• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 9 ( 42 ) 2008

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors vastaa lukijoiden kysymyksiin

Kysymys:
Monien maahanmuuttajien on vaikea työllistyä Suomessa, koska heidän kotimaassaan saama ammattikoulutus ei vastaa suomalaisen työelämän vaatimuksia. Miten maahanmuuttajat voisivat päivittää oman ammattiosaamisensa Suomessa? On olemassa paljon erilaista työvoimapoliittista koulutusta, mutta maahanmuuttajien on vaikea päästä niihin, koska heidän suomen kielen taitoaan ei pidetä riittävänä. Miksi maahanmuuttajille ei järjestetä muuta työvoimapoliittista koulutusta kuin lähinnä siivous- ja metallialan koulutusta? Onko jossakin olemassa keskitettyä luetteloa Suomessa järjestettävästä työvoimapoliittisesta koulutuksesta? Jos mielenkiintoisia kursseja löytyy toiselta paikkakunnalta, niin voivatko maahanmuuttajat osallistua niille ja saako siinä tapauksessa ilmaisen asunnon ja ruoan?

Vastaus:
Monilla maahanmuuttajilla on hyvä koulutus omasta maastaan, mutta valitettavasti se ei aina sellaisenaan sovellu Suomen työelämän vaatimuksiin. Työvoimatoimistoista saa ohjausta ja neuvontaa siihen, miten päivittää osaaminen ja minkälaista koulutusta eri ammateissa vaaditaan.

Työvoimatoimiston tietopalvelusta saa tietoa ammatillisesta koulutuksesta, opiskelemaan hakeutumisesta ja opintojen sisällöstä. Virkailija voi auttaa oppaisiin ja muihin materiaaleihin tutustumisessa. Ajankohtaiset tiedot työvoimapoliittisesta koulutuksesta löytyvät osoitteesta www.mol.fi Hyödyllistä tietoa löytyy myös osoitteista www.opintoluotsi.fi ja www.ammattinetti.fi, joissa on kuvattu satoja ammatteja, niiden sisältöä ja niihin vaadittavaa koulutusta sekä työmarkkinatilannetta. Sieltä löytyy myös jo ammatissa toimivien uratarinoita, joista osa on maahanmuuttajien kertomia. Ammatinvalinnanohjauksessa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti omaan ammatinvalintaan liittyvistä kysymyksistä. Kielitaitovaatimukset koulutukseen pääsemiseksi riippuvat useimmiten siitä, minkälaista kielitaitoa työtehtävissä tarvitaan. Hyvää kielitaitoa edellytetään usein niissä ammateissa, joissa joutuu asiakaspalvelutehtäviin. Perusperiaatteena on, että maahanmuuttajat opiskelevat mahdollisimman paljon yhdessä valtaväestön kanssa samoissa koulutuksissa. Kuitenkin tarvittaessa järjestetään ammattialalle valmistavaa koulusta tai ammatillista koulusta myös erikseen maahanmuuttajille. Lähtökohtina ovat tällöin maahanmuuttajien osaaminen ja yritysten työvoimantarve. Tällöin koulutuksissa yhdistetään ammatin opiskeluun suomen tai ruotsin kielen opetusta. Tällaista koulutusta on vv. 2007–2008 järjestetty metallija puhdistusalojen lisäksi mm. hoiva-alalla, kauppa-, palvelu- ja ravitsemusaloilla, sähkö- ja kuljetusaloilla. Lisäksi on järjestetty tulkki- ja yrittäjäkoulutusta.

Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jonka mukaan opiskelija tekee työtä tietylle työnantajalle saavuttaakseen ammattitaidon tietyssä ammatissa. Maahanmuuttajan kannalta koulutusmuoto on hyvä, koska työtä tehtäessä myös kielitaito karttuu. Oppisopimuskoulutukseen haluavan pitää kuitenkin itse hankkia työpaikka. Työvoimakoulutuksena järjestetään myös oppisopimuskoulutukseen valmentavaa koulusta.

Omaehtoisella koulutuksella tarkoitetaan kaikkea muuta kuin työvoimakoulutusta. Sinne pitää hakeutua itse ja maksaa mahdollinen kurssimaksu. Kotoutumissuunnitelman piirissä olevan maahanmuuttajan omaehtoinen, riittävän viikkotuntimäärän sisältävä koulutus, ammatillinen koulutus mukaan lukien, voidaan tietyin edellytyksin rinnastaa koulutuksen aikaisten taloudellisten etuuksien osalta työvoimakoulukseen. Kotoutujan on ennen koulutuksen alkamista otettava yhteys työvoimatoimistoon, joka päättää rinnastamisesta.

Työvoimakoulutukseen voi hakeutua myös toiselle paikkakunnalle. Koulutuksen ajalta ei makseta yöpymistä, mutta kylläkin ylläpitokorvausta, joka on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Korotettua 16 euron suuruista ylläpitokorvausta maksetaan, jos opiskelee työssäkäyntialueen ulkopuolella. Lisäksi korotettua ylläpitokorvausta maksetaan, jos opiskelee työssäkäyntialueella kotikunnan ulkopuolella ja joutuu yöpymään siellä.

Siirry ylös