2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 9-10 (81-82)


№ 8 (80)


№ 7 (79)


№ 6 (78)


№ 5 (77)


№ 4 (76)


№ 3 (75)


№ 2 (74)


№ 1 (73)

№ 4 ( 76 ) 2012



Valtion kotouttamisohjelma: maahanmuuttaja tarvitsee kielitaitoa, koulutusta ja työtä

Maahanmuuttaja kotoutuu Suomeen parhaiten, jos hän osaa suomea tai ruotsia, saa koulutusta ja pääsee töihin. Sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan helpottavat osallistuminen järjestötyöhön, harrastukset ja esimerkiksi aktiivisuus kunnallispolitiikassa. Erityisesti näitä juurevan kotoutumisen väyliä hallitus on päättänyt tukea hyväksyessään 7.6.2012 kaikkien aikojen ensimmäisen valtion kotouttamisohjelman vuosille 2012–2015.

”Suomessa on vielä hyvät edellytykset ennalta ehkäistä eri väestöryhmien eriarvoistumista ja tästä syntyviä vastakkainasetteluja. Tämä edellyttää paitsi vahvaa tahtoa ja yhteistyötä, myös kotouttamisen riittävien resurssien turvaamista”, korostaa ohjelman valmistelua johtanut työministeri Lauri Ihalainen.

Tällä hallituskaudella kotouttamistoimet kohdennetaan maahanmuuttajien työllistymiseen, maahanmuuttajalasten ja -nuorten sekä perheiden ja naisten tukemiseen. Käytännön toimet liittyvät muun muassa kielikoulutuksen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen sekä kotouttamisen kehittämiseen peruspalveluissa. Arjen sujuminen edellyttää myös asunto-, liikunta ja kulttuuripolitiikan toimia.

”Työ on maahanmuuttajille yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät aukene, kotoutuminen jää usein puolitiehen. Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen puolittaa maahanmuuttajien työttömyys tämän hallituskauden aikana. Meidän pitää kaikin tavoin tukea sitä, että maahanmuuttajat löytävät sen ensimmäisen työpaikan. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä tarvitaan rakentamaan sellaista työelämää, jossa maahanmuuttaja voi reilusti kokea itsensä hyödylliseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa”, sanoo Ihalainen.

Kotouttamisohjelmassa esitetään, että maahanmuuttajille suunnattuja työvoima- ja yrittäjyyspalveluja yhdennetään tiiviisti työ- ja elinkeinohallinnon palveluvalikoimaan. Maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon kaikissa hallituskauden työvoimapoliittisissa hankkeissa, kuten Nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeessa. Erityisesti vahvistetaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa ja kehitetään työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta.

Suomen pitää myös huolehtia kansainvälistä suojelua saavien kotoutumisesta. Kotouttamisohjelmassa vahvistetaan suunnitelma kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittumisen nopeuttamiseksi yhteistyössä valtion ja kuntien välillä.

Suomessa on nyt noin 170 000 ulkomaan kansalaista. Vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan jo puoli miljoonaa. Maahanmuuton syyt ovat viimeisten vuosikymmenten aikana monipuolistuneet. Suomeen muuton syitä ovat muun muassa opiskelu, työ, paluumuutto, humanitaariset syyt ja elinkeinon harjoittaminen. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden. Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on viisinkertainen kantaväestön nuoriin nähden. Myös äänestysaktiivisuus on alhainen. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa vain noin 20 % ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan, kun muusta väestöstä äänioikeuttaan käytti 61 %.

Kotouttamisohjelma perustuu viime syksynä uudistettuun kotoutumislakiin ja hallitusohjelman kotoutumista koskeviin painotuksiin. Ohjelman avulla hallitus haluaa sitouttaa eri hallinnonalat yhteistyöhön onnistuneen kotoutumisen varmistamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2012–2015 on luettavissa verkossa osoitteessa www.tem.fi/kotouttaminen

Ohjelman julkistamistilaisuus on katsottavissa verkossa osoitteessa: www.vn.fi/live

Lisätiedot:
maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman, TEM, puh. 010 604 7048
neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola, TEM, puh. 010 604 7104

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön Tiedote 126/2012,7.6.2012
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика