonnos

Aineiston kokosi Irina Senkina.

Kuvat: Irina Senkina

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös