• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 34 ) 2008

Suomalaisen saunan salaperäinen maailma

Suomi ilman saunaa on mahdottomuus. Ehkä me emme olisi itsenäinen kansakunta ilman saunaa. Sauna on osa suomalaista identiteettiä, itsestäänselvyys, joka yhdistää suomalaisia joka puolella maailmaa ja jolla on aina ollut valtava merkitys sodassa ja rauhassa, politiikassa ja perheessä. Suomessa on niin monta saunaa, että kaikki suomalaiset voivat saunoa yhtä aikaa. Ja jokainen suomalainen on saunan asiantuntija.

http://yle.fi/tv1/juhla

Saunan kehityksestä

Sauna lienee kehittynyt muinaisesta asumuksesta. Ensimmäiset asumukset olivat maahan kaivettuja kuoppia, jotka oli katettu havuilla, turpeella ja nahoilla. Tällaisen asumuksen lämpimänä pitäminen talvipakkasella ilman jatkuvaa puiden lisäämistä oli mahdollista vain varaamalla lämpöä suureen määrään kiviä. Kivikasa oli yleensä oviaukon vieressä ja sen alle oli kaivettu kolo tulta varten. Liekit lämmittivät yllä olevat kivet ja savu nousi kivien välistä majaan tai oviaukosta suoraan ulos.

Kuuma kivikasa eli kiuas piti asumuksen lämpimänä ja kuivana läpi kylmien talviöiden. Jossakin vaiheessa esi-isämme huomasivat, että heittämällä vettä kuumille kiville saatiin aikaiseksi höyryä, joka kuumensi asumuksen niin lämpimäksi, että sisällä pystyi olemaan ilman vaatteita. He huomasivat myös, että lämpö nousi ylöspäin ja he rakensivat katon rajaan parven eli lauteen, jossa pääsi parhaiten nauttimaan löylystä. Näin sauna oli tullut keksityksi. Mukana olivat suomalaisen saunan pääelementit: suureen määrään kiviä varastoitunut lämpö, löyly lämmön tunteen säätelijänä ja laude löylyttelyä varten.

Saunat olivat 1800-luvun lopulle saakka alkuperäisen mallin mukaisia savusaunoja, joissa ainoa oleellinen muutos oli saunan nouseminen maan pinnalle hirsirakennustekniikan kehityksen myötä. Vuosisadan vaihteen tienoilla yleistyivät nopeasti uloslämpiävät, mutta edelleen kertalämmitteiset varaavat kiukaat. Erityisen laajalti yleistyi peltikuorinen löylyluukulla varustettu pönttökiuas.

Vielä viime vuosisadan alussa sauna ei ollut ihmisille harrastus, vaan jokapäiväiseen elämiseen liittyvä hyödyke. Niinpä savusaunojen nokeen ja hitauteen kyllästyneet esi-isämme hylkäsivät savusaunansa ja rakensivat tilalle pönttökiukailla lämpiävät saunat. Pönttökiuas oli savusaunaa nopeampi. Se lämpeni 1-2 tunnissa. Pönttökiuas oli viimeinen kiuas, joka tuki alkuperäisen saunan ideaa: siinä oli suuri määrä kuumia kiviä, saunan lämpötila oli suhteellisen alhainen ja lämmön tuntemusta säädeltiin runsaalla löylynheitolla.

Sitä seurasi 1930-luvulla ensimmäinen jatkuvalämmitteinen puukiuas. Sen kulta-aikaa olivat 1950- ja 1960-luvut, jolloin se syrjäytti pönttökiukaan. Jatkuvalämmitteisen puukiukaan etuna oli sen nopeus ja tehokkuus. Sauna oli lämmin jopa 20 minuutissa ja kiuas riitti lämmittämään suurenkin saunan. Jatkuvalämmitteinen kiuas oli halpa. Se oli myös ensimmäinen kiuas, joka sopi pieniinkin saunoihin.

Jatkuvalämmitteisen sähkökiukaan voittokulku alkoi 1970-luvulla ja oli huipussaan 1980-luvulla. Jatkuvalämmitteinen sähkökiuas oli ensimmäinen kaupunkiympäristöön sopiva kiuas. Se oli halpa ja helppokäyttöinen. Se sopi yhä pienempiin saunoihin.
Sauna oli ollut suomalainen omituisuus aina 1970-luvulle saakka.
Sähkölämmitteisyys antoi mahdollisuuden rakentaa saunan minne tahansa, myös kerrostaloasuntoihin sekä Keski-Euroopan ja muun maailman kaupunkeihin. Sähkökiuaskin oli edelleen suomalaisen saunan perillinen, mutta paljon oli menetetty. Löylyn heitolla voitiin edelleen säätää lämmön tunnetta, mutta paljon aiempaa kapeammalla, kuumalla vaihtelualueella.

“Suuressa maailmassa” kehittyi hassuja tuotteita ja tapoja, jotka suomalaisten silmissä näyttävät naurettavilta. On olemassa kiukaita, joissa on vain muutama kivi tai ei ollenkaan kiviä. On olemassa saunoja, joissa löylyn heitto on kokonaan kielletty. Nämä eivät ansaitse saunan nimitystä, vaan niitä voisi kutsua vaikkapa lämpöhuoneiksi. Saunasta on luotu mystinen ilmiö, jonka käyttöön tarvitaan erityisopastusta. On olemassa tiimalaseja ja muita saunassa oloajan ohjeita ja ohjeita siitä, mikä on saunan oikea lämpötila. Suomalaiset kuulemma sietävät mitä lämpötiloja tahansa, koska he ovat siihen lapsuudesta asti tottuneet.

Tällaiset “saunaviisaudet” ovat sinänsä ymmärrettäviä, koska niillä voi tehdä bisnestä. On kovin vaikeaa vuolla rahaa suomalaisesta saunomisesta, jossa ainoa sääntö on hyvänolon tunteen ylläpito: saunassa ollaan niin kauan kuin tuntuu hyvältä, sauna on niin kuuma kuin tuntuu hyvältä ja saunassa heitetään niin paljon löylyä kuin tuntuu hyvältä. Koska meillä kaikilla on erilainen hyvänolon tunne, niin ei voi olla sääntöjä eikä absoluuttisia ohjearvoja. Meille sauna on lähes pyhä paikka, jossa otamme yksilöllisesti omat löylymme ja haudomme yksilöllisiä ajatuksiamme ja viisauksiamme, joita ei vauhdita Pentium vaan silloin tällöin tippa Koskenkorvaa, jota sitäkin nautimme niin paljon kuin tuntuu mukavalta.

Sähkökiukaan voittokulku oli painajainen perinteisen suomalaisen saunan ystäville. Kaupungeissa oli pakko grillata itseään, mutta se ei lannistanut tosi saunojia. He ostivat mökkipalstan syrjäisen järven rannalta ja rakensivat sinne saunansa, joka lämpeni puilla. Nyt Suomessa on 1,8 miljoonaa saunaa, joista yli 600.000 vesistöjen rannoilla. Viime aikoina tapahtunut saunojen lukumäärän lisääntyminen johtuu siitä,että kerrostaloasunnoissa on yhä useammin sauna.
Lähde: www.saunasite.com

Sauna on olennainen osa suomalaista elämäntapaa

Suomalainen sauna tunnetaan laajalti. Jo ennen Sibeliuksen sinfoniaa, Järnefeltin maalauksia tai Aallon arkkitehtuuria sauna niitti Suomelle mainetta. Mika Häkkisen formula, Jari Litmasen jalkapallo ja Saku Koivun kiekko nostattavat nyt vuorostaan kansallistunnetta siinä missä suomalainen diplomatia tekee maatamme tunnetuksi. Mutta kaikkia näitä vanhempi on suomalainen sauna ja saunakulttuuri. Saunassa on synnytty ja kuoltu, ennustettu ja parannettu, tehty taloustöitä ja hoidettu hygieniaa - saunan avulla on pysytty hengissä. Sauna on olennainen osa suomalaista elämäntapaa.

Suomen ehkä tunnetuin saunottaja oli Urho Kekkonen. Kekkonen kylvetti ja pehmitti kovanahkaisintakin poliitikkoa taipuisaksi. Saunassa sovitaan kaupoista ja päätetään politiikasta. Saunadiplomatia jos mikä sopii suomalaiseksi vientiartikkeliksi.
Kesä kutsuu suomalaiset saunoilleen. Joka suomalaisen unelma on oma sauna oman järven rannalla, jossa sitten haistellaan omaa ilmaa oman taivaan alla. Saunan tuottamaa hyvänolontunnetta ei edes kateus ole vielä pilannut. Sauna onkin suomalaisen vieraanvaraisuuden kohokohta.

Paras sauna-asiantuntija on saunanomistaja itse. Hän lämmittää saunansa ja kylvettää vieraansa. Jokaiseen saunaan liittyy jotakin ainutkertaista ja jännittävää, ei ole kahta samanlaista saunaa.

Jos ei sauna, terva ja viina auta….niin tauti on kuolemaksi, kiittää suomalainen sananlasku saunan ihmeitä tekevää, tervehdyttävää vaikutusta. Siihen ei kenelläkään ole mitään lisättävää.

Lähde: http://www.hynninen.info/kolumnit/sauna.htm

Aineiston kokosi: LidiaPopova

Siirry ylös