• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 46 ) 2009

ETNO:n foorumi:

Koulu lapsen hyvinvoinnin edistäjänä

Sisäasiainministeriön alaisena toimivan Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) vuosittaisen päätapahtuman teemana oli tänä vuonna Koulu lapsen hyvinvoinnin edistäjänä: monikulttuurisuus kouluissa. Foorumiin oli kutsuttu eri alojen päättäjiä, viranomaisia, asiantuntijoita, maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyötä tekeviä yhdistyksiä sekä tiedotusvälineiden edustajia. Foorumi järjestettiin eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa 3.3.2009. Mosaiikki ry:llä oli seminaarissa omat edustajansa ja yhdistyksen lastenjulkaisut herättivät siellä suurta mielenkiintoa: kaikki näytteille tuodut lehdet ja kirjat hävisivät esitepöydältä hetkessä! Kansanedustaja Pia Viitanen, joka toi foorumiin tervehdyksen eduskunnalta, sanoikin omassa puheenvuorossaan, että monikulttuurisuutta olisi tärkeää päästä toteuttamaan jo päiväkoti-iässä. Hänen mielestään kielikysymys on erittäin tärkeä, sillä jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman kulttuurinsa ja kieliyhteisönsä jäseneksi. Tämän lisäksi jokaisella lapsella on oikeus saada hyvää suomen kielen opetusta, sillä olisi suunnatonta tuhlausta, jos lapsen lahjakkuus jäisi huomaamatta vain kieliongelmien vuoksi. Mosaiikki ry:n julkaisemien lastenlehtien ja –kirjojen lähtökohta on juuri tämä: auttaa lapsia kasvamaan jo päiväkoti-iästä alkaen molempien kulttuurien ja kielien erityisosaajiksi. 

Lapsilla on omat oikeutensa!

Tiesitkö, että lapsilla on omat viralliset oikeutensa? Seminaarin aluksi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esitteli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta, joka on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etuja. Sopimus koskee jokaista alle 18-vuotiasta.

Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 1989 eli tänä vuonna vietetään sopimuksen 20-vuotisjuhlaa. Kaikki maailman maat kahta lukuun ottamatta (Somalia ja USA) ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Suomi liittyi sopimukseen 1991. Sopimus velvoittaa Suomessa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia huolehtimaan lapsista. Sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen eri teemaan: lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan, riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.

Sopimukseen liittyy neljä yleistä periaatetta:
- Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia.
- Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa.
- Lapsella on oikeus hyvään elämään.
- Lapsen näkemykset on otettava huomioon.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on seurata ja edistää lasten oikeuksien toteutumista Suomessa ja näiden oikeuksien tietäminen loi hyvän pohjan koko seminaarille.

Monikulttuurinen kouluympäristö on Suomelle mahdollisuus

Maahanmuuttajien osuus Suomen perusopetuksen oppilaista on noin 3 %. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, joissakin kouluissa jopa puolet oppilasmäärästä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrät ovat erityisen suuria pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi Länsimäen koulussa Vantaalla, jossa määrä on noin 40 % sekä Helsingin Meri-Rastilan ala-aste, jossa suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden määrä on 45 %.

Suuret yksittäisten koulujen luvut ovat osittain seurausta vapailta markkinoilta saatavissa olevien asuntojen kalliista hinnasta ja sen seurauksena maahanmuuttajien päätymisestä asumaan tietyille asuinalueille kaupungin vuokra-asuntoihin. Maahanmuuttajien asumisen liialliseen keskittymiseen liittyy kielteisiä ilmiöitä, kuten kantaväestön hakeutuminen pois alueelta, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä lähentelee 20 prosenttia. Tämä kierre uhkaa lopulta johtaa yleiseen palvelujen laadun heikkenemiseen alueella. On kuitenkin tärkeää, että opetuksen laatu säilytetään korkeana kaikissa kouluissa, ja olisi erittäin tärkeää panostaa näiden alueiden kouluihin tekemällä niistä huippukouluja, joiden valttina on monikulttuurisuus. Näitä kouluja tulisi markkinoida siten, että ihmiset ymmärtäisivät monikulttuurisen kouluympäristön tuomat mahdollisuudet ja niiden erityislaatuisuuden oppimisympäristönä. Työmarkkinat vaativat ihmisiltä jo nyt kykyä työhön monikulttuurisessa markkinataloudessa, joten tulevaisuudessa tällaisissa kansainvälisissä kouluissa opiskelleet oppilaat tulevat olemaan haluttuja työntekijöitä.

”Monikulttuurisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja avaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen.  Monikulttuurisuus on rikkaus. Se lisää Suomen kansainvälisyyttä. Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa ja se on Suomen menestykselle avainasia. On tärkeää, että myös koululaitos on aktiivisesti mukana monikulttuurisessa työssä”, toteaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen. 

Tesoman peruskoulun rehtori Panu Pitkänen kuitenkin kommentoi omassa puheenvuorossaan, että monikulttuuriseksi kouluksi ei voida sanoa koulua, jossa on eri maista kotoisin olevia oppilaita, vaan monikulttuurisuuden täytyy näkyä toimenpiteissä ja koulun arvomaailmassa. Hänen mielestään suomalaisessa koulussa lähdetään liikkeelle väärästä näkökulmasta eli tutkitaan mitä lapsi ei osaa. Paljon kannustavampaa olisi huomata, missä lapsi on hyvä ja antaa tästä lapselle myönteistä palautetta. Jos Pitkänen saisi päättää, hän pistäisi täydennyskoulutukseen kaikki sellaiset opettajat, jotka opettavat monikulttuurisia luokkia. Opettajien tulisi ymmärtää, että vaikka heidän oppiaineensa olisi historia eikä suomen kieli, niin heidän tulee samalla opettaa suomen kieltä ja puhua niin hitaasti ja selkeästi, että maahanmuuttajalapsetkin pystyvät seuraamaan opetusta. Pitkäsen mukaan valitettavan usein kieliongelmat tulkitaan muiden aineiden oppimisvaikeuksiksi, vaikka näin ei ole. Lapsi saattaa olla hyvinkin lahjakas matematiikassa, ja menestyisi hyvin, jos vain opettaja jaksaisi selittää asiat hänelle helpommalla suomen kielellä.

Opetusministeriön ylitarkastaja Maria Biskop puhui monikulttuurisen koulun menestystekijöistä. Hänen mukaansa maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opettaminen on erittäin tärkeää. Mitä paremmin lapsi osaa omaa äidinkieltään ja mitä paremmin tuntee oman kulttuurinsa, sitä vahvempi identiteetti hänellä on. Hyvä itsetunto luo pohjan kaikelle muulle oppimiselle ja tulevaisuuden suunnittelemiselle. Biskopin mukaan välinpitämättömyys on pahin vihollisemme. Ongelmia vastaan taisteleminen perustuu pelkoon, mutta onnistumisen tukeminen perustuu toivoon. Hänenkin mielestään lasten onnistumisiin tulisi siis kiinnittää entistä paremmin huomiota.

Valitse kaverit, joilla on järkeä päässä

Opetushallituksen edustaja Leena Nissilä kertoi foorumin kuulijoille maahanmuuttajien koulumenestyksestä. Maahanmuuttajalapset pärjäävät kantaväestön lapsia huonommin lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa, mikä on yleismaailmallinen ilmiö – ei pelkästään Suomen ongelma. Mielenkiintoista oli se seikka, että kansainvälisen vertailuasteikon mukaan (tutkimustieto vuodelta 2006) Suomessa asuvat maahanmuuttajalapset pärjäävät koulussa paremmin kuin muissa maissa asuvat maahanmuuttajalapset. Nissilä kuitenkin totesi, ettei se riitä, sillä tarkoitus on, että maahanmuuttajalapset pärjäisivät yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat suomalaiset lapset.

Maahanmuuttajalapsissa on totta kai myös niitä, jotka menestyvät koulussa paremmin kuin alkuperäiset suomalaiset.  Itäkeskuksen aikuislukion kymppiluokan erityisopettaja Ilona Kuukka osallistui foorumiin kahden hyvin menestyneen oppilaansa kanssa. Muttagi Khan ja Daniel Ganga kertoivat molemmat, että heillä meni yläasteella aluksi huonosti siitä syystä, että he olivat joutuneet ns. huonoon seuraan, mutta kun he vaihtoivat kaveripiiriä, koulumenestyskin parani. Molemmille nuorille miehille oli heidän kertomansa mukaan yhteistä myös se, että heidän äitinsä olivat todella kannustavia, sekä se, että molemmat heistä harrastivat urheilua suomalaisissa urheiluseuroissa, joissa he pääsivät tutustumaan suomalaisiin ja oppimaan suomea. Kummankin nuoren miehen elämänasenne oli myös hätkähdyttävän positiivinen kaikista heidän kohtaamistaan vaikeuksista huolimatta.

”Valitse kaverit, joilla on järkeä päässä, kulje hyvässä seurassa. Harrasta jotain suomalaisten kanssa ja uskalla itse hakea niihin kontaktia, koska ei ne muuten uskalla sun kanssa juttelemaan tulla”, Muttagi Khan neuvoo muita maahanmuuttajanuoria. ”Suomessa kaikkien on mahdollista saada hyvä koulutus, jos vaan itse sitä haluaa. Monissa maissa näin ei ole, koska opiskelu maksaa niin paljon - käytä siis tämä mahdollisuus!” neuvoo puolestaan Daniel Ganga muita nuoria.

Suomi voi onnistua

ETNO:n nimeämät Hyvän tahdon lähettiläät ovat merkittäviä henkilöitä, jotka työskentelevät Suomen kehittymiseksi entistä yhdenvertaisemmaksi yhteiskunnaksi. He käyttävät asiantuntemustaan ja julkista rooliaan hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi. Foorumissa oman puheenvuoronsa piti yksi näistä hyvän tahdon lähettiläistä, muusikko Tommy Lindgren. Hän oli erityisen huolissaan siitä, millä tavalla mediassa käsitellään tällä hetkellä maahanmuuttoasioita ja tuodaan esille esimerkkejä muista maista, joissa kotouttamisessa on epäonnistuttu. Hänen mielestään Suomi voi kuitenkin onnistua siinä, missä muut ovat epäonnistuneet, mutta siihen tarvitaan hyvää tahtoa, yhteistyökykyä sekä resursseja valtiolta. Maahanmuuttajien ja suomalaisten tulisi löytää keino päästä rinnakkaiselosta yhteiseloon, mutta tämä vaatii vielä paljon töitä, asenteiden on muututtava. Maahanmuuttajilta kysytään monesti, onko heillä suomalaisia ystäviä. Mutta tämä kysymys on väärä, jokaisen suomalaisen tulisi ennemminkin kysyä itseltään, kuinka monta maahanmuuttajaystävää minulla on ja pyrkiä omalta osaltaan auttamaan maahanmuuttajia tuntemaan tämän maan kodikseen.

Koulu voi auttaa kotoutumisprosessissa myös koko perhettä. Foorumissa keskusteltiin paljon koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä, kuinka saada viestintä koulun ja kodin välillä onnistumaan, jos vanhemmilla ja opettajilla ei ole yhteistä kieltä? Tähän on kuitenkin olemassa keinoja, kertoi foorumissa oman puheenvuoronsa pitänyt koulukuraattori Abdulkadie Isak, joka huolehtii omaan kouluunsa tulevista maahanmuuttajalapsista ja heidän perheistään. Monille vanhemmille täytyy selittää, miten koulujärjestelmä toimii Suomessa, ja tämän jälkeen heidän on paljon helpompi ymmärtää lapsiaankin. Suomessa on tällä hetkellä vielä suhteellisen vähän maahanmuuttajia, joten nyt olisi vielä helppoa rakentaa kotouttamisen mallit toimiviksi. Suomi voisi käyttää hyödykseen muiden maiden epäonnistumiset tekemällä asiat toisin.

Nina Laurila
Kuvat: Tatjana Doultseva

Siirry ylös