• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 10 ( 102 ) 2014

Miten toimia, miten vaikuttaa?

28.10.2014 Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston Eurooppa-salissa järjestettiin Vaikuttaminen Euroopan parlamenttiin -seminaari, johon osallistui myös Mosaiikki ry:n edustajia. Haluamme jakaa lukijoillemme tietoa, jota saimme kyseisestä seminaarista.

Nykyisin yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli monien asioiden ratkaisemisessa. Kuitenkin monet kansalaisjärjestöt eivät aina käytä omassa toiminnassaan hyväkseen olemassa olevia keinoja. He aliarvioivat tällaista työtä, eivätkä joskus edes tiedä laeista, säännöistä ja asiakirjoista, jotka liittyvät tähän, eikä heillä ole aavistustakaan miten ja missä pitäisi toimia vaikuttaakseen päätöksentekoon.

• Miten vakuuttaa eri tason virkamiehet ottamaan huomioon kansalaisjärjestön aseman tai lähteä jopa hoitamaan sen asioita?
• Mitä on lobbaus ja miten sitä tehdään?
• Miten tehdä ja puolustaa päätöksiä, mitä ja milloin on tehtävä, jotta asemanne tässä tai jossain muussa asiassa on otettu huomioon lopullisessa asiakirjassa, mistä on vaikutusta tiettyjen ongelmien ratkaisemiseen?

Esimerkiksi, tutkiessanne jotain tiettyä asiaa koskevia papereita ja materiaaleja te otatte tietyllä tavalla kantaa. Kanta voi olla virallinen tai erota jotenkin jostakin. Määritelkää, mitä konkreettista haluatte saavuttaa toiminnallanne, jota lobbaatte: tukea jo olemassa olevia hankkeita, olla päästämättä niitä ohitse, muuttaa konkreettisia asioita jne.

Usein asiakirjatekstiin tehdyt pienet lisäykset ja muutokset voivat vaikuttaa käytännön toimenpiteiden hyväksymiseen. Kansalaisjärjestö on vuorovaikutuksessa lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaelinten, eri komissioiden, komiteoiden, virastojen ja muiden tekijöiden kanssa. Tätä työtä voi tehdä monella eri tasolla: paikalliselta ja kunnalliselta tasolta kansalliseen, alueelliseen ja jopa kansainväliseen tasoon asti. Kaikki riippuu päätöksen tyypistä ja menettelystä sen voimaan saattamiseksi. Kyky pitää linjansa, määrittää asiat tarkasti, todistaa ja puolustaa asemaansa on kaikille välttämätöntä. Tällaista taitoa saatetaan tarvita niin kansainvälisissä kokouksissa kuin myös paikallisten komissioiden kokouksissa, temaattisissa konferensseissa, kuulemisissa ja työskenneltäessä eri viranomaisten kanssa.

Valmistautuessa lobbaukseen tulee ensinnäkin valmistautua vastaamaan neljään peruskysymykseen:

• mitä haluatte saavuttaa?
• miten aiotte sen tehdä?
• missä meinaatte toimia?
• kenen kanssa tulette tekemään töitä?

Jos valmistatte huolellisen suunnitelman jokaisesta yllä olevasta kohdasta, tunnette olonne varmaksi koko lobbauskampanjan aikana. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää olla tietoinen toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan rakenteesta, jotta pystytte kääntymään sen elimen puoleen, josta teitä kiinnostava päätös on riippuvainen. Toivottavaa olisi tietää osaston ja tietyn henkilön nimi, toisin sanoen, mihin ja keneen ottaa yhteyttä. Muussa tapauksessa ehdotuksenne käsittely voi viivästyä. Tarvittavia tietoja voi saada tietopalvelusta tai sen elimen yhteiskuntasuhteiden osastolta, jota aiotte lähestyä.

Onnistunutta lobbausta varten on määriteltävä, millaisilla menetelmillä tulette toimimaan. Menetelmät vaihtelevat riippuen lobbauskohteesta, sen päätöksen spesifisyydestä, jonka haluatte saavuttaa, ja konkreettisen tilanteen ominaisuuksista. Niitä voi olla, mm:

• Tapaamisten järjestäminen, keskustelun vetäminen
• Komissioiden, komiteoiden ja delegaatioiden työhön osallistuminen
• Yhteydenpito mediaan
• Kyselyiden ja luokitusten tulosten hyödyntäminen, yleisen mielipiteen selvittäminen
• Osallistuminen vaaleihin
• Epäviralliset tapaamiset

Kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä on oikeus antaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä ehdotuksia valtiollisille elimille ja paikallisviranomaisille. Tässä tapauksessa, jos yritätte viedä ehdotuksenne vallanpitäjille henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä, niin pyrkikää ottamaan mukaanne ehdotuksenne myös kirjallisessa muodossa. Tämä helpottaa ideoidenne käsittelyä.

Ehdotuksen tai kansalaisjärjestön aseman lobbauksessa muiden organisaatioiden ja/tai yksityishenkilöiden tuesta on suurta apua. Valitettavasti tähän asti kansalaisilla on ollut objektiivisia vaikeuksia saada yhteys lakiasäätäviin elimiin. Näiden «perushäiriöiden» joukossa on seuraavia:

• pelko ottaa yhteyttä korkea-arvoisiin virkamiehiin
• epätietoisuus, miten valtion virkamiehiin otetaan yhteyttä
• epäusko päätöksenteon vaikutusmahdollisuuksiin tällä tavalla

Kaikkien asioiden osalta ei kannata ottaa suoraan yhteyttä kansanedustajiin. Ensinnäkin osa ongelmista ei vaadi valtiontason ongelmanratkaisua vaan ne voidaan ratkaista kaupunki- ja aluetasolla. Toiseksi käytäntö on osoittanut, että valtion virkamiesten kirjallinen lähestyminen ja vastauksen saaminen kestää kauan.

Kaikesta yllä mainitusta voi päätellä, että päätöksiin vaikuttaminen tai oman mielipiteensä lobbaaminen eteenpäin ei ole yksinkertaista myöskään suomalaisille kansalaisjärjestöille. Miten siis maahanmuuttajajärjestöjen aktiivijäsenet toimivat? Onko heillä mitään mahdollisuuksia tuoda suomalaisten virkamiesten tietoon omien jäsentensä ongelmia ja toiveita? Olga Silfver, Helsingin kaupungin järjestöyhteistyöstä vastaava koordinaattori, on sitä mieltä, että maahanmuuttajajärjestöillä olisi tähän kuitenkin mahdollisuudet. Hän puhui tästä teemasta esiintyessään FARO:n maahanmuuttajajärjestöille järjestetyssä seminaarissa vuonna 2013. Olgan mukaan tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli kansalaisjärjestö haluaa vaikuttaa päätöksentekoon.

Valtion kotouttamisohjelmassa vuosille 2012-2015 puhutaan kumppanuudesta kuntien, kaupunkien, ministeriöiden kanssa. Kumppanuuteen panostetaan suuresti. Ongelmaksi nousee sen toteuttaminen käytännössä. Jotta tämä toimisi, palveluiden tarjoaminen tulisi olla läpinäkyvää. Oletetaan, että teillä on erittäin hyvä järjestö ja teette jotain ainutlaatuista, mikä säästäisi kunnan resursseja.

• Tiedättekö kenen puoleen kääntyä?
• Miten tämä prosessi etenee, esim. Helsingissä, Jyväskylässä ja Turussa?
• Mitä te tarjoatte?
• Miten se käsitellään?
• Kuka päättää?

Yhtä ja oikeaa sääntöä ei ole olemassa, mikä antaa kansalaisille ja kansalaisjärjestöille valtavan määrän vaihtoehtoja lobbaukseen ja käytäväpuheisiin. Esimerkiksi, Tampere ostaa jo nyt tietyn osan palveluistaan järjestöiltä. Mutta projektirahat voivat loppua järjestöltä, joten miten hoitaa asiat niin, että kaupunki tai kunta ostaisi palveluita koko ajan? Tähän on vain yksi vastaus: kumppanuuksien hankkiminen pitkälle ajalle ei ole lainkaan yksinkertaista. On yksittäisiä maahanmuuttajajärjestöjä, jotka osallistuivat moniin työryhmiin, kävivät tapahtumissa, lobbasivat kaupunki- ja yliopistotasolla ja jollakin hetkellä se on tuottanut tulosta.

Mitä tällainen kumppanuus virkamiesten kanssa on?

Mitä virkamies haluaisi nähdä kansalaisjärjestöissä? Hän haluaisi nähdä tasokasta lobbausta jäsentenne etujen puolesta. Teidän tulee tuntea jäsenenne, ja teillä pitää olla työvälineitä heidän mielipiteidensä kokoamiseen. Monet luulevat, että lobbaus on sopivaan aikaan tehtyjä tapaamisia, toiminnasta kertomista ja jonkunlaisia kirjallisia asiakirjoja, jotka sisältävät aiheeseen liittyviä mielipiteitä. Lobbaus on itse asiassa kohtaamisia eri tapaamisissa ja osallistumista eri työryhmien toimintaan. On välttämätöntä selvittää, millainen politiikka kehittyy ja mitkä palvelut uudistuvat. Jotta pääsisitte tälle tasolle, niin teidän tulee olla erittäin aktiivinen «työvoiman» houkuttelemisessa, muuten järjestössänne ei tule olemaan riittävästi vapaaehtoisia, jotka tulevat tekemään pääasiallisesti kaiken työn. Viranomaiset haluavat lobbausta, virkamiehet antavat teille tilan lobbausta varten, mutta todellisuudessa järjestö pystyy harvoin tekemään sitä tehokkaasti.

Päätän tämän lobbausta käsittelevän artikkelin korostamalla sitä, että lobbaus on valtavan suurta ja monimutkaista työtä. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, syvää tietämystä, joustavuutta ja hienotunteisuutta. Lobbauksen onnistuminen määritellään niin neuvotteluiden vetämisellä diplomaattisesti kuin myös kyvyillä ex-tempore-esitykseen.

Toivotamme teille menestystä!

Materiaalin on koonnut Irina Senkina.

Lähteet:

Seminaari, Euroopan parlamentti: miten toimii, miten vaikutetaan?, 28.10.2014

O. Silfverin esitys — FARO:n seminaari, 25. —26.10.2013

www.ecoaccord.org/doc/lobbying.htm

Kuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös