• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 12 ) 2011

Terho Sakki
Ensimmäinen runo

Kalevala-muistomerkki

1973
pronssi
korkeus 450
Liisanpuisto, Kalevan kirkon edusta

Kalevala-muistomerkkihanke aloitettiin jo vuonna 1935, kun Kalevalan ilmestymisestä tuli kuluneeksi sata vuotta. Kaupunginvaltuusto myönsi hankkeelle pohjarahaston. 1950-luvulla asiaan palattiin jälleen Tampereen kaupungin 175-vuotisjuhlien yhteydessä ja muistomerkille valittiin sijoituspaikka. Muistomerkkihanke kuitenkin jäädytettiin Kalevan kirkon rakentamisen ajaksi. Vihdoin vuonna 1968 kaupunki julisti valtakunnallisen kilpailun Kalevala-muistomerkistä.

Kilpailun voitti kuvanveistäjä Terho Sakki luonnoksellaan Ensimmäinen runo. Hänen lähtökohtanaan veistoksessa oli Kalevalan luomiskertomus. Ilman Immen polvelta sotkan muna putoaa veteen ja särkyy palasiksi. Yläosasta tulee taivas, kuu, aurinko ja tähdet ja alaosasta maankamara. Teos on kuin alkuräjähdys, jonka sienimäinen muoto nousee litteästä jalustasta laajentuen kohti taivaankantta. "Siinä kirkkoa katsellessa syntyi mielikuva, että työn pitäisi olla kontrasti tälle kirkolle, sen yksinkertaisille nouseville, siilomaisille muodoille", totesi kuvanveistäjä Terho Sakki itse.

Kalevala-muistomerkin voimakkaan ekspressiivinen muoto soveltui museonjohtaja Raisa Laurila-Hakulisen mukaan hyvin myyttisen luomistapahtuman kuvaksi – etenkin kun se paikallaan luterilaisen kirkon edessä rinnastui myös toiseen, kristinuskon välittämään kertomukseen maailman synnystä. Suunnitelmavaiheessa veistokseen sisältyi myös vesielementti, joka liittyi olennaisesti Kalevalan ensimmäiseen runoon. Taiteilijan suunnitelmaan kuulunut vesiallas jätettiin kuitenkin jo alkuvaiheessa toteutuksen ulkopuolelle.

Kalevala-muistomerkki paljastettiin Tampereen päivänä 30.9.1973. Muistomerkin pronssinen pienoismalli on kaupunginkansliassa.

TERHO SAKKI
(1930 -1997)

Viipurin maalaiskunnassa syntynyt Terho Sakki opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1952–54. Suomen Taideakatemian koulussa hän jatkoi opintojaan vuosina 1954–57. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä Helsingissä vuonna 1957.

Terho Sakin julkisia teoksia on useilla Suomen paikkakunnilla mm. Heimotulet (1965) Seinäjoella, Nouseva Kaari (1966) Rajamäellä, Hyöky (1969) Hyvinkäällä ja Soihtu (1976) Turussa. V.A. Koskenniemen muistomerkki ”Merikosken muusat” vuodelta 1985 on pystytetty Ouluun. Kostamus-monumentti puolestaan pystytettiin vuonna 1985 Kostamukseen, silloiseen Neuvostoliittoon.

Terho Sakin olympiavoittaja Lasse Virenin juoksijamuotokuva vuodelta 1994 on Helsingissä. Uudempaan tuotantoon kuuluu myös A. I. Virtasen muistomerkki vuodelta 1995 Pitäjänmäellä. Terho Sakki on muovaillut toista sataa mitalia, tunnetuimpina Itsenäisyyden juhlavuoden mitalit vuosilta 1967, 1977 ja 1992.

Terho Sakki on toiminut opettajana Hyvinkään taidekoulussa vuosina 1966–78 sekä Lahden Taidekoulussa 1980–81. Terho Sakki sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1971 ja Suomen Mitalitaiteen Killan ansiomitalin vuonna 1979. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1982.

Tampereen nykytaiteen museo

Lähde: www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/sakki.htm
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös