2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 10 (53)


№ 9 (52)


№ 8 (51)


№ 7 (50)


№ 5-6 (48-49)


№ 4 (47)


№ 3 (46)


№ 2 (45)


№ 1 (44)

№ 7 ( 50 ) 2009

Vaikutelmia suomesta

Nämä ovat yksittäisiä huomioita ja vaikutelmia ja sellaisia erityispiirteitä, joihin minä kiinnitin huomiota ollessani muutaman kuukauden ajan Jyväskylän yliopistossa enemmän tai vähemmän läheisessä kanssakäymisessä suomalaisten kanssa

S. Gavrilovitš

1. Rehellisyys

Ensimmäinen ja tärkein suomalaisia luonnehtiva piirre, josta he kovasti ylpeilevät, on heidän rehellisyytensä. Aivan kuten eräs nuori mies totesi minulle ylpeästi, «We mean what we say and we say what we mean». Mielestäni tuo lause luonnehtii suomalaisia suhteellisen tarkasti. He todellakin puhuvat ja ajattelevat yhtä ja samaa. Erilaiset piilomerkitykset, salamyhkäiset tarkoitukset ja todellisia ajatuksia ja tunteita peittävät mielipiteen ilmaisut eivät yleensä ole suomalaisille tyypillisiä. Heidän sanansa ovat suoria ja yksimerkityksisiä.

2. Vaikeneminen on kultaa

Tähän liittyy vielä eräs kommunikaation erityispiirre: suhtautuminen taukoihin keskustelun aikana. Venäläisessä keskustelukulttuurissa (me kaikki tiedämme sen omasta kokemuksesta) keskusteluun ei saa tulla taukoja, se tarkoittaa, että kommunikaatio on häiriintynyt. Syntyy epämukava tilanne, tunne siitä, että keskustelu on keskeytynyt ja että se pitää täyttää jotenkin. Suomalaiselle taas tauko on normaali kommunikaation keino. Tai pikemminkin niin, että he ovat mieluummin hiljaa kuin käyvät omasta mielestään tyhjiä keskusteluja. Täytyy tunnustaa, että se oli minulle ensialkuun ongelma. Kun keskustelukumppani vaikeni yhtäkkiä keskustelun aikana, aloin tuntea tiettyä epämukavuutta ja minusta tuntui aina, että olin sanonut jotakin väärin, loukannut toista jotenkin tai että keskustelun aihe ei ollut hänestä mielenkiintoinen.

3. Reaktiot keskustelun aikana

Tämä vähemmän mukava tunne syventyi vielä siitä, että minun sanoihini reagoitiin heikosti - siis venäläisen ihmisen näkökulmasta. Kun venäläiset käyttävät keskustelun aikana jatkuvasti erilaisia verbaalisia ja nonverbaalisia keinoja osoittamaan että ”minä kuuntelen sinua huolellisesti”, niin suomalaiset käyttäytyvät huomattavasti pidättyvämmin. Suomalaisten mimiikka ja elehtiminen tuntui minusta vähäilmeiseltä, ja se, että tavanomaiset puhetta kommentoivat huudahdukset ja fraasit (kuten kaikkien tuntema ”Ihanko totta?”) puuttuivat, pakotti epäilemään sitä, miten hyvin minua ymmärretään. Toisaalta tunsin aika usein suomalaisten keskustelukumppanien kokevan eräänlaista hämmennystä, joka liittyi siihen, että minä reagoin ”liian emotionaalisesti” heidän repliikkeihinsä. Muutaman kerran minua jopa pyydettiin kohteliaasti olemaan keskeyttämättä. Sen lisäksi, minun venäläinen tapani katsoa keskustelun aikana puhujaa silmiin johti myös usein hämmennykseen ja töksähtelevään puheeseen.

4. Suhtautuminen etikettiin

Suomalaisten suoruuteen liittyy myös heidän väheksyntänsä sovinnaisuutta kohtaan arkipäivän elämässä. Välillä sen saattoi tulkita huonoksi käytökseksi. En tietenkään voi sanoa, että meidän maanmiehemme ovat esimerkillisen hyviä omassa käyttäytymisessään. Siitä huolimatta monet pikkuasiat ovat meille perusasioita, kuten se, että naisen annetaan mennä ensin, että avataan ovi, autetaan takkia päälle ja autetaan autosta tai linja-autosta poistuttaessa. Suomalaiset eivät yleensä tee niin, eikä suinkaan sen vuoksi, että he eivät tuntisi näitä kohteliaisuusnormeja, vaan pikemminkin siksi, että he eivät pidä niitä lainkaan välttämättöminä ja katsovat niiden jopa vaikeuttavan kanssakäymistä. Se ei ole töykeyttä, vaan sitä samaa pyrkimystä suoriin ja selkeisiin suhteisiin.

5. Pukeutuminen

Tämä pikkuasioiden väheksyntä vaikuttaa myös heidän suhtautumiseensa ulkonäköön ja vaatetukseen. Tämä liittyy luonnollisesti enemmän naisiin. Syntyy vaikutelma, että suomalaisille naisille (ja varmaan he ovat jossain määrin oikeassa) mukavuus on ehdottomasti tärkeämpää kuin naisellisuus. Ylivoimaisen suuri enemmistö pukeutuu urheilullisesti, sekä kadulla että yliopistolla ja jopa klubeilla. Välillä (jälleen venäläisestä näkökulmasta) se tuntuu aika oudolta. Esimerkiksi eräs suhteellisen läheinen tuttavani tuli kerran tunnille (venäjän tunti) vanhassa nuhjuisessa villapaidassa ja rikkinäisissä farkuissa ja tunsi olonsa oikein mukavaksi. Sen lisäksi, venäläisten tyttöjen tavanomainen pukeutumistyyli tuntuu suomalaisista eräänlaiselta kutsusignaalilta.

6. Puhtaus ja järjestys

Suomalaiset ovat - toisin kuin me - hyvin vaativia mitä tulee katujen puhtauteen ja järjestykseen. Meillä on tavallista, että kaduilla lojuu papereita ja tölkkejä, mutta Suomessa ne ovat hyvin harvinainen näky. Ja minun yritykseni ylittää katu punaisella sai suomalaiset ystäväni kauhun valtaan: hyvänen aika, sehän on erittäin vaarallista! Siitä huolimatta, että suomalaiset kuljettajat ovat hyvin kohteliaita ja antavat aina tietä jalankulkijoille.

7. Suomalainen isänmaallisuus

Eräs suomalaisissa minua miellyttänyt piirre on heidän suhtautumisensa omaa maataan, sen perinteitä ja kulttuuriarvoja kohtaan. Suomalaiset eivät ole vain isänmaallisia, vaan he rakastavat hellästi ja syvästi omaa pientä maataan. Jokainen suomalainen on absoluuttisen varma siitä, että Suomi on maailman paras maa, että siellä on kaikkein puhtain ilma, kaikkein kaunein luonto, kaikkein korkein elintaso, kehittynyt teollisuus ja niin edelleen. Mikä tahansa menestys saa heidät pursumaan ylpeydestä. He olivat innoissaan, kun MTV-kanavalle ilmestyi suomalainen Bomfunk MC -ryhmä, kuten myös sen suosiosta Euroopassa. (Muuten, menestys musiikin alalla on eräs niistä syistä, miksi suomalaiset kadehtivat niin paljon ruotsalaisia.) Ja kuuluisaa kilpa-autoilijaa Mika Häkkistä pidetään eräänlaisena kansallissankarina, ja hänen voittojaan Schumacherista pidetään koko kansan juhlina.
Suomalaiset pitävät kovasti siitä, kun ulkomaalaiset osoittavat mielenkiintoa heidän kieltään ja kulttuuriaan kohtaan. Minun hieman kömpelöt yritykseni puhua suomea otettiin ilolla vastaan ja ihmiset pyrkivät ymmärtämään ja auttamaan. Kun sanoin, että olin lukenut heidän kuuluisan Kalevala-eepoksensa ja että pidin siitä kovasti, kasvoille ilmestyi lämmin hymy. Suomalaiset tuttavani kertoivat innoissaan perinteistään, joita Suomessa on suhteellisen paljon ja joita lähes kaikki noudattavat.

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика