• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 10 ( 102 ) 2014

Euroopan parlamenttiin vaikuttaminen kannattaa!

Pekka Nurminen, Euroopan parlamentin
Suomen-tiedotustoimiston päällikkö

Euroopan unionin päätöksillä on suuri vaikutus ihmisten ja järjestöjen arkeen. Aika moni asia säädetään EU:ssa: Ruoka, mitä syöt. Laitteet, joita käytät. Autot ja bussit, joilla ajat. Oikeus työskennellä tai opiskella muissa maissa. Oikeus ostaa ja tarjota palveluita muissa maissa. Vapaus harjoittaa ammattia.

Myös monet järjestöihin vaikuttavat asiat liittyvät EU-lakeihin. Tällaisia ovat esimerkiksi valtiontuet, julkisten hankintojen kilpailutus tai se, millainen toiminta voidaan katsoa liiketoiminnaksi tai ammatinharjoittamiseksi.

Siksi järjestöjen kannattaa seurata sitä, mitä EU:ssa tapahtuu. Ja siihen täytyy vaikuttaa. Järjestöille on vaikuttamiseen kaksi kanavaa: Suomen hallituksen ja eduskunnan kautta sekä suoraan Euroopan parlamenttiin.

Euroopan unionin laeista ja budjetista päätetään siten, että Euroopan komissio (EU:n ”hallitus”) tekee ehdotuksen. Päätökset tekevät yhdessä jäsenvaltioiden hallituksia edustava ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti. Päätösten tekeminen yhdessä tarkoittaa sitä, että kummallakin toimielimellä, neuvostolla ja parlamentilla, on samat valtaoikeudet. Molempien hyväksyntä tarvitaan.

Suomen hallituksen ja eduskunnan kautta vaikutetaan ministerineuvoston päätöksiin. Hallitus edustaa neuvostossa Suomen kansallista näkökulmaa ja etua. Neuvostossa neuvotellaan kaikkien 28 EU:n jäsenmaan kesken.

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Sen 751 jäsentä ovat kansalaisten suoraan valitsemia. He edustavat kansalaisten poliittisia näkemyksiä. Suomesta on 13 jäsentä. Määrä kuulostaa pieneltä, mutta oikeastaan se on suhteessa vähän suurempi kuin Suomen asukasluku verrattuna EU:n väkilukuun. Parlamentti valittiin vuoden 2014 toukokuussa. Seuraavat vaalit ovat vuonna 2019.

Parlamentti toimii poliittisiin ryhmiin ja valiokuntiin jakautuneena. Asiat valmistellaan valiokunnissa täysistunnon päätettäväksi. Poliittiset ryhmät neuvottelevat keskenään sekä valiokunnissa että täysistunnossa parlamentin kannasta. Tarvittaessa, oikeastaan aika usein, äänestetään. Suomalaisia on jäsenenä lähes kaikissa poliittisissa ryhmissä ja melkein kaikissa valiokunnissa.

Helpoin tapa olla yhteydessä Euroopan parlamenttiin on olla suoraan yhteydessä suomalaisiin jäseniin, eli meppeihin. Tämä mahdollisuus on kaikilla kansalaisilla, mutta järjestöillä on ehkä enemmän vaikutusvaltaa ja tietotaitoa siitä miten asiat ja terveiset on tehokkainta esittää. Meppien yhteystiedot ovat nähtävillä mm. sivulla www.europarl.fi.

Mitä monimutkaisemmaksi tai tärkeämmäksi asia muuttuu, sitä tärkeämpää on vaikuttaa systemaattisesti ja monia kanavia pitkin. Siksi vaikuttaminen ja edunvalvonta voi olla lähes ammattilaisten tai ainakin asioita erittäin hyvin seuraavien järjestöaktiivien työtä. On tärkeää miettiä, päätetäänkö asiasta oikeasti EU:ssa, missä vaiheessa päätöksenteko on ja miten oma viesti tehokkaimmin viedään perille. Vaikuttaminen on tehokasta vain, jos se tapahtuu oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Tärkeää on saada oma viesti oikeille päättäjille. Euroopan parlamentissa avainhenkilöitä ovat niin kutsutut esittelijät, eli raportoijat. Yksi meppi vastaa esittelijänä aina yhden asian valmistelusta. Hänen ympärilleen kootaan kaikkia poliittisia ryhmiä edustava neuvotteluryhmä. Ryhmän jäsenet ovat tärkeitä, sillä he neuvottelevat kompromissista valiokunnassa. Siksi heihin kohdistuu myös voimakas ”lobbaus”, vaikuttaminen.

Suomessa toimivan kansalaisjärjestön on joskus vaikea tuntea Euroopan parlamentin toimijoita, voihan oma Eduskuntammekin tuntua kaukaiselta. Täytyisi tietää missä valiokunnassa asiaa käsitellään ja ketkä ovat esittelijöitä ja neuvottelijoita. Suomalaiset mepit ovat kuitenkin hyviä viestinviejiä. Myös heidän toimistonsa auttavat kansalaisia ja heidän järjestöjään. Tehokasta on kuitenkin tehdä yhteistyötä sekä kotimaisten että eurooppalaisten keskusjärjestöjen ja kattojärjestöjen kautta. Tällöin sekä asiantuntemus että vaikuttavuus lisääntyvät.

On tärkeää myös viestiä oikein. Kaiken vastustaminen ei ole hyödyllistä. On etsittävä ratkaisuja. On osattava pukea oma viesti, eli asia jota haluaa edistää tai vastustaa siten, että siitä on hyötyä parlamentaarikoille heidän työssään. Voi jopa tehdä muutosehdotuksia ja tekstejä meppien käyttöön. He päättävät mitä kantoja he sitten haluavat viedä eteenpäin. Kantojen tai tekstien valmistelussa yhteistyö EU-päätöksiä päätoimisesti seuraavien järjestöjen kanssa on hyödyllistä.

Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin päätöksiin vaikuttaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Aina ei saa konkreettisia tuloksia aikaan. Aina tulokset eivät ole sellaisia kuin olisi itse halunnut. Vaikuttaminen kuitenkin kannattaa. Se lisää ymmärrystä niistä olosuhteista ja tilanteista, joissa Suomessa toimitaan. Se tuo esiin Suomessa vaikuttavia näkemyksiä laajasti. Tämä lisää päätöksentekijöiden tietoja, tuottaa parempia ratkaisuja ja ehkäisee huonoja.

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto palvelee kansalaisia ja järjestöjä, jotka haluavat seurata EU-päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen parlamentin kautta. Tietoja saa sivustolta www.europarl.fi.

Pekka Nurminen,
Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston päällikkö

Kuva: http://audiovisual.europarl.europa.eu/

Siirry ylös