• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 15 ) 2012

Tampereen ensimmäinen Maahanmuuttajien ilta oli menestys

Tampereen ensimmäinen Maahanmuuttajien ilta järjestettiin keskusvirastotalon valtuustosalissa 29.5.2012. Näin suurella mittakaavalla tällaista tilaisuutta ei ole järjestetty Suomessa kuin Helsingissä, joten tilaisuutta voidaan pitää ainutlaatuisena. Tampereella ilta sai suuren suosion, sillä virastotalon valtuustosalin istumapaikat täyttyivät täysin, paikalla oli noin 100 henkilöä.

Keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa olivat pormestari Timo P. Nieminen, apulaispormestarit Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen, Timo Hanhilahti ja Irja Tulonen, maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen, poliisin edustaja ylikomisario Harri Nojonen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, joka toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Tilaisuudessa läsnä asukkaiden joukossa oli lisäksi mm. Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja Abdulkadir Hashi.

Maahanmuuttajien työllistyminen ja yhteiskuntaelämään sopeutuminen ongelmallista

Tilaisuuteen oli järjestetty tulkkausmahdollisuus sekä venäjäksi että englanniksi. Suurin osa kuitenkin osasi Suomea ja pystyi seuraamaan keskustelua omatoimisesti tai mukana olevan läheisen avustuksella. Tilaisuudelle on selvästi ollut Tampereella tarvetta, minkä osoittaa jo sen saama suuri suosio ja keskustelun vilkkaus.

Tilaisuudessa nousi esille muutamia aihealueita, joista keskusteltiin pitkään ja jotka selvästi olivat monia paikalla olevia maahanmuuttajia ja heidän perheitään koskettavia. Esille nousi etenkin maahanmuuttajien työllistyminen ja yrittäjyys, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kiusaaminen, rasismi, turvallisuus, kotouttaminen, lainsäädäntö ja kielikysymykset. Useat henkilöt ottivat puheissaan esille henkilökohtaiset tai läheisen kokemukset esimerkinomaisena pohjustuksena asialle.

Maahanmuuttajien huono työllisyystilanne oli yksi puhutuimmista aiheista. Asiantuntijat totesivat kuitenkin, että etenkin nuorten työtilanne on kaiken kaikkiaan todella huono, ettei töitä meinaa löytyä kenellekään. Apulaispormestari Parviainen sanoi myös, ettei kaupunki voi huolehtia kaikkien työllistymisestä palkkaamalla heitä, vaan myös yksityisten työnantajien tulisi työllistää maahanmuuttajia.

Useissa puheenvuoroissa, sekä maahanmuuttajien että asiantuntijoiden puolelta, tuli ilmi, että maahanmuuttajilla on muiden asukkaiden tapaan samat velvollisuudet ja oikeudet. Maahanmuuttajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että heitä ei aina kohdella samaan tapaan kuin muita kuntalaisia. Ongelmana voivat olla muut kuntalaiset, jotka saattavat käyttäytyä rasistisesti tai syrjivästi maahanmuuttajia kohtaan. Syyksi tähän epäiltiin muun muassa maahanmuuttajien poikkeavaa ulkonäköä kantaväestöstä. Kritiikkiä sai myös kaupungin ja poliisin suhtautuminen maahanmuuttajiin.

Asiantuntijat muistuttivat asukkaita, ettei kaupunki voi itse määritellä kaikkia asioita. Valtiolla on myös omat tehtävänsä, joita se hoitaa joko yksin tai yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Esimerkiksi lakikysymykset ovat sellaisia, joihin kaupunki ei voi vaikuttaa, mutta kaupungin on kuitenkin toimittava lain määräämällä tavalla.

Kielitaito ongelmien lähtökohtana

Maahanmuuttajien ongelmien peruslähtökohta on usein se, etteivät he osaa maan virallisia kieliä (suomi, ruotsi). Tämä vuoksi heidän on hankala saada palvelua tai työtä tai ylipäätänsä tulla yhteiskunnassa toimeen. Maahanmuuttajakoordinaattori totesi, ettei suomen kielen opetusta säännellä Suomessa. Sääntely olisi tarpeen ja opetusta tulisi kehittää, jotta jokaisen olisi mahdollisuus saavuttaa tarvittava kielitaito.

Niin ongelmatilanteissa kun normaalissa arjessakin maahanmuuttajat kokivat tarvitsevansa keskusteluapua ulkopuoliselta, kuten sosiaalityöntekijältä. Asukkaiden mielestä sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle on todella hankala päästä, mistä he olivat todella harmissaan. Sosiaalityöntekijää pidettiin tärkeänä, sillä usein tarvitaan myös aitoa keskusteluyhteyttä, eikä vain rahallista tukea. Vastauksena tähän asiantuntijoiden joukossa todettiin, että Suomessa sosiaalityöntekijätilanne on yleisesti hankala, ja että vastaanottoaikojen saaminen on kaikille haasteellista.

Tilaisuuden lopuksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen kysyi osallistujilta olisiko Maahanmuuttajien illalle tarvetta myös tulevaisuudessa. Uusi ilta sai suuren kannatuksen osallistujien joukossa. Esitettiin myös toivomus illan järjestämisestä kahdesti vuodessa eli seuraavan kerran jo syksyllä.

Tiina Nurminen
Hallinnon harjoittelija
Tampereen kaupunki

Kuvat: Natalia Savela
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös