• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 9 ( 42 ) 2008

Monikulttuurinen Suomen itsenäisyyspäiväjuhla

Arvoisat monikulttuurisen Suomen itsenäisyyspäiväjuhlan viettäjät! Jyväskylän kaupungin puolesta minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda tervehdys tähän monikulttuuriseen Suomen itsenäisyyspäiväjuhlaan. On erinomaisen hieno asia, että eri puolilla Suomea vietetään monikulttuurisia itsenäisyysjuhlia.

Vietämme huomenna 6. päivänä joulukuuta Suomen itsenäisyyspäivää, vuoden arvokkainta juhlapäivää. Huomenna siniristiliput saloissa viestittävät meille tästä tärkeästä juhlan päivästä. Perinteen ohella siniristilippu kertoo meille omaa kaunista kieltään myös niistä arvoista, jotka meille suomalaisille ovat tärkeitä ja merkittäviä. Suomen valtiollinen itsenäisyys on nyt 91 vuoden mittainen. Kun me Suomessa vietämme itsenäisyyspäivää, ajatuksemme palaavat useasti historiaan. Niin pitääkin. Sieltä itsenäisyytemme lähtee, sieltä lähtee koko inhimillinen kulttuurimme, kuten myös hyvinvointimme sekä arvomaailmamme perusta. Meillä jokaisella on oma kulttuurinen ja historiallinen taustamme - onpa se sitten supisuomalainen tai monikulttuurinen - mutta juuri se on meidän jokaisen henkilökohtaisinta tuntemustamme ja omaisuuttamme.

Monikulttuurisen ihmisen tausta ja historia on monikerroksinen ja hyvin henkilökohtainen. On tärkeätä antaa oikea tila ja tunne tälle taustalle. Nämä tuntemukset ovat oikeutettuja ja niiden esittäminen on suotavaa. Kuitenkin on enemmän kuin tärkeätä, että maahanmuuttaja saa myös rakennettua pysyvän tunnetilan ja henkisen yhteyden uuteen kotimaahansa, ja että maahanmuuttaja voi tuntea ja kokea kuuluvansa uuteen elinympäristöönsä, ja että hän voi myös tuntea uuden kotimaansa omakseen ja omaksi isänmaakseen.

On todella tärkeätä, että maahanmuuttajat integroituvat uuteen kotimaahansa ja omaksuvat sen kulttuuriidentiteetin, mutta mukana kulkee aina myös alkuperäinen kansallinen identiteetti, joka on muotoutunut jokaiselle oman kielen, tapojen ja kulttuurin kautta. Maahanmuuttajat ovat kahden kulttuurin kansalaisia ja siihen sisältyy mielestäni myös hedelmällinen ja rikastuttava mahdollisuus. On sanottu, että monien kulttuureiden rinnakkaisuus on meille kaikille suuri rikkaus.

Ensi vuoden alusta aloittaa toimintansa Uusi Jyväskylä, kun Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyvät. Uudessa Jyväskylässä on 130 000 asukasta, joista yli 3 000 on maahanmuuttajia tai ulkomaalaistaustaisia asukkaita. Eniten uudessa Jyväskylässä on Venäjältä, Afganistanista, Iranista ja Virosta tulleita ihmisiä. Näen, että ulkomaalaistaustaiset asukkaamme ovat kaupungille monella tavalla positiivinen ja tärkeä asia!

Hyväksytyn vision mukaisesti uusi Jyväskylä haluaa tarjota asukkailleen kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Uudelle Jyväskylälle on erinomaisen tärkeätä vuorovaikutus kaikkien asukkaidensa kanssa. Toivon, että kaupungin myönteinen ja suvaitsevainen ilmapiiri edistää maahanmuuttajien sopeutumista ja osallistumista hyvän elämän rakentamiseen. Yhteistyö ja vuorovaikutus lisäävät myös yhteenkuuluvaisuuden tunnetta pääväestön ja maahanmuuttajien kesken.

Meillä Jyväskylässä on laadittu ensimmäinen kotouttamisohjelma jo vuonna 1990. Jyväskylä onkin ollut edelläkävijä ohjelman toteuttamisessa, sillä kotouttamislaki astui voimaan vasta vuonna 1997. Vuoden 2006 lopulla hyväksyttiin Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan, Muuramen ja Laukaan seudullinen monikulttuurisuusohjelma, joka sisältää kotouttamislain velvoittaman kuntien kotouttamisohjelman sekä etnisen yhdenvertaisuussuunnitelman, joka perustuu yhdenvertaisuuslakiin.

Kaupungin linjaukset pysyvästä pakolaisten vastaanotosta on mahdollistanut monikulttuurisen osaamisen ja sen kehittämisen kaupungin eri palvelualueilla. Suurin haaste on yksittäisten maahanmuuttajien sekä heidän yhdistystensä mukaanotto kotouttamistyöhön. Huomiota tulisi varmasti suunnata entistä enemmän lasten ja nuorten sekä koko perheen tukemiseen. Kotoutumiskoulutus toimii mielestäni Jyväskylän seudulla varsin hyvin, mutta esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomien oman äidinkielen opetusta on tarvetta lisätä. Suomessa on arviolta noin 130 000 maahanmuuttajaa. Prosentuaalisesti Suomeen on asettunut kuitenkin edelleen hyvin vähän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Suomi on moniin muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna yhden yhtenäiskulttuurin maa. Mielestäni yhtenäiskulttuurimme tulee entisestään avautua ulospäin sulkeutumisen sijasta. Muutokseen ja avautumiseen tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän kantaväestön asennekasvatusta ja kulttuurien tuntemuksen opetusta.

Maamme hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma astui voimaan vuoden 2006 lokakuussa. Ihmisoikeuksien toteuttaminen on maahanmuuttopolitiikassakin keskeinen periaate. Tavoitteena on, että maahanmuuttajien oikeudellinen asema olisi mahdollisimman lähellä kantaväestön asemaa. Suomi painottaa ihmisoikeuspolitiikassaan erityisesti naisten, lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia.

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksissa korostetaan mm. työperusteista maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja syrjimättömyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemista. Ohjelmassa halutaan kiinnittää erityistä huomiota lapsen edun toteutumiseen sekä lasten ja nuorten koulutukseen ja kotoutumiseen. Mainitut periaatteet tulisi jalkauttaa mahdollisimman tehokkaasti koko maahan, mutta erityisesti suuriin kasvukeskuksiin, joihin maahanmuuttajatkin enimmäkseen sijoittuvat. Näin myös Jyväskylän seudulla. Kantaväestön kansainvälisyyskasvatukseen esim. päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vastikään ilmestyneen Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan maahanmuuttajista 87 %:lla on hyvä tai erinomainen työkyky. Maahanmuuttajien kannalta ensisijaisen tärkeätä on ensimmäinen työpaikka, joka avaa ovia eteenpäin suomalaisilla työmarkkinoilla. Kielitaidon puutekaan ei tutkimuksen mukaan ole ratkaiseva este maahanmuuttajan työllistymiselle. Suurin ongelma maahanmuuttajien työllistymisessä lienee työnantajien asenne. Jyväskylässä pyrimme vaikuttamaan maahanmuuttajien tehokkaampaan työllistämiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Vuodesta 2004 lähtien Suomen työmarkkinoilta on alkanut ikääntymisen vuoksi poistua enemmän työvoimaa kuin sinne tulee. Maahanmuuttajissa on arviolta 20000 henkilön työvoimareservi. Näin ollen maassamme jo olevat maahanmuuttajat tarjoavat merkittävän rekrytointipohjan. Sille on tarvetta lähitulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Maahanmuuttajat laajentavat Suomen osaamispohjaa. Maahanmuuttajien osallistuminen työelämään edistää myös osaltaan yhdenvertaisuutta ja luo oikeudenmukaista sekä turvallista elinympäristöä.

Kuntien palvelurakenneuudistuksen edetessä järjestöjen ja yhdistysten rooli myös monikulttuurisuuspalvelujen tuottamisessa kasvaa. Niiden on rohkeasti tiivistettävä yhteistyötään sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat jo nyt paljon tekemisissä monikulttuuristen yhteisöjen kanssa. Näitä ovat muun muassa urheiluseurat, erilaiset järjestöt, maahanmuuttajien omat yhdistykset ja seurakunnat.

Yhteistyötä on syytä tiivistää myös kuntien kulttuurija nuorisotoimien kanssa. Jyväskylässä mielestäni edetään tässä suhteessa hyvin. Kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimi avustaa vuosittain maahanmuuttajayhdistysten toimintaa. Kirjaston kokoelmissa on yli 70:n maan sanomalehtiä ja huomattava määrä eri maiden omakielistä kirjallisuutta. Jyväskylässä on museoiden aloitteesta luotu malli maahanmuuttajien tutustuttamiseksi jyväskyläläiseen kulttuuritarjontaan.

Kaupungin liikuntatoimi ja urheiluseurat ovat kehittäneet yhteistoimintaa maahanmuuttajien kanssa, ja liikunnan merkitys onkin kasvanut kotoutumisen edistäjänä. Maahanmuuttajat ovat myös itse perustaneet urheiluseuroja. Jyväskylän kaupunkiseurakunnalla on niin ikään merkittävä rooli maahanmuuttajien auttamisessa ja erityisesti vapaa-ajan organisoimisessa maahanmuuttajayhdistysten kanssa.

Maahanmuuttajien yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisen keskeinen haaste liittyy rakenteellisen syrjinnän tunnistamiseen. Tärkeää on tiedottaa kuntien palveluista ymmärrettävässä muodossa. Tämän toteuttamiseksi korostuu seutukunnallinen yhteistyö. Myös etnisen syrjinnän ehkäisemiseen liittyvässä neuvonnassa tehdään yhteistyötä. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut ovat keskeisessä roolissa neuvonnan organisoimisessa. Meillä on tiedotusta esimerkiksi kaupungin maahanmuuttajasivustossa neljällä eri kielellä. Työntekijöiden tiedolla ja osaamisella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien kotoutumisessa uuteen kotikaupunkiinsa. Maahanmuuttajien palvelemisen tulisi kuulua sisäänrakennettuna kaupungin peruspalveluihin. Erityisesti oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla työskenteleville olisi ensiarvoisen tärkeätä suunnata täsmäkoulutusta monikulttuurisen oppilaan ja asiakkaan kohtaamisessa. Tunnistamme tässä vastuullisuutemme.

Haluan tässä yhteydessä aivan erityisesti korostaa kaupungissamme ilmestyvän maahanmuuttajataustaisen Mosaiikki-lehden merkitystä ja arvoa. Mosaiikkilehti on nyt ilmestynyt neljän vuoden ja 40 julkaistun numeron verran. Mosaiikki-lehden juhlanumerossa lehden päätoimittaja Tatjana Doultseva kirjoittaa mielestäni osuvasti, että äskettäin, kun 40. lehti tuli julkaistuksi, niin se oli samalla kaikille tuon lehden tekijöille ja lukijoille myös suuri voitto! Tämän erinomaisen lehden toimittajia ja tekijöitä on syytä myös tässä yhteydessä onnitella ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä maahanmuuttajia yhdistävästä tärkeästä työstä. Tässä työssä on mielestäni korostunut erityinen kulttuurienvälisten siltojen rakentajan tehtävä.

Se, mitä erityisesti toivon kaupunkimme maahanmuuttajilta, on se, että osallistuisitte nykyistä huomattavasti aktiivisemmin myös oman kotikaupunkinne toimintoihin esim. puolueiden kautta tai asettumalla ehdolle vaaleissa tai hakeutumalla mukaan erilaisiin yhdistyksiin, lautakuntiin ja muihin vaikuttamisen paikkoihin. Näin siksi, että maahanmuuttaja tuntee parhaiten maahanmuuttajaa askarruttavat asiat!

Ilolla on todettava, että Jyväskylässä on aloittanut toimintansa monikulttuurisuuskeskus. Vuokrasopimus on allekirjoitettu ja tilat ovat keskellä kaupunkia. Tälle ja kaikille muillekin monikulttuurisille aktiviteeteille toivon mitä parhainta vireyttä ja menestystä. Monikulttuurisuus on merkittävä henkinen voimavara kaupungissamme ja toimii yhtenä innovaatioiden lähteenä. Sitä tulee hyödyntää entistä tehokkaammin.

Jyväskylän kaupungille - ja minulle henkilökohtaisesti - on hyvin tärkeätä, että täällä asuvilla ihmisillä on hyvä elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella. Perhe, sukulaiset, ystävät, naapurit, työtoverit, muut kaupunkilaiset sekä eri kansallisuudet ja kulttuurit muodostavat uusia verkostoja, joissa jokaiselle löytyy oma paikka ja oma sidoskohta. Toivon, että osallistutte aktiivisesti kaupunkiyhteisössämme erilaisiin toimintoihin ja tunnette itsenne täydestä sydämestä jyväskyläläisiksi ja suomalaisiksi. Kaupunkina teemme parhaamme, että onnistumme maahanmuuttajien oikeudenmukaisessa ja yhdenvertaisessa kohtelussa ja kotouttamisessa.

Toivotan teille kaikille erinomaisen hyvää
ja monikulttuurista Suomen itsenäisyyden
juhlapäivää.

Siirry ylös