• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 31 ) 2016

Lapset ja perheet

Monitoimitalo 13:ssa pidettiin 24.9. Lapset ja perheet -keskusteluryhmän seminaari, jossa olivat mukana seuraavat asiantuntijat: Helsingin yliopiston kaksikielisyyden johtava asiantuntija, dosentti Ekaterina Protassova, perhepsykologi Nadezhda Berezhnaya ja Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkanen.

Ohjelmassa tarkasteltiin seuraavia kysymyksiä:
Esikouluikä, lapsen kasvatus kaksikielisissä olosuhteissa
Internet-turvallisuuden perusteet lapsille – luento aikuisille
Lastensuojelu – mitä varten se on ja miten se toimii?

Ekaterina Protassova. Kuva: Margarita Niemi.

Seminaari oli mielenkiintoinen siksi, koska siellä nostettiin esille sillä hetkellä vanhemmille erittäin tärkeitä kysymyksiä. Ekaterina Protassova kertoi erittäin mielenkiintoisesti lasten kehityksestä perheessä, jossa käytetään kahta tai useampaa kieltä. Kuinka kasvattaa lapsi niin, että hän sisäistäisi sen maan kielen, jossa asuu ja samalla kykenisi säilyttämään perheessä puhuttavan äidinkielensä? Kuinka rikastuttaa lapsen sanavarastoa? Mitä leikin keinoja voi käyttää säilyttääkseen äidinkielen perheessä? Ekaterina tutustutti paikallaolijat kirjoihinsa, oppaisiinsa ja uusiin julkaisuihinsa. Ekaterina esitti materiaalinsa niin mielenkiintoisesti ja kiinnostavasti, kuinka työskennellä lapsen kanssa leikin keinoin ja kuinka käyttää erilaisia leikkikaluja tai värejä, että paikallaoleville vanhemmille heräsi aiheeseen aito kiinnostus. Ekaterina selitti yksityiskohtaisesti, kuinka lasten leikkikalujen avulla voi kertoa monenlaista; monipuolistaa ja rikastuttaa lapsen kieltä. Hän myös järjesti pienen työpajan, jossa pidettiin lyhyitä pelituokioita. Lopuksi Ekaterina kertoi Helsingissä olevista lapsen kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyvistä uusista projekteista ja seminaareista. Vanhemmat seurasivat hänen esitystään erityisen kiinnostuneina. ”…Jos keskitymme venäläisen kirjallisuuden historiaan, niin huomaamme, että melkein kaikki meidän upeat, kuuluisat 1800-luvun kirjailijamme olivat ainakin kaksikielisiä... ” (E. Protassova).

Perhepsykologi Nadezhda Berezhnaya tutustutti meidät lasten internet-turvallisuuden perusteisiin. Kenellekään ei varmasti ole salaisuus se, mihin lapsi saattaa törmätä internetissä ja kuinka lasta voi suojella siltä. Mistä voi etukäteen varoittaa teiniä ja millaisia ohjelmia on olemassa, jotta voimme puolustaa ja ehkäistä lapsiamme ”aikuisten jutuilta”? On olemassa muitakin keinoja kuin tietokoneelle asetettavia estoja. Estothan, kuten tiedetään, vain herättävät lapsen kiinnostusta tietokoneisiin, kuten vanhemmillakin. Tietotekniikan aikakaudella tietokoneen käytön kieltäminen lapselta on käytännössä mahdotonta. Tämän takia pitää aloittaa selittämällä lapselle tai teinille, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Millaisia valokuvia on parempi olla laittamatta nettiin, jotta ei asettaisi itseään kiusalliseen asemaan esimerkiksi luokkakavereiden silmissä. Kannattaako internetissä tutustua, siellä olevan kuvan takanahan voi olla aivan eri ihminen. Esimerkiksi, jos ylittää katua kuulokkeet päässään, ei välttämättä kuule kun auto tööttää. Mutta jos pienestä asti on opetettu katsomaan molempiin suuntiin, ei käy huonosti. Niin myös tässä asiassa. Jos lasta on varoitettu, hän osaa ottaa kaiken huomioon. Tästä ja monesta muusta Nadežda puhui.

Viimeinen aihe oli päivänpolttava, ainakin jos miettii viimeaikaisia venäjänkielisiä koskeneita tapahtumia. Se on lastensuojelu. Kuinka paljon keskustelua onkaan ollut ja on edelleen, tästä vaikeasta aiheesta. Ihmisiä huolestuttaa kaikki: mistä syystä lapsi voidaan viedä perheestä? Miten sosiaalipalvelut toimivat? Mistä vanhempi voi saada rangaistuksen? Mitä oikeuksia lapsella on ja miten laki niitä suojelee? Nämä ovat kaikkein eniten kysyttyjä kysymyksiä. Usein keskustellaan Suomessa tapahtuvasta venäläisten syrjinnästä, ja että juuri heiltä viedään lapsia. Näin ei ole, kertoi Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkanen ja esitti tutkimusmateriaalia viimevuosilta. Mutta mielenkiintoinen fakta on se, että mikäli lapsi on hyperaktiivinen (Venäjällä sellaisia lapsia on enemmistö, eikä kukaan pidä sitä erityisenä), voi olla sosiaalityöntekijälle syy puuttua asiaan. Loogisesti ajatellen aktiivinen lapsi on terve lapsi. Suomessa on sellainen käsite, että jos lapsi käyttäytyy huonosti koulussa, se tarkoittaa sitä, että perheessä on ongelmia. Tarkemman tarkkailun kohteeksi joutuvat ne lapset, jotka käyttäytyvät aggressiivisesti ja joista tulee valituksia toisilta lapsilta. Väliintulon syynä voi olla myös yksinhuoltajaäiti, jos hänellä on esimerkiksi terveyden kanssa ongelmia, paljon poissaoloja töiden takia tai jos lapset jätetään yksin kotiin tai muuta vastaavaa. Näissä tapauksissa laki on lapsen puolella.

Aiheesta keskustelu herätti paljon kysymyksiä läsnäolijoiden keskuudessa ja Julia yritti vastata niihin. Emme voi kenellekään luvata varmasti, mutta Jumala varjelkoon, toivomme ettemme koskaan törmää tällaisissa merkeissä lastemme ja lastenlastemme kanssa. Pitää yrittää olla päästämättä tilannetta niin pahaksi, koska ei ole mitään varmuutta siitä, että elämässä tapahtuu niin, kuten on kerrottu tapahtumissa ja seminaareissa. Olkaa kiinnostuneita lastenne elämästä, ottakaa aktiivisesti osaa heidän kasvatukseen ja älkää verratko elämää Suomessa omaan kulttuuriinne. Näin voitte välttyä tekemästä virheitä.

Seminaari eteni nopeasti johtuen läsnäolijoiden suuresta kiinnostuksesta ja heidän monista kysymyksistään ja kommenteistaan. Seminaarin järjestäjät: Cultura-säätiö, Irina Rekola, Klubok Tampere ry:n johtaja ja Nadezhda Berezhnaya Lapset ja perheet Suomessa –keskusteluryhmän perustaja.

Haluamme vilpittömästi kiittää järjestäjiä ja toivottaa heille menestystä tässä tärkeässä asiassa!

Teksti: Margarita Niemi, Tampere
Suomennos: Seliina Tiainen

Siirry ylös