Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 7 ( 79 ) 2012
Rakkaat lukijat,
minulla on ilo kertoa, että uuden hankkeemme tavoitteena on rakentaa verkkosivumme www.mosaiikki.info yhteyteen erillinen, itsenäinen internet-portaali, jossa kerrotaan lukijoillemme sekä Euroopan parlamentista että Eurooppavaaleista. Suomi on ikävä kyllä eurovaalien äänestysaktiivisuudessa viimeisellä sijalla muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tämä on harmillista, sillä se, miten parlamentaarikot eli ”mepit” edustavat eurooppalaisia valitsijoitaan parlamentissa riippuu suoraan siitä, ketkä tulevat valituiksi viiden vuoden kaudelle.
Seuraavat vaalit ovat jo aivan kulman takana, ne pidetään vuonna 2014. Toivomme, että voimme työllämme kiinnittää tavallisten kansalaisten huomion asiaan ja saada heidät äänestämään vaaleissa. Koska kaikki hankkeemme liittyvät tavalla tai toisella maahanmuuttajien asumiseen Suomessa sekä objektiivisen ja hyödyllisen tiedon välittämiseen, haluaisimme kiinnittää ensisijaisesti tämän väestönosan huomion Euroopan parlamenttiin ja sen toimintaan. Pyrimme rakentamaan portaalimme mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helppokäyttöiseksi sekä täyttämään sen hyödyllisellä ja mielenkiintoisella tiedolla. Jotta yhä useammat Suomessa asuvat maahanmuuttajat ymmärtäisivät sivun artikkeleiden sisällön, julkaistaan ne neljällä kielellä: suomeksi, venäjäksi, englanniksi ja persiaksi. Lisäksi sivulla ei julkaista vaikeatajuisesti ja byrokratian kielellä kirjoitettuja artikkeleita. Päinvastoin, kaikki kieliversiot muokataan ennen julkaisua helppoon ja ymmärrettävään muotoon.
Ennen ensi kesää, jolloin sivu saadaan toimimaan, julkaisemme jokaisessa Mosaiikki-lehden numerossa juttuja Euroopan parlamentista ja sen toiminnasta. Tästä numerosta voitte lukea itse parlamentista ja sen historiasta.
Tatjana Doultseva,
Mosaiiki ry
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin lakiasäätävä elin, joka on jäsenvaltioiden kansalaisten suorilla vaaleilla valitsema. Yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa se muodostaa EU:n kaksikamarisen lainsäädäntäelimen, ja sitä pidetään yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista lakiasäätävistä elimistä.
Euroopan parlamentti perustettiin vuonna 1957. Alun perin Euroopan unionin jäsenmaiden parlamentit valitsivat edustajat. Vuodesta 1979 alkaen kansalaiset ovat saaneet valita edustajat suorilla vaaleilla. Eurooppavaalit järjestetään joka viides vuosi. Europarlamentaarikot jakautuvat puolueryhmiin, jotka muodostuvat poliittisten näkemysten mukaan. 17.1.2012 alkaen parlamentin puhemiehenä on toiminut Martin Schultz.
Euroopan parlamentti on yksi Euroopan unionin seitsemästä instituutiosta. Se edustaa suoraan Euroopan unionin kansalaisia. Euroopan parlamentti toimii Strasbourgissa, Brysselissä ja Luxemburgissa. Tällä hetkellä parlamentissa on seitsemän poliittista ryhmää sekä sitoutumattomia edustajia. Parlamentaarikot edustavat yli 160 eri puoluetta, jotka ovat yhdistyneet poliittisiksi ryhmiksi yleiseurooppalaisella poliittisella areenalla.
Pysähdytäänpä hetkeksi Euroopan parlamentin perustamisen historiaan
10.–13.9.1952 EHTY:n (Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) työn puitteissa kokoontui ensimmäinen istunto, johon otti osaa 78 yhteisön jäsenmaiden kansallisten parlamenttien edustajaa. Tällä edustajakokouksella oli valtaoikeudet vain suositusten esittämiseen sekä EHTY:n korkeimpien toimeenpanevien elinten erottamiseen. Vuonna 1957 Rooman sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen perustettiin Euroopan talousyhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö. Edustajakokous, jossa oli tuolloin 142 edustajaa, oli kaikkien kolmen yhteisön yhteinen. Siitä huolimatta, että edustajakokous ei saanut uusia valtaoikeuksia, alkoi se kutsua itseään Euroopan parlamentiksi, nimen olivat tunnustaneet itsenäiset valtiot. Kun EEC:lle luotiin oma budjetti vuonna 1971, alkoi Euroopan parlamentti osallistua sen laatimiseen kaikilta muilta osin, paitsi yhteisen maatalouspolitiikan menojen suunnittelun. Viimeksi mainittu muodosti sillä hetkellä noin 90 % kuluista. Tämä parlamentin selvä järjettömyys johti 70-luvulla vitsailuun: ”Lähetä vanha ukkisi istumaan Europarlamenttiin” (Hast du einen Opa, schick ihn nach Europa).
80-luvulla tilanne alkoi vähitellen muuttua. Ensimmäiset suorat parlamenttivaalit vuonna 1979 eivät vielä liittyneet valtaoikeuksien laajentamiseen, mutta jo vuonna 1986 Euroopan yhtenäisasiakirjan allekirjoituksen jälkeen alkoi parlamentti ottaa osaa lainsäädäntöprosessiin ja pystyi nyt virallisesti tekemään lakialoitteita, vaikka viimeisen sanan sai edelleen ministerineuvosto. Tämä ehto lakkautettiin, kun otettiin seuraava askel Euroopan parlamentin toimivallan lisäämiseksi, eli allekirjoitettiin Maastrichtin sopimus vuonna 1992. Sen myötä parlamentin ja ministerineuvoston oikeuksia tasattiin. Vaikka parlamentti ei vieläkään voinut tehdä lakialoitteita neuvoston tahdon vastaisesti, oli tämä suuri saavutus. Nyt tärkeitä päätöksiä ei voitu enää tehdä ilman parlamentin osallistumista. Amsterdamin vuonna 1997 ja Nizzan vuonna 2001 solmittujen sopimusten seurauksena parlamentti sai entistä suuremman osan Euroopan politiikassa. Nyt parlamentti toimii lähes kaikkien Euroopan unionin lakien toisena lainsäätäjänä. Yhdessä neuvoston kanssa parlamentti hyväksyy tai muuttaa komission antamia ehdotuksia.
4.–7.7.2009 pidettiin järjestyksessään seitsemännet Euroopan parlamentin vaalit. Niissä valittiin 736 parlamentaarikkoa, jotka edustavat lähes 500 miljoonaa äänioikeutettua eurooppalaista 27 maasta. Nämä vaalit olivat historian suurimmat kansainväliset vaalit. Ehdolla oli sekä kansallisten puolueiden että sitoutumattomia ehdokkaita.
Euroopan parlamentin kolme tärkeintä tehtävää ovat EU-lakien säätäminen, Euroopan komission valvonta ja EU:n talousarvion hyväksyminen. Mutta tästä tarkemmin seuraavalla kerralla.
Lähde: Wikipedia
Kuvat: http://audiovisual.europarl.europa.eu/
Suomennos: Tiia Moilanen