• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 9-10 ( 121-122 ) 2016

Riihimäki ja venäläinen klubi

Riihimäelle syntyi venäläinen klubi juuri sen ansiosta, että venäläisillä on nyt vain sellainen yhdessä kokoontumisen tarve ja suomalaisilla puolestaan halu oppia puhumaan venäjää.

Eri laskutapojen mukaan venäläinen diaspora käsittää maailmassa 25–30 miljoonaa ihmistä. Määrä vaihtelee, koska siihen lasketaan mukaan venäläisten lisäksi myös entisen Neuvostoliiton alueelta tulevat sekä muut venäjänkieliset. Kaikkiaan venäjänkielisiä on maailmassa noin puolimiljardia, joten kieltä voidaan pitää yhtenä valtakielistä.

Venäjän kansa on luonut merkittävän kulttuurin. Siihen nähden osa ulkomailla asuvista venäläisistä on valitettavasti alkanut vähitellen unohtaa oman äidinkielensä ja rikkaan kulttuurisen perintönsä. Jotta niin ei kävisi, venäläiset pyrkivät kokoontumaan yhteisöihin puhuakseen venäjää. Ihmisen muuttaessa vakituisesti asumaan toiseen maahaan hän väistämättä törmää ennen pitkää toiseen samaa kieltä puhuvaan, joka houkuttelee hänet samankaltaisten seuraan. Yhteisöön, jossa häntä kohdellaan tervetulleena.

Venäläiset ovat yleensä hyvin tiivis ja sopuisa kansa. Erityisesti kaukana kotimaasta he kokoontuvat toistensa läheisyyteen – he juhlivat keskenään, ottavat osaa ja jakavat maailman tapahtumia yhdessä.

Venäjän kieli ja kulttuuri herättävät paljon mielenkiintoa myös paikallisväestössä: siten löytyy aina heitä, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan ja puhumaan venäjää. Riihimäelle syntyi venäläinen klubi juuri sen ansiosta, että venäläisillä on nyt vain sellainen yhdessä kokoontumisen tarve ja suomalaisilla puolestaan halu oppia puhumaan venäjää.

Riihimäki ei ole suuri kaupunki mutta suomalaisessa mittapuussa ei pienikään. Siellä asuu noin 30 000 asukasta ja heidän joukossaan on myös väistämättä venäläisiä.

Kaikki alkoi siitä, että seurakunta antoi kaupunkilaisille tilat vapaa-ajan toimintaa varten. Siellä sai alkunsa ns. monikulttuurinen kerho, jossa alkoivat käydä ulkomaalaisten lisäksi myös sellaiset suomalaiset, jotka olivat työskennelleet ulkomailla ja näin tutustuneet jo aiemmin muiden maiden kulttuureihin. Näiden kerholaisten keskustelut muodostuivat tällä tavoin kokoontumisissa kansainväliseksi kulttuurivaihdoksi.

Klubin aktiivisiin jäseniin kuului kaksi naista: suomalainen Irene ja venäläinen Elviira. Tutustumisen aikana kävi ilmi, että Irene oli ollut kuusi vuotta Pietarissa töissä, minkä jälkeen hän oli palannut kotimaahan. Irene puhui hyvin venäjää. Jatkuvan puheharjoituksen puuttuessa hän kuitenkin pelkäsi, että unohtaa kielen vähitellen. Tapaaminen Elviiran kanssa synnytti hänessä idean venäjänkielisestä keskusteluklubista, jonne voisivat kokoontua kaikki venäjänkielisestä kanssakäymisestä kiinnostuneet. Elviira tuki mielellään ideaa ja kutsui tulevaan klubiin tuttaviaan – kaikkia heitä, jotka puhuivat tai halusivat puhua venäjää.

Klubin perustaminen ei kuitenkaan onnistunut heti. Idean toteuttamiseen meni hetki ennen kuin tapaamisille löytyivät sopivat tilat. Ne löytyivät kaupungilta, joka luovutti ne ilmaiseksi käyttöön. Tätä nykyä joka perjantai klo 18.00 (jo vuoden 2015 maaliskuusta lähtien) Riihimäen kaupungin venäläinen klubi kokoontuu virallisesti.

Ensimmäiseen kokoontumiseen mennessä venäläisestä klubista kiinnostuneiden määrä oli jo 15 henkilöä. Klubilaisissa ei ole pelkästään venäläisiä vaan myös suomalaisia.

Sinne kokoonnutaan riippumatta iästä tai perhesuhteista – tullaan yksin tai parin kanssa. Yhdistävänä päätekijänä on rakkaus venäjän kieleen: halu puhua venäjää tai opiskella sitä.

Jokaisella kokoontumisella on oma teemansa. Yleensä valitaan etukäteen joku kirjallisuuden tai taiteen ala, josta sitten käydään vilkasta keskustelua ystävällisessä hengessä teekupposen ääressä. Olemme käsitelleet Vladimir Vysotskyn elämää ja tuotantoa, hehkuttaneet suuren venäläisen tiedemiehen, M. V. Lomonosovin saavutuksia; lukeneet 20. vuosisadan (ns. Hopeisen vuosisadan) alun runoutta ja kuunnelleet Tšaikovskin ja Rahmaninovin kaunista musiikkia. Kaikki läsnäolijat osallistuvat aina aktiivisesti keskusteluun, vaihtavat mielipiteitä ja tietojaan kyseisestä aiheesta – ja lukevat myös runoja, laulavat ja tanssivat. Kaiken kaikkiaan - rentoutuvat henkisesti.

On mainittava, että suomalaiset ottavat myös aktiivisesti osaa klubin työskentelyyn ja välittävät meille muutakin kuin pelkästään suomalaista traditiota. Esimerkiksi eräs Laura-niminen klubilainen järjesti ja veti kerran marokkolaisen kulttuurin illan asuineen, herkkuineen ja Marokon ihmeellisestä maasta kertovine tarinoineen.

Venäläisessä klubissa ei pelkästään istuta neljän seinän sisällä, vaan kokoonnutaan yhdessä sään niin salliessa retkille ulos raittiiseen ilmaan. Tällainen oli esimerkiksi syksyllä 2016 retki Hirvijärvelle, missä vietettiin runon iltaa sekä ekskursio Erkylän kartanoon. Kartanolla Svetlana-niminen klubilainen kertoi paikan mielenkiintoisesta historiasta.

Klubilaiset tulevat tapaamisiin hyväntuulisina ja viihtyvät tavallisesti myöhään: puolentoista tunnin aika ei yleensä riitä.

Keskustelunaiheita löytyy aina ja hyvänmakuinen tee tarjoiluineen luovat sellaisen kotoisen ilmapiiriin, ettei haluta lähteä omille teille.

Ja vielä – juhlimme ehdottomasti kaikki juhlat sekä venäläisen että suomalaisen perinteen mukaan. Joskus niiden yhdistäminenkin onnistuu. Esimerkiksi 2017 Uuden vuoden aattona vietimme pikkujoulua, jossa tarjottiin olivje- ja sillisalaattia; oli musiikkia sekä uuden vuoden ja joulun ajan lauluja niin venäjän kuin suomenkin kielellä.

Yritämme levittää aktiivisesti tietoa itsestämme ja kutsumme joukkoomme aina uusia jäseniä – kaikkia, jotka pitävät venäjän kielestä ja yhdessäolosta mukavassa seurassa.

Yhteystiedot: blumchen2003@inbox.ru

Teksti: Maria Riabikova
Kuvat: Svetlana Odegnal ja Maria Riabikova
Suomennos: Tarja Svensk

Siirry ylös