Mosaiikki-Tampere
Tässä numerossa:
Mosaiikki Tamperen toimitukselta
Vuoropuhelu on hyödyllistä
Tampereen ensimmäinen Maahanmuuttajien ilta oli menestys
Samassa veneessä
Tampere on lasten ja nuorten kaupunki
Suomen teollisuuden isä
Arkisto:
№ 4 (16)
№ 3 (15)
№ 2 (14)
№ 1 (13)
№ 3 ( 15 ) 2012
Suomen teollisuuden isä
James Finlayson.
James Finlayson (oli Suomessa 1820–1830-luvuilla vaikuttanut skotlantilainen tehtailija, joka perusti Finlaysonin puuvillatehtaan Tampereelle. Tämä loi pohjan Tampereen kehitykselle teollisuuskaupunkina. Häntä pidetään myös Suomen teollisuuden isänä.
Finlayson syntyi vuonna 1771 Glasgow'ssa, Skotlannissa. Uskonnoltaan hän oli syrjitty kveekari ja vaatimattomasta yhteiskunnallisesta asemasta, joten hän ei saanut korkeampaa muodollista koulutusta, mutta pätevöityi koneteknikoksi työskenneltyään jo nuorena konepajassa Glasgow'ssa. Hän oli työssä useissa tekstiilitehtaissa ja yhteen aikaan jopa suurehkon kehräämön johtajana.
Vuonna 1798 perustettiin Pietariin keisarilliset Aleksanterin manufaktuurilaitokset, jonne Finlayson tuli konemestariksi ja tutustui itse keisariin. Englannista modernien koneiden vienti oli ankarasti kiellettyä, joten tietotaidon vienti oli ainoa keino teollisuuden käynnistämiseksi muualla.
Vuonna 1819 Finlayson ja Englannin raamattuseuran yliasiamies tohtori John Patterson matkustivat Suomeen käynnistämään Raamattujen levittämistä maassa. Samana vuonna myös keisari vieraili Tampereella. Tammerkoski havaittiin oivalliseksi voimanlähteeksi teollisuudelle.
Ennen tehtaan perustamista Finlayson kirjoitti keisarille pyytäen itselleen ja seuraajilleen uskonvapautta. Aleksanteri I suostui pyyntöön, ja kaikilla Finlaysonin työntekijöillä oli uskonnonvapaus. Saatuaan porvarioikeudet ja senaatin privilegiokirjeen Finlayson rakennutti lainan turvin Tampereelle konepajan ja valimon vuonna 1820 tuottamaan karstaus- ja kehruukoneita tekstiiliteollisuudelle. Keisari myönsi 1821 Tampereelle erivapauden tuoda raaka-aineita ja koneita ilman tullia.
Finlaysonin tehdasalue on olemassa Tampereen keskustassa.
Tilauksia ei kuitenkaan tullut ilman kysyntää ja vuonna 1823 Finlayson vaihtoi alaa tekstiiliteollisuuteen uuden Suomen senaatin myöntämän lainan turvin. Edullisen valtion lainan vastineeksi määrättiin, että jokaisen suuriruhtinaskunnan kansalaisen oli halutessaan päästävä tutustumaan tuotantoon. Menestys alkoi vasta 1828, kun raaka-aineessa siirryttiin tuontipuuvillaan ja pian tehdas antoi töitä kymmenelle työntekijälle. Vuonna 1833 tehtaassa oli jo kuudettasataa värttinää. Hurskaana miehenä Finlayson antoi töitä myös lapsille haluten auttaa orpoja ja turvattomia. Orpoja varten tehtaalle perustettiin oma lastenkoti.
Finlaysonin tehdasalueesta Tampereella tuli merkittävä keskittymä, jonne perustettiin ja rakennettiin asuntoja, oma koulu, sairaala, sairauskassa, kirjasto ja kirkko. Tehdas avasi Tampereen ensimmäisen säästöpankin ja osuuskaupan.
Vuonna 1836 iäkäs Finlayson myi tehtaansa rääveliläiselle liikemiehelle Carl Samuel Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauchille ja toimi pari vuotta neuvonantajana ennen paluutaan kotimaahansa. Tehtaalla oli hyvä maine ja Finlayson edellytti ostajien säilyttävän hänen nimensä yhtiön nimessä. Uudeksi nimeksi tuli Finlayson & Co. Perustajan nimi on säilynyt nykypäivään saakka: yhtiön nimi on nykyään muotoa Finlayson Oy.
James Finlayson kuoli 18. elokuuta 1852 lapsettomana. Hänet on haudattu Newingtonin hautausmaalle Edinburghiin, Skotlantiin. Nykyisen hautamuistomerkin on pystyttänyt Oy Finlayson-Forssa Ab vuonna 1970 yrityksen täyttäessä 150 vuotta.
Finlaysonin tehdasalue on edelleen olemassa Tammerkosken rannalla Tampereen keskustassa. Yhtäkään James Finlaysonin aikaista tehdasrakennusta ei enää ole olemassa.
Finlayson Oy on vuonna 1820 perustettu suomalainen tekstiilialan yritys, joka suunnittelee ja valmistaa sisustustekstiilejä sekä nukkumiseen liittyviä tuotteita Finlayson- ja Familon-tuotemerkin alla. Finlaysonilla on yhteensä 22 omaa myymälää, tehtaanmyymälää ja shop-in-shopia Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa sekä verkkokauppa.
Finlaysonin sisustustekstiileille on myönnetty suomalaisesta suunnittelusta kertova Design from Finland -tunnus, ja Familonin sängyille, patjoille, peitteille ja tyynyille myös suomalaisuudesta kertova Avainlippu-merkki. Lisäksi monet tuotteet on kehitetty yhteistyössä Allergia- ja astmaliitto ry:n kanssa.
Finlaysonin tunnuslause on "Maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotain pehmeää". Vuonna 2011 Finlaysonilla oli noin 300 työntekijää. Konsernin liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa. Tällä sijaitsee myös Finlaysonin nykyinen ateljee. Finlaysonin nykyiseen vakiosuunnittelijakaartiin kuuluvat Sami Vulli, Anu Kanervo ja Liisa Suurla. Lisäksi Finlaysonin tuotteita suunnittelevat monet freelancer-suunnittelijat.
Finlaysonin tunnettuja klassikkokuoseja ovat suunnitelleet esimerkiksi Aini Vaari (Coronna vuonna 1958, Taimi vuonna 1961) ja Pirkko Hammarberg (Optinen Omena vuonna 1973)
Lähde: http://fi.wikipedia.org/
Venäjännös: Lidia Popova
