• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 76 ) 2012

Metsän aika

Suomalainen elämä liittyy vahvasti veteen ja metsään. Suomesta puhutaan, että se on Itämeren rannalla sijaitseva tuhansien järvien maa. Suomi on todellakin Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta ja maassa on Euroopan suurin metsäteollisuus. Suomeen muuttajatkin törmäävät aina tavalla tai toisella metsään. Pikkukaupungissa ja taajamissa ikkunasta näkyy yleensä joko järvi tai metsää. Suurin osa maan teollisuudesta toimii metsän varassa. Siihen perustuu Suomen talouselämä, kulttuuri, historia ja ihmisten koko elämäntapa.

Suomeen muuttaneiden ei kannatakaan jättää hyödyntämättä mahdollisuuksiaan löytää töitä juuri tältä maan suurimmalta ja tärkeimmältä alalta.

Kaija Suurosen johtama OIVA-projekti järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa Metsäpäivä-tapahtuman, jonka tarkoituksena oli tehdä metsäalaa maahanmuuttajille tutuksi. Tilaisuudessa alan asiantuntijat kertoivat metsän merkityksestä Suomelle. Tapahtumassa oli mahdollista kuulla erilaisista opiskeluvaihtoehdoista ja mahdollisuuksista työllistyä alalle ja millaisia työtehtäviä alalla on. Kierroksella osanottajat saivat omin silmin mahdollisuuden tutustua erilaisiin työmuotoihin: nähdä miten metsää kaadetaan, miten puuta käsitellään, kasataan ja istutetaan. Työ edellyttää hyvää ammattitaitoa. Jämsän ammattiopiston koulutuspäällikkö Jarmo Nikkanen kertoi, miten maahanmuuttajat voivat kouluttautua tälle alalle. Lähivuosina metsäalalla on odotettavissa työvoimapulaa ja oppilaitokset ovat valmiita tarjoamaan kaiken opiskeluun tarvittavan. Syksyllä alkaa metsänhoidon ja puunkorjuun opintolinja. Opisto aloittaa uuden maahanmuuttajille suunnatun opetusohjelman ja haluaa tulevaisuudessakin laajentaa maahanmuuttajien opetusta. Opiskelu kestää yhden vuoden ja sen päätteeksi opiskelijat saavat alan perustutkinnon. Opiskelijat voivat itse valita itselleen parhaiten sopivat kurssit. Tärkeintä on saada riittävät taidot ja käytännön harjoittelua. Työharjoittelu tarjoaa myös parhaat valmiudet todelliseen työhön. Esimerkiksi käytännön työharjoittelu suoritetaan kaupungin metsissä ja puistoalueilla, jossa tehdään metsänhoidollisia töitä tai työnantaja voi erikseen määritellä oppilaalle harjoittelupaikan. Oppilaitoksella on myös omia metsiä. Ylemmän ammattitutkinnon suorittamista varten opintoja voi jatkaa erikoiskursseilla eli hankkia syvempiä teknisiä taitoja ja metsäalan tietoa sekä erikoistua johonkin tiettyyn suuntaan. Ohjelman ansiosta suurempi määrä maahanmuuttajia voi työllistyä.

Metsäpäivänä maahanmuuttajat pääsivät käymään myös Taulun kartanossa, jonka isäntä Jyrki Halttunen kertoi omasta tilastaan ja yrityksestään. Tilalla on rikas historia. Kaikki kartanon omistajat ovat arvostaneet ja säilyttäneet tilalla sijaitsevat rakennukset ja huolehtineet tilan metsistä. Joskus aikoinaan tilalla oli suuri navetta. Oli paljon lehmiä ja hevosia, mutta nyt, remontin jälkeen navetasta on tehty maaseutuhotelli, joka tarjoaa juhla- ja kokoustiloja. Vielä 1980-luvulla kartanoon kuului 300 hehtaaria metsää ja 50 hehtaaria peltoa. Nyt metsää on 100 hehtaaria. Metsiä hoidetaan koko ajan, harvennetaan ja käytännössä jokaisesta puusta huolehditaan. Metsätyö vaatii aktiivisuutta ja samanaikaisesti pitkiä hermoja. Puut kasvavat hitaasti ja tuloksia voi nähdä vasta monen vuoden kuluttua. Esimerkkinä Jyrki näytti koivumetsän, joka oli monta vuotta sitten pelkkää hoitamatonta pusikkoa.

Saimme tietää, että puun laatuun ja määrään vaikuttaa monta tekijää, jotka on huomioitava – esimerkiksi, missä metsä kasvaa, kalliolla vai suolla. Tällä hetkellä kartanon tuotoista metsätulot muodostavat 10–20 %. Puuta myydään noin 500–600 m³ vuodessa. Työtä riittää, ja kun tarvitaan lisätyövoimaa, isäntäväki kääntyy TE-toimiston puoleen. Kokemuksen mukaan työnhakijoita on paljon, joten työhaussa kannattaa olla aktiivinen ja seurata koko ajan avoimeksi tulevia työpaikkoja.

Metsänhoitaja Ari Nikkola kertoi yleisistä metsänkäyttösäännöistä, jokamiehen oikeuksista ja metsän merkityksestä Suomelle. Suomen 5 miljoonasta asukkaasta joka kymmenes omistaa metsää, eli noin 700 000 henkeä on metsänomistajia. Suomen metsistä 60 % on yksityisomistuksessa, 26 % on valtion metsää, 9 % kuuluu yrityksille ja 5 % on muussa omistuksessa.

Suomen metsiä on käytetty jo kauan ja niitä hoidetaan jatkuvasti. Metsästä on saatu talonrakennusaineet ja niitä on käytetty lämmitykseen. Puu on luonnollista ja ympäristöystävällistä polttoainetta. Nykyäänkin 20 % maassa tuotetusta energiasta saadaan polttamalla puunjalostusteollisuuden jätteitä. Suomessa on Euroopan suurin metsäteollisuus. Joka vuosi Suomessa istutetaan 160 miljoonaa uutta puuntainta. Maassa kasvaa yli 30 puulajia, joista yleisimmät ovat mänty, kuusi ja koivu. Taimet ja taimien hoito on yksi metsäalan osa-alueista. Kaikki taimet kasvatetaan Suomessa ja suomalaisella puulla on hyviä ominaisuuksia, joita arvostetaan myös maan ulkopuolella. Vientiin viedään kuitenkin vain valmiita, jalostettuja puutuotteita: mm. paperia, valmiita tuotteita, sahanpurua ja polttoainetta. Suomi on maailman suurin paperinvalmistaja. Metsätalous, metsäteollisuus ja niihin liittyvät alat työllistävät noin 200 000 henkeä. Metsänhoidon, puunkorjuun sekä paperinvalmistuksen tekniikka kehittyy koko ajan ja sen rinnalla suunnittelu, jalostus ja asiantuntija-alat. Tämä kaikki tarjoaa Suomen teollisuudelle kasvua ja edistää maan hyvinvointia. Jos Suomen metsänhoito ei olisi näin kehittynyttä, niin 20–30 vuoden kuluttua tällä teollisuuden kulutuksella Suomeen ei olisi jäänyt lainkaan metsiä. Mutta jo tällä hetkellä alalla kärsitään ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Maassa on vielä paljon hoitamattomia metsiä ja niiden raivaamiseen tarvitaan työvoimaa. Työ on erittäin tärkeää ja on hienoa, jos myös maahanmuuttajat osallistuvat siihen.

Päivän aikana kierrokselle osallistui maahanmuuttajia, jotka olivat kotimaassaankin asuneet maalla ja huolehtineet metsistä. He olivat tietysti kiinnostuneita, miten Suomessa hoidetaan metsiä ja millaisia työllistymismahdollisuuksia ala tarjoaa. Jotkut Metsäpäivän osallistujista olivat jo työllistyneet metsänhoidollisiin töihin, mutta eivät olleet vielä valinneet työtä tärkeimmäksi alakseen. Opiskelu ja kokemuksen kerryttäminen tarjoaa monille maahanmuuttajille mahdollisuuden löytää itselleen sopivaa työtä, joka tarjoaa hyvän palkan ja sosiaaliturvan, mahdollisuuden toteuttaa itseään, saavuttaa arvostetun aseman yhteiskunnassa ja olla maalle hyödyksi.

Teksti ja kuvat: Irina Senkina
Suomennos: Päivi Nironen

Siirry ylös