• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 15 ) 2012

Samassa veneessä

Atanas Aleksovskin haastattelu

Olet meidän kaupungissamme tunnettu, mutta kertoisitko silti vähän itsestäsi.

Nimeni on Atanas Aleksovski. Työskentelen Tampereen ammattiopiston maahanmuuttajaopetuksen johtajana. Muutin Suomeen entisestä Jugoslaviasta, Serbiasta ja Makedoniasta tai siis äitini on serbi ja isäni makedonialainen. Olen ortodoksi. Olen valmistunut musiikkiakatemiasta. Muutin Tampereelle pakolaisena vuonna 1992. Muuttoni jälkeiset kaksikymmentä vuotta olen asunut Tampereella. Olen työskennellyt eri paikoissa. Olen toiminut tulkkina, opettajana, koordinaattorina, maahanmuuttajaopetuksen johtajana ja nyt olen opiston maahanmuuttakoulutuksen koulutusalajohtaja. Perheeseeni kuuluu kolme henkeä: minä, vaimoni Jasmina ja tyttäreni Emilia.

Työskentelet siis maahanmuuttajakoulutuksen parissa. Kerrohan, millaista työtä sillä alalla tällä hetkellä tehdään.

Kuten jo mainitsin, olen ammattiopiston maahanmuuttajakoulutuksen koulutusalajohtaja ja toimin sekä nuorten että aikuisten parissa. Tällä hetkellä meillä opiskelee paljon nuoria maahanmuuttajia, etenkin Venäjältä muuttaneita. Yritämme auttaa heitä. Heille järjestetään kielikursseja. Sen jälkeen on mahdollista hankkia toisen asteen koulutus eli ammattikoulutus tai lukion yleissivistävä koulutus. Sen jälkeen osa opiskelijoista jatkaa opiskelujaan ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä pyrimme ammattiopistolla ensisijaisesti ratkaisemaan nuorten maahanmuuttajien opetukseen liittyviä kysymyksiä. Sen lisäksi tietysti yritämme auttaa nuoria sopeutumaan uuteen elämäänsä, kotoutumaan. Toisin sanoen, ensisijaisesti yritämme edesauttaa heitä saamaan mahdollisimman nopeasti opiskelupaikan ja sen jälkeen työllistymään. Tämä on aika haastava työsarka, koska meidän ammattiopistomme lisäksi Tampereella ei tarjota nuorille maahanmuuttajille muuta vastaavaa opetusta, ei kielikursseja eikä muuta koulutukseen valmistavaa opetusta.

Tiedämme, että työnne auttaa maahanmuuttajia paljon ja mitä erilaisimmissa asioissa. Millaisiin kysymyksiin, ongelmiin ja pyyntöihin törmäätte kaikkein useimmin?

Koska resurssimme ovat pienet, eniten ongelmia syntyy juuri sen pohjalta. Sitä paitsi nuoret maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä*. Meillä opiskelee hyvin eritasoisen koulutuksen omaavia maahanmuuttajia. Koulutustausta riippuu ensinnäkin siitä, mistä maasta he ovat muuttaneet. Koulutustaso on hyvin erilainen ja kaikilla on myös erilaisia toiveita. Jollekulle riittää pelkkä kielikurssi ja sen jälkeinen ammattikurssi, mutta joku toinen haluaa saada kielikurssin jälkeen ammattiopistosta ammattitutkinnon tai opiskella lukiossa ja joku toinen haaveilee vielä sen jälkeisestä korkeakoulututkinnosta. Me yritämme vastata kaikkien tarpeisiin ja toiveisiin. Kiinnitämme kovasti huomiota näissä asioissa auttamiseen. Lisäongelman muodostaa korkea työttömyysaste. On tavallista, etteivät kielivalmennuksen ja ammattikoulutuksen saaneet nuoret pysty löytämään työtä. Usein työllistymiseen vaikuttaa heidän maahanmuuttajataustansa. Teemme kovasti työtä näiden ongelmien poistamiseksi sekä nuorten että aikuisten maahanmuuttajien kohdalla.

Maahanmuuttajien ongelmien ratkaisemisessa merkittävä tekijä on heidän oma aktiivisuutensa ja halunsa poistaa näitä ongelmia. On tärkeää, että he itse käsittävät, mikä heille on oikeasti välttämätöntä. Toisin sanoen, tehdyn päätöksen ei pitäisi perustua viranomaisten mielipiteeseen. Täytyy kuunnella oman perheensä mielipidettä, seurata omia tavoitteitaan ja pyrkiä toteuttamaan ne. Viranomaisten antamat suositukset perustuvat lähinnä taloudellisiin tekijöihin: rahan puutteeseen, työpaikan tarpeeseen jne., mutta ihmisen täytyy itse päättää, mitä hän haluaa. Sitä minä näiltä nuorilta odotan. Kun nuoren ihmisen elämässä ja perheessä kaikki järjestyy hyvin, meillä kaikilla on asiat hyvin. Jos vanhemmilla on paha olla, myös lapsilla on paha olo. Meidän työtämme tarvitaan, että kaikilla olisi hyvä olo.

Haluan myös huomauttaa, että maahanmuuttajat ovat myös itse auttaneet minua paljon. Heidän ansiostaan olen saanut paljon uutta kokemusta ja olen ymmärtänyt, mitä pitää tehdä. Olen yrittänyt ratkoa heidän ongelmiaan ja välittää heidän toiveitaan ylemmille tahoille.

Onko ammattiopistoon helppo päästä?

Täytyy myöntää, että vaikeuksia on, mutta kielikursseille nuoret maahanmuuttajat pääsevät aika nopeasti. Kuten jo totesin, nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja monille heistä tarjoamamme valmistava opetus riittää siihen, että he voisivat jatkaa opiskelujaan ammattiopistossa, lukiossa tai yliopistossa. Nuoria täytyy vain ohjata oikeaan suuntaan, auttaa ja tukea, että he pääsisivät opiskelemaan. Juuri se onkin ollut minun tehtäväni viime aikoina. Monet nuoret varmaan tietävätkin sen. Olen auttanut ja autan heitä saamaan mahdollisuuden päästä erilaisiin valmistaviin koulutuksiin. Se on sitten toinen kysymys, hyödyntävätkö he tarjotun mahdollisuuden.

Kurssillemme voivat päästä sekä ne maahanmuuttajat, jotka eivät osaa suomea kuin ne, joilla on jo kielitaitoa. He voivat itse hakea opiskelupaikkaa suoraan oppilaitoksesta tai he voivat tulla meille TE-toimiston lähettäminä. Useimmiten nuoret tulevat meille suoraan. Emme ole riippuvaisia muista laitoksista vaan teemme itsenäisesti päätöksen siitä, ketä otamme opiskelemaan. Kilpailua on jonkin verran, sillä aloituspaikkojen määrä on rajoitettu. Monet nuoret haluaisivat opiskella meillä. Toiset haluavat päästä pelkälle kielikurssille ja toiset vain ammattikoulutukseen. Valitettavasti emme voi ottaa kaikkia halukkaita. Osa haluaa opiskella kauppaopistossa. Vaikeinta on saada opiskelupaikkaa lähihoitajan koulutuksesta tai muista sen alan koulutuspaikoista. Niiden, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan haluamalleen alalle, täytyy vain pysyä kärsivällisenä ja yrittää uudestaan. Voi olla, että he tarvitsevat vähän ulkopuolista apua päästäkseen eteenpäin. Me tarjoamme sitä apua heille. Se on yksi työni tärkeimmistä tehtävistä.

Tiedämme, että olet kaupunginvaltuuston jäsen. Mistä vuodesta lähtien olet toiminut siinä tehtävässä?

Totta, olen ollut kaupunginvaltuustossa vuodesta 2004 lähtien ja olen kaupunginhallituksen jäsen. Olen siis ollut siellä jo 8 vuotta. Olen myös Tampereen sosiaalidemokraattisen puolueen puolueosaston puheenjohtaja. Eli voi sanoa, että olen tällä hetkellä Tampereen puoluejärjestön ykkösmies.

Onko jotain konkreettisia suuntia, mitä aiot tulevaisuudessa tehdä? Mikä tällä hetkellä on tärkeää?

On olemassa paljon alueita, joilla tarvitaan vielä parannusta. Uuteen maahan muuttaneilla maahanmuuttajilla ja heidän perheillään on mitä moninaisimpia ongelmia, kuten kotoutumisongelmia sekä psykologisia ja psyykkisiä ongelmia, joihin tarvitaan todellakin paljon apua ja tukea. Näistäkin minun tulee huolehtia ja löytää sille aikaa, vaikkei se kuulu varsinaiseen työhöni. Maahanmuuttajatyössä on tärkeää ottaa huomioon myös se seikka, etteivät kaikki ole työkykyisiä heti muuttonsa jälkeen. Joskus tarvitaan hyvää koulutusta tai henkisen tilan parantumista, että ihminen voisi mennä taas töihin. Meidän täytyy tunnustaa ja ottaa huomioon nämä asiat. Työ, kotoutumiseen liittyvät kysymykset, oman yhteisön tuki ja oman kulttuurin säilyttäminen ovat niitä tärkeitä asioita, jotka antavat nuorille perheille voimia ja joiden avulla he kykenevät menestymään uusissa elämänoloissaan. Ei kannata unohtaa omaa kulttuuriaan ja juuriaan. Juurensa unohtaneet nuoret joutuvat pian uusiin ongelmiin.

Työttömyyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota sekä nuorten että kaikkien maahanmuuttajien kohdalla. Maahanmuuttajien keskuudessa on paljon hyvin koulutettuja, ammattitaitoisia ihmisiä, joilla on sekä tietoa että työkokemusta. Esimerkiksi tällä hetkellä Tampereella asuu paljon Venäjältä muuttaneita terveydenhuoltoalan ammattilaisia, joilla on pitkä työkokemus, mutta monien seikkojen takia he eivät voi työllistyä Suomessa. Samaan aikaan Suomeen tuodaan terveydenhuoltoalan henkilökuntaa Filippiineiltä, ihmisiä, jotka eivät käytännössä osaa lainkaan suomea. Se on suuri konkreettinen ongelma, johon tarvitaan viisaita päätöksiä.

Yksi suuri ongelma on myös se, että monet hyvin koulutetut ja kokeneet maahanmuuttajat joutuvat työskentelemään muissa töissä kuin mihin heidät on koulutettu, yleensä palvelualalla siivoojina, myyjinä, autonkuljettajina jne. Yleisolettamuksena on, että kaikki maahanmuuttajat kelpaavat vain raskaaseen ja huonosti palkattuun työhön. Tällainen asioiden laita ei voi ratkaista ongelmia. Pitäisi olla mahdollista saada työtä kaikilta aloilta. Työtarjousten pitäisi olla monipuolisia, koska meillä maahanmuuttajilla on tietoa ja taitoa. Tällainen asioiden laita ei voi ratkaista ongelmia.

Pystytkö edistämään konkreettisia maahanmuuttajien asioita? Aiotko jatkaa tätä työtä? Mikä sinua eniten huolestuttaa tänä aikana?

Konkreettisia maahanmuuttajia koskevia asioita on aika paljon. Haluaisin huolehtia lapsista, nuorista, perheistä ja vanhuksista. Suomeen saapuu myös paljon vanhuksia. Se on ihmisryhmä, jolle suomalainen yhteiskunta ei tarjoa minkäänlaisia sosiaalipalveluja. Oman kansani kulttuurissa ja venäläisessäkin kulttuurissa vanhukset asuvat joko yksin kotona tai lastensa perheissä eikä heitä lähetetä sosiaalisiin laitoksiin, vanhainkotiin tai sairaalaan ilman pakollista tarvetta. Suomessa tämä asia aiheuttaa meille omat haasteensa. Emme itse kykene huolehtimaan vanhemmistamme ja sukulaisistamme, koska meillä ei ole siihen riittävästi varaa, joten meidän on pakko antaa heidät vanhainkotiin tai laitoshoitoon. Kyse ei ole siitä, onko näiden laitosten henkilökunnalla riittävästi tietoa ja taitoa riittävän lääketieteellisen ja sosiaalisen palvelun tarjoamiseksi vanhuksillemme, vaan siitä, että vanhukset tuntisivat olonsa hyväksi sekä kielen, kulttuurin että perinteiden kannalta. Se on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, johon tarvitaan ratkaisua.

Huolestuneisuus johtaa siihen, että meitä pidetään vain maahanmuuttajina. Kuitenkin monille maahanmuuttovaihe on jo kauan sitten päättynyt. Osa meistä on asunut Suomessa jo yli kaksikymmentä vuotta. Meillä on täällä oma perhe ja lapset. Kuinka kauan meitä pidetään maahanmuuttajina? Viranomaisilta pitäisi kysyä: ”Kuinka kauan meitä rangaistaan siitä, että me olemme muuttaneet tänne jostain toisesta maasta?”

