• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 10 ( 102 ) 2014

Taiteiden aukio. Opetusohjelma ulkomailla asuville venäläisille Pietarissa.

Venäjänkielisen yhdistyksen Feniksin edustajana minulla oli mahdollisuus osallistua 7.—11.12.2014 Taiteiden aukio -opetusohjelmaan, jossa järjestetään perinteisten venäläisten käsitöiden työpajoja ulkomailla asuville venäläisille asiantuntijoille. Oli erittäin mukavaa, että Jyväskylä oli huomioitu, ja minä pääsin keskelle näitä mahtavia tapahtumia. Opetukseen osallistui Suomesta myös kollegojamme Helsingistä Pelikan-lastenteatterikeskuksesta.

Osallistujia saapui 7.12. Pietariin 12 maasta: Valko-Venäjältä, Saksasta, Kreikasta, Italiasta, Latviasta, Liettuasta, Norjasta, Ukrainasta, Suomesta, Ranskasta, Ruotsista ja Virosta. Meitä oli paikalla kaikkiaan 48 henkilöä, 2–3 osallistujaa kustakin maasta. Meidät majoitettiin neljän tähden Smolninskaja-hotelliin, joka sijaitsee kahden minuutin kävelymatkan päässä Smolnan luostarin katedraalilta ja todella lähellä Pietarin historiallista keskustaa.

8.12. järjestäjät avasivat kurssin synnyinkaupunkini Pietarin hymnillä merkittävän venäläisen ooppera- ja kamarilaulaja Fedor Ivanovitš Šaljapinin kotimuseossa. Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta A. L. Sobolevski toi meille tervehdyksen. Juhlallisen osuuden jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään ja aloitimme taiteeseen tutustumisen. Meille kerrottiin F. I. Šaljapinin elämästä ja tuotannosta ja teimme mielenkiintoisen kierroksen kotimuseossa sekä näimme Šaljapinin rekonstruoidun pukuhuoneen, jonka seinällä on esillä kopio hänen omakuvastaan. Alkuperäinen teos on sijainnut tähän päivään asti yhdessä Mariinskin teatterin maskeeraushuoneista Pietarissa. Tämän jälkeen me vierailimme perinteinen kirjonta ja vyön sidonta -työpajoissa. Minusta vyön sidonta -työpaja oli mukava, koska se muistutti lapsuuttani, jolloin olimme pieniä tyttöjä ja punoimme ystävännauhoja. ”Vyöt” saimme kotiin muistoksi. Illalla meillä oli kaupunkikiertoajelu linja-autolla. Pietari on ihana ilta-aikaan ja uudenvuoden juhlien alla. Oli uskomattoman hienoa kuulla ylistäviä arvosteluja Pietarista niiltä, jotka olivat siellä ensimmäistä kertaa.

Toisen päivän me vietimme Venäläisessä etnografisessa museossa. Museorakennus on erittäin kaunis ja suuri ja sen seinillä on valtava määrä näyttelyesineitä (työkaluja ja uskomattoman kauniita arkipäivän esineitä: mattoja, astioita jne., Venäjän kansojen asuja sekä jopa asumuksia). Kaikkein mukavinta oli huomata, että oppaat rakastavat sitä työtä, jota tekevät. Kuulimme erittäin mielenkiintoisia tarinoita ja saimme vastauksia monipuolisiin kysymyksiimme. Tuona päivänä valmistimme myös perinteisen nuken (mikä sai minut hankkimaan kirjoja kyseisestä taiteenalasta) sekä huovutimme eli valmistimme esineitä huovasta, mikä on itse asiassa todella työläs prosessi. Saimme ottaa hienot käsityömme mukaamme. Päätimme hienon päivämme kuten edellisenkin Oktjabskaja-hotellin Assambleja-ravintolassa. Söimme hyvin ja monipuolisesti!

Kolmas päivä osoittautui kaikkein vaikeimmaksi ja opettavaisemmaksi. Työpajoja ja esittelykierroksia oli myös Etnografisessa museossa. Kuulimme luennon kansantaiteesta ja osallistuimme Erikoisvaraston aarteet -kierrokselle. Varastossa säilytetään upeita koruja, kansallispukuja sekä astioita ja paljon muuta, ja kaikissa näissä on jalokiviä ja arvometalleja. Muovailimme savea ja piirsimme puuhun. Kaikki muiden maiden kollegamme osoittautuivat erittäin taitaviksi, ja kuten meille opetuksen päätyttyä sanottiin, niin opettajat olivat hyvin ylpeitä meistä kaikista. Saimme Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komitealta osallistumistodistukset opetuksesta. Tuon päivän illan kohokohta oli käynti ihanassa Mihailovin teatterissa. Pääsimme mukaan ihanaan satuun: Prinsessa Ruusunen -balettiin, jossa oli todella kauniita asuja ja lavasteita ja tietenkin esiintyjien uskomattomat kyvyt ruokkivat yleisön mielikuvitusta. Kolmannen päivän loppuun mennessä olimme tutustuneet keskenämme hyvin eikä kukaan olisi halunnut lähteä seuraavana päivänä kotiin! Vaihdoimme tietenkin yhteystietojamme ja loimme oman ryhmän sosiaaliseen mediaan, jotta voisimme ylläpitää yhteyksiämme ja jakaa kokemuksiamme ja taitojamme.

Matkasta jäi erittäin paljon positiivisia ajatuksia ja tunteita! Tämä opetusohjelma innostaa todellakin uusiin tekoihin. Monia mielenkiintoisia ideoita nousi esille ja toivon, että niitä pääsisi toteuttamaan pian.

Teksti: Irina Nikitenko

Kuvat: Gennadi Martinow ja Irina Nikitenko