• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 31 ) 2016

KULTTUURIDIPLOMATIA TOIMINNASSA

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi ”Lapset ja nuoret kulttuurin voimavarana” järjestettiin menestyksekkäästi Tampereella (30.09.–1.10.2016)

Tampere-talo – XVII kulttuurifoorumin tapahtumapaikka.
Kuvapankki Tampere-talo.

Seitsemästoista vuosi peräkkäin, kun suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi luo kahden naapurimaan välille mahdollisuuden kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Tämän vuosittaisen tapaamisen pääteemaksi oli valittu seuraavia aiheita: lasten ja nuorten kulttuuri kansallisessa politiikassa, taidekasvatus ja oppiminen, kulttuuriarvojen saavutettavuus, viimeisimmät kehitysmuodot lasten ja nuorten luovuuden kehityksessä ja kansallisten kulttuuriohjelmien vetovoiman lisääminen nuorille.

Tampereen foorumiin kerääntyi yli 360 kulttuurin edustajaa Suomesta ja Venäjältä tapaamaan kollegojaan. Kahden päivän aikana heille järjestettiin lähes 160 neuvottelua, jotka liittyivät 94 yhteiseen projektiin. Projektit tulevat sisältämään teatterivaihtoa, luovia lastenleirejä, yhteisiä sivistäviä ohjelmia, kulttuurimatkailureittejä, taidenäyttelyitä, musiikkifestivaaleja ja monia muita kulttuuritapahtumia, joita tullaan järjestämään molemmissa maissa.

Tärkeintä oli se, että nämä ideat olivat suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden esittämiä, jotka valmisteltiin viime vuoden syksynä tätä foorumia varten.

Tieto jokaisesta tulevasta foorumista tulee noin vuosi ennen tapahtumaa Internetiin ja hakemus osallistumisesta täytetään sähköisesti. Hakemuksia tulee taiteilijoilta ja kirjastonhoitajilta, museoiden ja teattereiden johtajilta, taide- ja musiikkikoulujen opettajilta, kansalaisjärjestöjen edustajilta, elokuva- ja valokuvakerhoilta, taidegallerioilta, yliopistoilta, kirjallisuusyhdistyksiltä ja lehdiltä, festivaalien järjestäjiltä ja kansainvälisiltä nuorten leireiltä.

Foorumeiden pääasia – suorat neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa
tulevista yhteisistä hankkeista.
Kuva: D. Donchenko, Veliki Novgorod.

Tulevat foorumin osallistujat isäntämaasta antavat ehdotuksia ja heidän vierasmaan kulttuurialalla toimivat kollegansa puolestaan vahvistavat nämä yhteistyöideat. Vastaan otetaan myös ”ylimääräisiä” hakemuksia: Tampereen foorumin 145 ehdotuksesta 30 tulivat Venäjän puolelta, jotka suomalaiset foorumin järjestäjät puolestaan hyväksyivät.

Tällaiset kulttuurisuhteet, jotka sallivat monien Suomen ja Venäjän alueiden ja kaupunkien luoda suoria luovia kontakteja, tekevät foorumista yhden tärkeimmistä keinoista Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä. Tämä on ainutlaatuinen muoto 2000-luvun kulttuuridiplomatiassa.

Foorumin toiminnan vuosina näissä suurissa jokavuotisissa tapahtumissa on ollut yli 4 800 osallistujaa ja on ehdotettu 2 480 hanke-ehdotusta. Noin tuhat yhteistyöprojektia on toteutunut ja monien projektien toiminta jatkuu itsenäisesti ja menestyksekkäästi kahdenvälisen yhteistyön pohjalta.

Kulttuurifoorumin tekemä työ pysyy kaikkein korkeimman huomion keskipisteenä valtainkunnallisella tasolla. Avajaisissa kuultiin osallistujille suunnatut Venäjän ja Suomen presidenttien tervehdykset.

Venäjän presidentti Vladimir Putin huomautti tervehdyksessään, että foorumilla, joka yhdistää valtion virastojen, kansallisjärjestöjen, oppilaitoksien, tutkimuskeskuksien ja luovien liittojen edustajia, on tärkeä osa Venäjän ja Suomen yhteiskunnallisessa elämässä. Foorumi antaa arvokkaan panoksen monien ajankohtaisten kahdenvälisten asioiden päätöksentekoon, jotka ovat päivän asialistalla.

Venäjän presidentin mielestä, tämänkertaisen foorumin teeman voi ajatella olevan erityisen merkityksellinen ja ajankohtainen, sillä Venäjällä annetaan perinteisesti suurta arvoa sille, että saadaan nuoret kulttuuristen ja henkisten arvojen pariin.

Suomen presidentti Sauli Niinistö puolestaan katsoi rajojen ylittävän yhteistyön yhdeksi kulttuurifoorumin tärkeimmistä edellytyksistä, joka syventää kulttuurien yhteisymmärrystä ja lähentää näkökulmia. Hän huomautti, että teema ”Lapset ja nuoret kulttuurin voimavarana” on aina ajankohtainen, ja huomiota tulee kiinnittää enemmän lasten ja nuorten rooliin yhteiskunnan kehityksessä niin kuin taiteen ja kulttuurin merkitystä nuorempien sukupolven henkisessä kehityksessä.

Presidentti Niinistö muistutti, että tulevana vuonna Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Juhlavuodeksi on suunniteltu monta tapahtumaa, myös ulkomaille. ”Vuonna 2017 meillä on mahdollisuus juhlistaa 100-vuotista itsenäistä Suomea Venäjällä järjestettävässä kulttuurifoorumissa, joka vuodesta toiseen toimii yhä tärkeämpänä alustana uusille aloitteille ja vuoropuhelun kasvulle venäläis-suomalaiselle kulttuuriyhteistyölle”.

Folk Extremen musiikillinen tervehdys. Kansanperinteen ja kansanmusiikin kulttuurivaihdon projekteista teki esityksen XVII foorumissa näiden suomalaisten muusikoiden yhdistys, ja siihen vastasi 14 yhteistyökumppania Venäjältä. Kuva: D. Donchenko, Veliki Novgorod.

Kuten Venäjän Federaation varakulttuuriministeri Alla Manilova tähdensi XVII foorumin avajaisissa, yhteistyön vuoropuhelun tuloksena ovat loistavat kulttuuritapahtumat ja -projektit, jotka yhdistävät ja vastavuoroisesti rikastuttavat kahden maan alueita. ”Jokaisena vuonna näemme, kuinka foorumin maantiede laajenee, houkutellen uusia alueita mukaansa. Meitä yhdistää yhteinen historiamme, sitoo yhteen yhteiset kulttuuriperinteemme, joita vaalimme kansanperinteessä, folkloressa. Meidän päämäärämme ja tärkein tehtävämme on vahvistaa näitä siteitä tulevaa yhteistyötä varten.”

Foorumin osallistujat keskustelivat toistuvasti työntekijöiden ja kulttuurin toimihenkilöiden erityisestä velvollisuudesta suhteessa lapsiin ja nuoriin. Kuinka luoda suotuisa ja turvallinen ympäristö luonnolliselle kasvulle ja jokaisen lapsen tunnistamiselle, kuinka säilyttää moraaliset ja hengelliset arvot kulttuurin ja kulttuuriperinnön perusteella. Tässä suhteessa sekä suomalaiselle että venäläiselle osapuolelle on kertynyt vahva mielipide kokemus työstä lasten ja nuorten parissa, johon foorumin osallistujat tutustuivat suurella mielenkiinnolla.

Näissä puitteissa käytiin keskustelu aiheesta “Luovat lapset – huomisen idea” ja järjestettiin myös temaattisista työpajaseminaareja aiheista “Teatteri ja nukketeatteri”, “Museoala, korjausrakentaminen ja arkkitehtuuri”, “Musiikki- ja tanssiala”, ”Nykyaikainen katutaide Suomessa ja Venäjällä”, “Yhteistyö kirjallisuuden ja kirjastoalan osalta”, ”Hankkeita koulutusalalla”, “Ystävyyssuhteet, festivaalit ja turismi”.

Temaattisessa seminaarissa ”Lasten- ja nuortenkulttuuri Suomessa ja Venäjällä” venäläiset ja suomalaiset edustajat lastenjärjestöistä ja kulttuurivirastosta keskustelivat kehityksen suuntauksista valtakunnallisella tasolla, mahdollisuudesta saada taiteellista ja eettistä kasvatusta alueilla, nuorison itsensä toteuttamisesta, nykytaiteen roolista lasten kulttuurin muodostumisessa, käytännön taideterapian näkökulmista liikuntarajoitteisille lapsille sekä tutustuivat molempien maiden onnistuneisiin lasten ja nuortenprojekteihin.

Foorumin aikana toimi perinteisesti ”Projektikahvila”, joka antoi neuvontaa kansainvälisten projektien vetämiseen ja oli myös infopiste ”Taide ja hyvinvointi”, jonka organisoi suomalainen Taiteen edistämiskeskus.

Seminaareissa esitellään yhteistyökumppaneiden projekteja.
Kuva: D. Donchenko, Veliki Novgorod.

Foorumin osallistujat tutustuivat näyttelyihin, jotka oli luotu yhteisiin kumppanuushankkeisiin. Tampere-talon sisääntulolämpiössä toimi värikäs lasten piirustusten näyttely ”Minua onnistaa”. Näyttely oli tulos yhteistyöstä Suomi-Venäjä seuran Pudasjärven osaston ja Komin Vylgortin kylän Lasten taidekoulun kanssa sekä myös näyttely ”Suomalaiset Siperiassa”, joka kertoo Suomi-Venäjä seuran Hervannan osaston ja pietarilaisen OOO Teamin projektista. Kolmas iso näyttely, joka on nyt esillä kaupungin museokeskus Vapriikissa, valmisteltiin foorumin puitteissa Suomen postimuseon ja Viipurin kaupungin historiallis-kulttuurisen keskuksen kanssa.

Vieraat ehtivät vierailemaan tänä vuonna kokonaan uudistetussa Lenin-museossa, Finlayson-tehtaassa, joka on osa kaupungin historiallis-kulttuurista maisemaa sekä Rulla-lastenkulttuurikeskuksessa. Heille näytettiin jykeviä monumentaalisia katutaideteoksia – graffiteja, jotka oli tehty venäläisten ja suomalaisten nuorten taiteilijoiden yhteistyönä, ja lisäksi suomalainen nukketeatteri Taiga-matto kutsui kaikki halukkaat kahteen lapsille ja aikuisille suunnattuun satumaiseen esitykseen.

Illan kulttuuriohjelman aikana foorumin osallistujat ansaitusti arvostivat kaikkein nuorimman kapellimestarilupauksen, Santtu-Matias Rouvalin, taitoja hänen johtaessaan erinomaisesti Tampere Filharmoniaa.

Foorumiin osallistuvat joka vuosi myös kulttuurijärjestöjen ja aluehallintojen johtajat molemmista maista, jotka ovat mukana keskustelemassa ajankohtaisista kahden maan välisistä kulttuuriyhteistyön kysymyksistä. Heille foorumi on päätösten aikaa, jossa määritellään venäläis-suomalaisen kulttuurisuhteiden tuleva kehitys, se on lisäksi hyvä mahdollisuus tavata monilukuisia rivijäseniä heidän kulttuurialallaan.

Venäjän varakulttuuriministeri Alla Manilova (keskellä), XVII kulttuurifoorumin varapuheenjohtaja, Valtion historiallis-arkkitehtuurisen museosaaren Kizhin johtaja Elena Bogdanova ja Pietarin kulttuurikomitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Aleksandr Voronko neuvotteluissa suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuva: D. Donchenko, Veliki Novgorod.

Foorumin puitteissa järjestettiin ministeriöiden väliset neuvottelut joissa Venäjän federation varakulttuuriministeri Alla Manilova ja hänen suomalainen kollegansa, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen vahvistavat protokollan muiden kulttuuriministeriön toimihenkilöiden sekä Suomi-Venäjä seuran kanssa. Kokouksessa käsiteltiin luonnosta koskien yhteisiä venäläis-suomalaisia kulttuuritapahtumia, jotka on omistettu vuonna 2017 100 vuotta täyttävälle Suomen valtiolle. Ja ensimmäisenä asialistalla on Pietarissa järjestettävä XVIII venäläis-suomalainen kulttuurifoorumi, joka on ohjelman päätapahtuma. Alla Manilova informoi tapaamiseen osallistuneita, että juhlinnan puitteissa kesällä 2017 Helsingissä järjestetään Venäläisen kulttuurin festivaali ”Feel Russia”.

Venäläisen ja suomalaisen koordinaatioryhmän päätöksellä vuoden 2018 XIX. kulttuurifoorumi järjestetään Savonlinnassa. Palaverissa vahvistettiin myös se, että taloudellinen tuki uusille hankkeille tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, ja se saa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 50 000 euroa ja Venäjän Kulttuuriministeriöltä kolme miljoonaa ruplaa.

Ajankohtainen tieto foorumin toiminnasta, sisältäen partnerihaun, löytyy järjestävien tahojen sivuilta: www.kultforum.org,www.kultforum.rusekä sivulta http://okultureno.ru/.

Kirjoittanut: Natalia Erchova,
foorumin venäjänkielisen tiedotuksen koordinaattori,
Media Comnatel Oy,
Helsinki Jälkijulkaisu 7.10.2016

Suomennos: Seliina Tiainen

Siirry ylös