Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 4-5 ( 57-58 ) 2010
Sirkku Suikkanen, psykologi
Monet pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulevista lapsista ja nuorista ovat joutuneet kokemaan jo nuorena monia heitä järkyttäneitä asioita. Nämä kokemukset ovat usein tapahtuneet sodan, levottomuuksien tai poliittisen vainon seurauksena joko lapsille itselleen tai heidän vanhemmilleen. Asiat ovat voineet tapahtua vanhassa kotimaassa tai siinä maassa, jossa on eletty laittomina siirtolaisina tai pakolaisleirillä. Pakomatkat maasta toiseen ovat voineet olla vaarallisia. Varsinkin turvapaikanhakijoina maasta toiseen liikkuvat nuoret joutuvat kohtaamaan monenlaisia vaarallisia tilanteita matkalla Eurooppaan. Salakuljettajat saattavat kohdella heitä julmasti, eivätkä nuoret itse ole tietoisia siitä, mikä matkan määränpää lopulta tulee olemaan. Pakomatkan olosuhteet ovat usein terveydelle vaaralliset. Monesti myös perheet saattavat joutua toisistaan erilleen, kun koko perhettä ei voida salakuljettaa samaan paikkaan. Ero voi tämän jälkeen kestää vuosiakin, koska perheenjäsenet eivät ole tietoisia toistensa olinpaikasta.
Vanhempien kokemat vaikeudet vaikuttavat lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Varsinkin nuoremmat lapset menettävät herkästi turvallisuudentunteen silloin, kun vanhemmalle tapahtuu jotain pahaa. Nämä tilanteet ja kokemukset ovat hyvin tuttuja monissa pakolaisperheissä. Myös ero omista vanhemmista tai sisaruksista on lapsille haavoittava kokemus. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä vaikeampi hänen on ymmärtää eron syitä. Vanhemmat lapset pystyvät paremmin ymmärtämään syyn ja seurauksen välisiä suhteita.
Myös lapsiin itseensä kohdistuu väkivaltaa sekä kotona että levottomissa ja turvattomissa olosuhteissa myös ulkopuolisten toimesta. Lapsia kaapataan ja värvätään sotilaiksi, lapsia raiskataan, pahoinpidellään ja kidutetaan. Näiden kokemusten vaurioittavat vaikutukset lapsen psyykelle ovat sitä suuremmat, mitä vähemmän rakkautta ja turvaa hän on saanut omilta vanhemmiltaan ja omalta perheeltään. Turvallinen suhde omaan äitiin aivan varhaisimman kehityksen aikana suojaa ihmistä läpi elämän. Ihmisellä on sisällään ikään kuin malli hyvästä, turvasta ja rakkaudesta, johon hän voi omissa mielikuvissaan palata. Tämä auttaa myös hirvittävistä kokemuksista toipumisessa sekä lapsia että aikuisia.
Vanhempien psyykkinen hyvinvointi on lasten hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä asia. Vanhemmat ovat tärkeimmät tukijat lapsille näiden kokemissa vaikeuksissa. Hiljattain tekemässäni kyselytutkimuksessa kävi ilmi, etteivät pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneet perheet, lapset ja nuoret juurikaan käytä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja. Se johtuu ensinnäkin tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista mielenterveyspalveluja kohtaan: vanhemmat eivät halua, että heidän lapsensa leimautuu jollain tavoin. Tämä asennoituminen voi olla tuhoisaa lasten kannalta, jotka näin eivät saa tarjottua apua. Vanhempien ennakkoluulot siirtyvät usein lasten ja nuorten ajatteluun. Monet perheet ovat myös tottuneet selviytymään niin vaikeista asioista yksin, etteivät he lähde hakemaan apua vaikeassakaan tilanteessa. Lisäksi monissa kulttuureissa perheongelmia ja mielenterveysongelmia hävetään. Perheen asiat myös hoidetaan monissa kulttuureissa kokonaan itse. Suomessa maahanmuuttajilla on kuitenkin uusi mahdollisuus. Tavat täällä ovat toisenlaiset, ja tarjottu apu kannattaa ottaa vastaan, jos sitä on saatavilla.
Yksi vakavimpia syitä mielenterveyspalvelujen välttämiseen on se, että henkilön elämässä on ollut kauheita kokemuksia. Vaikka kokemukset aiheuttavat vakavia oireita, ei niistä haluta kertoa kenellekään mitään. Tämäntyyppiset ongelmat eivät kuitenkaan poistu unohtamalla, joskus ne on purettava mielestä ja sydämestä ulos, jotta ne eivät vainoaisi ja heikentäisi elämän laatua. Tärkeää on löytää luotettava taho, jolle voi uskoutua. Terveydenhuollossa, mielenterveyspalveluissa ja perheneuvoloissa työskentelevillä on velvollisuus olla vaiti asioista, joita heille kerrotaan. Valitettavasti näissä palveluissa työskentelevillä ei aina ole kokemusta vieraista kulttuureista tulevista asiakkaista, joten asiakkailtakin vaaditaan kärsivällisyyttä.
Sirkku Suikkanen
Psykologi