Minua huolestuttaa se, etteivät maahanmuuttajat halua vaikuttaa päätösten tekoon. Maahanmuuttajat eivät usko suomalaiseen tapaan tehdä päätöksiä. Mutta kaikkeen, mitä omassa kunnassa tapahtuu voi vaikuttaa äänestämällä omia ehdokkaitaan paikalliseen valtuustoon. Omien lastemme ja nuortemme takia meidän täytyy palauttaa usko vaikuttamisen mahdollisuuteen. Me voimme vaikuttaa täällä, tässä länsimaisessa kulttuurissa, äänestämällä omaa ehdokastamme, joka on ansainnut meidän luottamuksemme. Eikä sillä ole väliä, kuka se ehdokas on, onko se maahanmuuttaja vai kantasuomalainen. Se on jo ihan eri kysymys. Meidän täytyy uskoa ja sitä kautta vaikuttaa. Jos kaikki sanovat, etteivät he usko eivätkä lähde äänestämään, niin meille ei myöskään tule mahdollisuuksia vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Tällä hetkellä maahanmuuttajien äänestysprosentti on erittäin alhainen koko maassa ja erityisesti Tampereella. Ihmisten pitäisi uhrata pari minuuttia ennakkoäänestykselle, kunhan tietysti ovat saaneet etukäteen tietoa siitä ketä ja minkä puolesta he äänestävät. Meidän ei pitäisi jäädä ilman omia edustajiamme. Kahdeksan vuotta olen ollut kaupunginvaltuuston ainoa maahanmuuttaja ja olen tehnyt valtavasti työtä maahanmuuttajien asioiden edistämiseksi. Vähintäänkin neljän vuoden kuluttua kaupunginvaltuustoon pitäisi tulla nuoria ihmisiä, jotka nyt vielä opiskelevat, mutta joilla on jo tietoa.

Välittämättä siitä, keitä me olemme ja mistä me olemme tulleet, me olemme kaikki samassa veneessä. Jos me emme itse pysty ymmärtämään toinen toistamme, miten me voimme olettaa, että joku muu ymmärtäisi meitä? Meillä on paljon tietoa, paljon voimia, mutta nyt meidän täytyy yhdistää ne, voidaksemme edistää yhteisiä etujamme ja ratkaistaksemme ongelmamme yhteisin voimin.

Täytyy vielä tunnustaa, että puhun vähän venäjää ja suonissani virtaa vähän slaavilaista verta. Voi olla, että juuri sen takia kaikista maahanmuuttajista, joiden parissa olen työskennellyt, koen lähimmikseni niin kulttuurin, uskonnon kuin kielenkin osalta juuri venäjänkieliset ja Venäjältä muuttaneet nuoret ja aikuiset. He ovat lähinnä sydäntäni. Se on täysin luonnollista, sillä suhtautumisemme kulttuuriin ja uskontoon on samankaltainen, me kuulumme slaavilaisiin kansoihin ja siksi meidän on helppo ymmärtää toisiamme. Minulla on paljon kokemusta yhteistyöstä ja työskentelystä venäjänkielisten nuorten maahanmuuttajien kanssa. He ovat yleensä luotettavia, ahkeria ja tekevät sen, mitä ovat luvanneet. He eivät ole laiskoja. Olen tavannut sellaisiakin nuoria ja aikuisia venäjänkielisiä, mutta en ole ikinä törmännyt sellaiseen, että joku heistä olisi ilmoittanut, ettei hän halua tulla tunneille tai ei halua lähteä opiskelemaan. Kaikki ovat aina olleet ystävällisiä ja rehellisiä.

Haastattelija: Margarita Niemi

Suomenkielisen haastattelun käänsi
ja venäjänkielisen artikkelin kirjoitti Sulo Niemi

Kuva: Margarita Niemi

Artikkeli on julkaistu lyhennettynä. Koko haastattelu on julkaistu lehdessä ”Russki svet”, N 3.

*Heterogeeninen ryhmä – Heterogeenisuus tarkoittaa sellaisten parametrien yhdistelmää, jotka osoittavat erilaisuutta, laajaa edustusta yhteiskunnan kirjosta. Toisin kuin eriarvoisuus, heterogeenisuus ei viittaa henkilökohtaisiin erilaisuuksiin vaan vain erilaisiin asemiin. Näin ollen parametreina voivat olla esimerkiksi sukupuoli, kansallisuus, ikä ja uskonto. On mahdotonta sanoa onko jonkun sosiaalisen ryhmän edustajan asema toisen ryhmän edustajaa alempana vai ylempänä (http://ru.wikipedia.org).

Suomennos: Päivi Nironen

Siirry ylös