Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 2 ( 55 ) 2010
Kun muutin Suomeen asumaan, olivat sanat immigraatio, kotoutuminen ja integraatio minulle hyvin abstrakteja. Olin tietenkin kuullut noita sanoja usein sekä televisiossa että yksityisissä keskusteluissa. Mutta vasta täällä Suomessa aloin ymmärtää niiden syvempää merkitystä. Enkä siltikään ole varma, että olen ymmärtänyt kaiken perin pohjin, vaikka olen asunut Suomessa jo hieman yli yhdeksän vuotta.
Näinä vuosina olen usein tavannut maahanmuuttajia, jotka ovat kertoneet, että vuottakaan ei vielä ole kulunut ja he ovat jo kotoutuneet loistavasti Suomeen. En tiedä, pitäisikö heitä uskoa vai ei. Minun mielestäni vuosi tuntuu hyvin lyhyeltä ajalta uuteen maahan kotoutumiseen. Alkuaikoina ”vierasmaalaista” vaanivat yllätykset joka askeleella ja valitettavasti ne eivät aina ole miellyttäviä. Vasta ajan myötä alat ymmärtää, mitä tulee tehdä ja miten.
Minulta kysytään toisinaan mitä on tärkeintä tehdä muuton jälkeen, jotta sopeutuisi mahdollisimman pian? Tuollaiseen kysymykseen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska vastaus on kaikille erilainen. Yhden mielestä on helpompi aloittaa kielenopiskelu heti, mutta jonkun toisen pitää ensin rauhassa asettua aloilleen. Joka tapauksessa pitää määritellä, mikä kyseisellä hetkellä on kaikkein tärkeintä, ja alkaa sen jälkeen rauhassa tehdä sitä: on se sitten kielenopiskelua tai tutustumista kaupunkiin tai kävelyretkiä luontoon. Lyhyesti sanottuna, ensin pitää tehdä se, mikä pitää tehdä ensin.
Etsikää kaikista asioista positiivisia puolia. Silloin niitä on helpompaa ja mielenkiintoisempaa toteuttaa. Menestyksekäs ihminen ei ajattele asioita ongelmina, vaan mahdollisuuksina. Jokaisen maahanmuuttajan tärkein tehtävä matkalla onnistuneeseen kotoutumiseen on se, että hän oppii muuttamaan tämän päivän vaikeudet huomisen menestykseksi.
Kunnioittavasti,
Mosaiikki-lehden päätoimittaja Tatjana Doultseva