Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 9-10 ( 121-122 ) 2016
Jyväskylässä pidettiin jo toinen venäjänkielisten harrastelijataiteilijoiden näyttely. On toivottu, että tästä tulisi venäjänkielisille perinne. Osallistujien taiteellisuudesta voi puhua paljon ja pitkään, mutta teemme nyt vain lyhyen yleiskatsauksen. Esillä oli eri tyylisuuntiin kuuluvia ja eri tekniikoilla tehtyjä töitä. Voi vain hämmästellä ihmistemme luovien ideoiden monimuotoisuutta.
Hilda Satilainen oli tuonut esille silkkimaalauksia ja huovutettuja kangastöitä. Tällaisista mukavista lämpimistä ja pehmeistä jutuista ei yksikään nainen kieltäytyisi.
Aleksandra Sholokhova ja Alexei Osipov esittelivät hienoja tussilla ja lyijykynällä tehtyjä grafiikoita. Ei ole turhaan olemassa ilmausta ”graafinen tarkkuus” eli jokainen linja työssä on toteutettu virheettömästi.
Todella kauniita ja ainutlaatuisia batiikki-tekniikalla tehtyjä huiveja ja kaulaliinoja oli esillä Ekaterina Zverevan vitriinissä. Töissä oli erityisen kaunis koristemaalaus. Joskin tilaa oli liian vähän, jotta työt olisi saatu levitettyä täyteen loistoonsa, mutta luulen, että tulevaisuudessa se tullaan ottamaan huomioon.
Luiza Lobskaja ja Irina Levisto hämmästyttivät töillään, joissa oli käytetty eksoottista japanilaista tekniikkaa nimeltään oshibana, eli jos suomeksi sanotaan, niin nämä taulut oli tehty luonnonmateriaaleista: kuivatuista lehdistä, kukkien terälehdistä, oljista. Taulu näyttää ihan tavalliselta taululta, mutta vasta lähemmällä tutkimisella alkaa ymmärtää kuinka tarkkaa ja hienoa työtä se on. Irina Levisto maalaa myös upeita maisemia öljyväreillä.
Marina Smagin ilahdutti katsojia upeilla helmistä ja luonnonkivestä valmistetuilla tuotteilla. Hänen vitriinissään oli esillä paljon töitä: kaula- ja rannekoruja, vaikka hän on oppinut tekemään näitä huipputöitä suhteellisen lyhyessä ajassa. Hän aikoo kehittää aktiivisesti taitojaan, ja toivomme näkevämme vielä runsaasti ihania töitä.
Arina Ahonen oli näyttelyn nuorin osanottaja. Hänen helmeilevät työnsä houkuttelivat monia ihastelijoita. Timanttimosaiikkitekniikkaa hän on opetellut vasta vähän aika sitten ja lyhyellä aikaa saanut tehtyä monta taulua myös todella ammattimaisella tasolla.
Irina Loginovskayan näyttelyssä oli esillä epätavallisia töitä: lasitauluja. Ne ovat hyvin värikkäitä ja elämänmyönteisiä töitä ja houkuttelevat meitä kesään, vihreyteen ja lämpöön. Taulujen jälkeen voi sanoa vain yhtä: odotamme kevättä.Upeat helmillä koristellut joutsenet näkee
Irina Aransonin taulussa Vernost (suom. uskollisuus). Vaikka aihe on tuttu, niin se ei jätä kylmäksi. Jokainen, joka näkee tämän lumenvalkoisen lintuparin, uskoo elämään, rakkauteen ja kauneuteen.
Todella monipuolisia öljyväri- ja akvarellimaalauksia näimme Anna Boriskovan seinällä. Mukana olivat upea öljyväreillä tehty asetelma ja akvarellityönä lentävä hevonen.
Tamara Zhilina harrastaa posliinimaalausta jo kolmatta vuotta Tarja Hedmanin kursseilla. Näyttelyssä oli esillä viime vuonna tehtyjä töitä.
Irina Nikitenko ja Mihail Abakumov maalaavat. Irina maalaa öljyväreillä ja tässä näyttelyssä oli kaksi hänen upeaa aprikoosin ja roosan sävyistä baletti-aiheista työtä. Mihail puolestaan ilahdutti näyttelyn kävijöitä myös kahdella silmiinpistävän sinisellä taululla, jotka oli tehty akryyliväreillä.
Sääli, että kaikkia taiteilijoita ei ehtinyt tavata näyttelyn avajaisissa. Melkein kaikkien töiden edessä oli tungosta. Kysymyksiä esitettiin runsaasti niin tekniikoista kuin siitäkin, miten ja missä taiteelliset urat ovat lähteneet käyntiin. Paikalliset suomalaiset asukkaat osoittivat eniten kiinnostustansa ja oli mukava huomata, millaisella kunnioituksella he juttelivat taiteilijoiden kanssa. Näyttely saatiin pidettyä ja seuraavaksi haluttaisi nähdä uusia töitä jo tutuilta taiteilijoilta, ja uusia taiteilijoita omine töineen.
Erityiset kiitokset haluaisin lausua tämän ja muidenkin näyttelyiden järjestäjille: Tamara Sholokhovalle Jyväskylän Feniksi ry:stä ja Evgeniya Petrovalle Nauka-yhdistyksestä. Heidän ponnisteluidensa ansiosta meidän mestarimme pääsivät esittelemään taitojaan ja kaupungin asukkaat saivat nähdä venäläisten maahanmuuttajien taiteellisen potentiaalin. Kiitokset myös anteliaista tarjoiluista.
Teksti ja valokuvat: Tamara Zhilina
Suomennos: Maria Lepistö