№ 4-5 ( 57-58 ) 2010

Valovoimainen Nasima Razmyar täytti salit Jyväskylässä


Nasima Razmyar on Vuoden pakolaisnainen
www.pakolaisapu.fi
Kuva: Anne Heinonen

Vuoden 2010 pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyar esiintyi toukokuun alussa täysille saleille Jyväskylän TE-toimistossa ja kaupunginkirjaston Minnansalissa. Suomen Pakolaisavun myöntämän palkinnon perusteluissa kiitetään Razmyarin työskentelyä kunniaväkivallan ennaltaehkäisemiseksi sekä monikulttuurista tyttötyötä. Vierailun olivat järjestäneet Palapeli2-projekti, Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut ja Monikulttuurikeskus Gloria, ja molemmat tilaisuudet tulkattiin suurimpien maahanmuuttajaryhmien kielille.

Kultahäkissä lintu ei voi lentää

Nasima Razmyar haluaa olla kaikille maahanmuuttajille esimerkkinä siitä, että motivaation ja tahdon avulla jokaisella on mahdollisuus pärjätä ja toteuttaa omia unelmiaan Suomessa. Taustaltaan Nasima ei ole tyypillinen pakolainen. Hän on tullut Suomeen 8-vuotiaana vuonna 1992 Moskovasta, jossa hänen isänsä toimi suurlähettiläänä. Sodan alettua Afganistanissa perhe ei enää voinut palata kotimaahan, joten he hakivat turvapaikkaa Suomesta.

Nasima korosti monessa yhteydessä sitä, kuinka paljon mahdollisuuksia suomalainen yhteiskunta tarjoaa maahanmuuttajille. Hän on käynyt peruskoulun Suomessa, ja häntä on aina tuettu ja kannustettu pyrkimään eteenpäin. Myös vanhempien tasapuolinen suhtautuminen molempiin lapsiin, sekä Nasimaan että hänen pikkuveljeensä, on ollut Nasimalle erittäin tärkeää. Isänsä kasvatusperiaatteita Nasima kuvasi otsikon sanonnalla kultahäkissä olevasta linnusta; tyttären valintoihin on aina luotettu. Perheeltä saamansa tuen ansiosta hän on nyt kertomassa naisten oikeuksista muille.

Jo lapsena Afganistanissa asuessaan Nasima oli nähnyt talebanien naisille tekemiä kauheuksia. Myöhemmin hän kuuli Afganisanissa asuvilta sukulaisiltaan järkyttäviä kertomuksia ja ihmetteli, miksi maailma vaikenee. 15-vuotiaana Nasima päätti, että koska hän ei voi palata Afganistaniin, hän haluaa työskennellä naisten auttamiseksi täällä Suomessa.

TE-toimiston tilaisuus vain naisille

Tällä hetkellä Nasima työskentelee Monika-Naiset liitossa, joka tekee työtä naisten oikeuksien edistämiseksi, auttaa perheväkivaltaa ja muita vaikeuksia kokeneita maahanmuuttajanaisia ja antaa tukea alkuvaiheen kotoutumisessa. Monika-Naisten toimintaa on jo useissa kaupungeissa: vuosittain järjestöltä hakee apua n. 5 000 naista. Monika-Naiset liitolla on palveleva puhelin, ja eri kaupungeissa salaisissa osoitteissa on naisten turvakoteja, jotka ovat koko ajan täynnä.

Se, miksi aamupäivän tilaisuus oli suunnattu vain naisille, kävi selville varsin pian. Tarkoituksena oli puhua nimenomaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta: fyysisestä ja psyykkisestä. Aluksi Nasima painotti sitä, ettei hänen tarkoituksenaan ole leimata ketään, ei mitään kansallisuuksia eikä yksittäisiä ihmisiä. Väkivalta on globaali ilmiö ja sitä esiintyy kaikissa maissa. Esim. Monika-Naiset liitosta apua hakeneet naiset ovat kotoisin yli 60 maasta.

Nasima on kokenut ja luonteva esiintyjä ja hänellä on painavaa asiaa. Hän puhuu ihmisenä ihmiselle, selkeästi, rohkeasti ja varmasti - ja ilman powerpointeja. Hän ei pelkää nimittää vaikeita asioita niiden omilla nimillä: kunniamurha, kivittäminen, naisten sukuelinten silpominen jne. Konkreettisten esimerkkien avulla monet vaikeat asiat ja kokemukset tulivat lähelle, iholle. Kuten esimerkiksi se, että täällä ”turvallisessa” Suomessa asuvia maahanmuuttajanaisia voidaan uhata myös kotimaahan jääneiden omaisten vahingoittamisella - sinne eivät suomalaiset lait ulotu ja täällä pelko estää puhumasta. Tuon hentoisen hymyilevän naisen kertomuksista välittyvät lukemattomien naisten, lasten ja perheiden kärsimykset eri puolilla maailmaa.

Nasima kertoi monia eri kansallisuuksia edustaville kuulijoilleen, miten eri tavoin ilmenevään väkivaltaan voi hakea apua. Hän selkeytti monia maahanmuuttajille vaikeita suomalaisia käsitteitä ja asioita, kuten turvakoti ja lähestymiskielto ja kertoi erilaisista väkivallan ilmenemismuodoista. Yleisöllä oli myös runsaasti kysyttävää. Nasiman tärkein viesti kuulijoilleen oli se, että jokaisella on oikeus saada elää ilman väkivaltaa, että ongelmien kanssa ei tarvitse olla yksin, ja että Suomessa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus saada apua. Neuvoa voi aluksi kysyä vaikkapa sosiaalityöntekijöiltä, opettajilta, naapureilta, poliisilta jne. Suomen lain mukaan kenenkään vapautta ei saa rajoittaa, ketään ei saa pakottaa naimisiin ja esim. tyttöjen ympärileikkaus on rangaistava teko, vaikka se tapahtuisi ulkomailla. Tärkeintä on muistaa, että apua ei saa, jos sitä ei hae!

Kunniaväkivaltaa jo Lintukodossakin?

Kunniaväkivaltaa esiintyy eniten patriarkaalisissa yhteiskunnissa, ja sen ydinajatus on että, perhe voi ”hankkiutua” eroon ”kunniattomista” perheenjäsenistään, joilla siis tarkoitetaan naisia. Jopa raiskaustapauksissa raiskatusta naisesta hankkiudutaan eroon mieluummin, kuin saatetaan syyllinen vastuuseen. Asialla on vielä karmaiseva toinenkin puoli: esim. Afganistanissa kunniamurhaa pelkäävät naiset tappavat (polttavat) mieluummin itse itsensä kuin jäävät odottamaan suvun kostoa. Kunniaväkivaltarikoksissa on yleensä mukana useita suvun miespuolisia jäseniä: esimerkiksi Tanskassa tuomittiin eräästä kunniamurhasta kahdeksan eri henkilöä. Nykyään Euroopassa tapahtuu vuosittain jo kymmeniä kunniamurhia; Ruotsissa surmatun Fadime Sahindalin tapaus sai runsaasti julkisuutta Suomessakin.

Lisääntyneen maahanmuuton myötä kunniamurhakeskustelu on jo vuosia ollut ajankohtainen Länsi-Euroopassa, ja Suomessakin asiasta aletaan vähitellen keskustella. Ilmiön taustasta on tärkeää ymmärtää se, että kun ihmiset muuttavat maasta toiseen, heidän ajattelutapansa ei muutu, tai se muuttuu hyvin hitaasti. Sen vuoksi kaikille osapuolille suunnattu valistustyö ja avoin ja rohkea keskustelu tästä ilmiöstä on niin tärkeää. Asiaa valotettiin myös ko. kulttuurien miesten ja perheiden näkökulmasta: mies/perhe, joka ei toimi niin kuin yhteisö odottaa hänen toimivan, voidaan sulkea yhteisön ulkopuolelle, eli barbaarisista perinteistä luopuminenkaan ei ole yksiselitteisen helppoa.

Maailma koolla Minnansalissa

Iltapäivän tilaisuuden avasi Palapeli2-projektin työntekijä Paul Abbey muistuttamalla vuonna 1948 allekirjoitetusta YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta. Lähes kaikki maat ovat sen allekirjoittaneet, ja lähes kaikki maat rikkovat sitä tavalla tai toisella. Taistelu ihmisoikeusrikoksia vastaan vaatii suurta rohkeutta, ja nimenomaan sitä päivän vieras Nasima Razmyar on toiminnallaan osoittanut, totesi Abbey.

Minnansaliin oli tullut paljon myös miespuolisia kuulijoita ja paljon nuoria, mikä ilahdutti puhujaa: ”Tuntuu kuin olisin tänään muutamassa tunnissa kohdannut koko maailman.” Nasiman pääteema oli sama, naisiin kohdistunut väkivalta. Hän muistutti, että sen uhrina kuolee enemmän naisia kuin malariaan ja auto-onnettomuuksiin yhteensä. Nasima käsitteli muitakin maahanmuuttajien kohtaamia vaikeuksia, kuten työpaikan saamisen vaikeutta ja rasismia, myös yleisemmällä tasolla ja jälleen voimallisten esimerkkien kautta.

Nasima painotti kuulijoilleen sitä, että - monista ongelmista huolimatta - Suomi on maahanmuuttajille esimerkillinen maa. Hän vertasi Suomea hyvään viiniin, jonka arvo nousee ajan myötä: alussa Suomi ei ole helppo maa, mutta se lämpenee kyllä ajan myötä. Suomi on turvallinen maa kasvattaa lapsia, kouluissa maahanmuuttajille tarjotaan myös oman äidinkielen opetusta, ja nuorilla on mahdollisuus ilmaiseen opiskeluun. Nasima kannusti erityisesti kaikkia nuoria pyrkimään toteuttamaan unelmiaan ja tähtäämään juuri siihen ammattiin, josta he itse haaveilevat.

Nasiman valovoimainen esiintyminen ja painokas sanoma jäävät elämään kuulijoiden mieliin pitkäksi aikaa. Tämän vuoden Pakolaisnainen on loistava esimerkki siitä, miten maahanmuuttajayhteisöistä voi nousta ihmisiä, jotka ymmärtävät maahanmuuttoon liittyvää problematiikkaa sisältäpäin, ja jotka ovat valmiita auttamaan sekä tänne tulleita että täällä syntyneitä yhteisymmärryksen rakentamisessa. Tämänkaltaiset ”luonnonvarat” ovat suomalaisessa maahanmuuttajatyössä vielä paljolti hyödyntämättä. Tilaisuuden lopuksi yleisöstä kysyttiin, aikooko Nasima Suomen presidentiksi. Vastaus tuli heti ja se oli kieltävä, sillä presidentin tulee olla syntyperäinen suomalainen, mutta eduskuntaan maahanmuuttajatkin voivat pyrkiä…

Sisko Manninen

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика