• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 31 ) 2016

KOTOUTUMISEN TULOSTEN SEURANTATUTKIMUS 2015

Tampereen kaupunki on kotouttamisohjelmassaan sitoutunut säännöllisesti arvioimaan kotouttamistoimenpiteiden tuloksia ja kehittämään kotouttamistoimia kotoutumisen tulosten seurantatutkimuksen pohjalta. Tämä seurantatutkimus keskittyy kaupungin tarjoamien palveluiden ja keskeisten teemojen kuten työllistymisen, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden lisäksi TE-toimiston maahanmuuttajien palveluihin siltä osin, kun ne ovat löydettävissä Tampereen kaupungin kotouttamisohjelmasta 2014–2025.

Kyselyyn saatiin 125 vastausta. Vastaajista 42 prosenttia on asunut Suomessa alle kolme vuotta. 33 prosenttia on asunut Suomessa 3–5 vuotta. Lisäksi vastaajista 14 prosenttia on asunut Suomessa 5–10 vuotta ja 11 prosenttia yli 10 vuotta. Vastauksia saatiin äidinkieleltään ja kansalaisuudeltaan useasta eri ryhmästä. Tutkimusjoukossa venäläiset ovat parhaiten edustettuina, sillä heitä oli noin neljännes vastaajista. Irakin kansalaisiksi itsensä ilmoitti noin kymmenes vastaajista, somaleiksi viisi prosenttia ja turkkilaisiksi, thaimaalaisiksi, afganistanilaisiksi ja nepalilaisiksi kutakin neljä prosenttia. Tämän lisäksi vastaajien joukossa oli muun muassa virolaisia, bosnialaisia, ja ukrainalaisia sekä yksittäisiä muiden kansalaisuuksien edustajia esimerkiksi Lähi-idän ja Afrikan alueilta.

Kotoutumissuunnitelma

Kotoutumissuunnitelman konkreettisuutta ja hyötyä voidaan mitata syvemmin erillisten väittämien avulla. Asenneväittämä ”kotoutumissuunnitelma on auttanut minua seuraavissa asioissa: suomen kielen oppiminen” sai yli 80 prosentilta vastaajista vastauksen ”täysin samaa mieltä”.

Suurin osa vastaajista (86 prosenttia) sanoi voivansa käydä keskusteluja suomeksi, kun sitä mitattiin väitteellä ”olen saanut riittävää kieliopetusta voidakseni pärjätä seuraavissa tilanteissa suomeksi: keskustelu ystävien ja tuttavien kanssa”.

Näin ollen saavutettu kielitaito voi riittää keskusteluun suomeksi esimerkiksi muiden maahanmuuttajataustaisten kanssa, vaikka kantaväestöä olisi vaikea ymmärtää. Tässä tapauksessa kieliopetuksen lisäksi tarvittaisiin enemmän kontaktia kantaväestön kanssa kielitaidon kartuttamiseksi.

Lääkärissä käyntiin kielitaito ei vastaajien mielestä riittänyt aivan yhtä hyvin, sillä noin 70 prosenttia vastaajista oli väitteen kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Lähes sama vastausjakauma saatiin, kun vastaajilta selvitettiin kieliopetuksen riittävyyttä, kun kyseessä on työpaikkailmoitukseen kirjallisesti vastaaminen. Merkittävää eroa ei ollut myöskään arviossa kielitaidon riittävyydestä töissä käyntiin, viranomaisen kanssa asiointiin tai viranomaisen lähettämän postin lukemiseen ilman tulkkia. Sen sijaan 85 prosenttia vastaajista koki saamansa kieliopetuksen riittävän opiskeluun.

Väittämässä ”kotoutumissuunnitelma on auttanut minua seuraavissa asioissa: uusien ammatillisten taitojen oppiminen” lähes 70 prosenttia vastasi olevansa väittämän kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Väitteellä selvitettiin, kokevatko maahanmuuttajat taustallaan olevan merkitystä suunnitelmaa tehdessä.

Vajaa viidennes koko kyselyn vastaajista vastasi olevansa täysin samaa mieltä väitteen ”kotoutumissuunnitelma on auttanut minua seuraavissa asioissa: työn saaminen” kanssa. Toisaalta lähes saman verran vastaajia oli täysin eri mieltä väitteen kanssa. Kotimaassaan korkeakouluopintoja suorittaneiden osa-aineistoa tarkastelemalla selviää, että hieman yli puolet heistä ei kokenut kotoutumissuunnitelman auttaneen heitä työn saamisessa. Lisäksi myös heistä suurin osa kokee oppineensa uusia ammatillisia taitoja.

Korkeakoulutetuissa voisi olla potentiaalia suoraan työelämään, mutta vastaajista osa oli kuitenkin opiskelijastatuksella vielä 3–5 vuotta maahan tulonsa jälkeen. Kielitaitonsa riittäväksi tai jokseenkin riittäväksi töissä käyntiin kokee kuitenkin lähes 70 prosenttia tästä joukosta, kun sitä selvitettiin väittämässä ”olen saanut riittävää kieliopetusta voidakseni pärjätä seuraavissa tilanteissa suomeksi: työssä käynti”. Vaikka päättelyä voidaan tehdä aineiston koon vuoksi hyvin varovaisesti, vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajien potentiaalia ei täysin hyödynnetä työelämässä tai he eivät ainakaan syystä tai toisesta työllisty alalleen. Aikaisempi osaaminen tunnistetaan kotoutumissuunnitelmaa tehdessä, joten työllistymisen esteenä voi olla esimerkiksi rekrytointi, alan huono työllisyystilanne tai kielitaito.

Voidaan olettaa, että maahanmuuttajakoulutuksesta työllistymiseen on vielä pitkä matka, vaikka maahanmuuttaja itse kokisi kielitaitonsa riittävän työllistymiseen. Syy työllistymisen hankaluuteen saattaa esimerkiksi alan työllisyystilanteen ja rekrytointikysymysten lisäksi olla myös koulutuksen erilaisuudessa maiden välillä. Erityinen haaste on myös muiden kuin korkeakoulutettujen työllistäminen, sillä maahanmuuttajien joukossa on myös täysin ilman koulutaustaa Suomeen tulevia. Näin ollen maahanmuuttajakoulutus pitää aloittaa luku- ja kirjoitustaidon oppimisesta. Mikäli korkeakoulutettuja koulutetaan vuosia, kauanko kestää kouluttamattomien työllistäminen ja täten yhteiskuntaan integroiminen?

Palvelut ja neuvonta

Lähes kaikki vastaajat pitivät muun muassa kielitaitoa, suomalaisiin tutustumista, työllistymistä ja tasa-arvoista kohtelua suomalaisiin verrattuna erittäin tärkeinä kotoutumisen kannalta. Suurin osa vastaajista koki, että Tampereen kaupungin palvelut tukevat näitä asioita. Tämän lisäksi tukea ja neuvontaa on ollut selkeästi suurimman osan mukaan riittävästi saatavilla. Suurin osa vastaajista koki saaneensa paljon tai melko paljon tietoa tarjolla olevista palveluista.

Vastaajista lähes puolet sai ensisijaisesti neuvontaa muilta maahanmuuttajilta. Seuraavaksi eniten neuvonta saatiin viranomaisilta, sillä sen vastasi lähes 40 prosenttia vastaajista. Tampereen kaupungin internetsivut tavoitti lähes 30 prosenttia vastaajista, kuten myös Maahanmuuttajainfo Mainio. Lisäksi neuvontaa saatiin suomalaisilta tuttavilta, Infopankki.fi -verkkosivustolta, työkavereilta, esitteistä ja kohtaamispaikoilta.

Noin kaksi kolmasosaa vastaajista saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta koulusta ja kursseilta. Tämän jälkeen hyödyllisimpänä näyttäytyvät TV, internet ja lehdet. Perheenjäsenet, suomalaiset tuttavat ja muut maahanmuuttajat antavat tietoa yhteiskunnasta noin kolmannekselle.

Sopeutuminen Tampereelle

Vastaajista lähes 90 prosentilla oli suomalaisia tuttavia. Lisäksi omaan kulttuuriyhteisöönsä kuuluvia tuttavia oli 76 prosentilla vastaajista. Suomalaisiin tutustuttiin eniten naapurustossa ja vapaa-ajalla. Lisäksi suomalaisiin tutustumisen väylänä näyttäytyvät lapset ja työpaikka sekä oma tai tuttavan suomalainen puoliso.

Vastaajat pitivät suomalaisiin tutustumista melko hankalana. Väitteen ”koen suomalaisiin tutustumisen helpoksi” tuloksista käy ilmi, että lähes puolet vastaajista kokee suomalaisiin tutustuminen erittäin tai melko vaikeaksi. Kolmannes vastaajista ei pitänyt suomalaisiin tutustumista helppona, muttei myöskään vaikeana. Kysymykseen ”miksi koette tutustumisen vaikeaksi” saatiin vastauksia 92 vastaajalta. Eniten vastattu vaihtoehto oli huono kielitaito, jonka ilmoitti lähes 40 prosenttia kysymykseen vastanneista. Tämän lisäksi 20 prosentin mukaan kulttuurit ovat liian erilaisia ja lähes yhtä monen vastaajan mukaan suomalaiset suhtautuvat heihin varauksellisesti.

Kyselyssä ruokaa, kieltä ja juhlapyhiä pidettiin kulttuurin ilmentyminä. Näin ollen maahanmuuttajat pitävät oman kulttuurinsa ja ilmentävät sitä ainakin kielen ja ruoan kautta ainakin kotonaan. Suomalaisen kulttuurin piirteitä on kuitenkin omaksuttu myös kotiin ainakin juhlapyhien, mutta jossain määrin myös ruokakulttuurin osalta.

Tampereen kaupungin kotouttamisohjelmassa tuodaan esille kulttuurien yhteiselo ja turvallisuus. Vastaukset asenneväittämässä ”olen kokenut Tampereella syrjintää ja/tai ennakkoluuloja” jakautuvat suhteellisen tasaisesti kaikkien vastausvaihtoehtojen välillä. Tampere näyttäytyy useimmille turvallisena kaupunkina, sillä yhteensä yli 80 prosenttia vastaajista oli väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Lisäksi väittämässä ”koen sopeutuneeni Tampereelle” noin 80 prosenttia vastaajista oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

Tampereen kaupunki
Petra Kantola

Lähde: www.tampere.fi/maahanmuuttajat.html
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös