• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 12 ) 2011

Ulrik-projektin loppuseminaari

Rikosuhripäivystyksessä on toiminut viisi vuotta (2007–2011) Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Ulrik-projekti. Projektin tavoitteena on ollut ulkomaalaistaustaisten rikosten uhrien aseman parantaminen. Ulrik-projektin aikana Rikos-uhripäivystys sai hyviä tuloksia, mm. ulkomaalaistausteisten uhrien edunvalvonnassa.

Rikosuhripäivystyksen tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajien asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita. Tietoa Rikos-uhripäivystyksestä: www.riku.fi

Ulrik-tiimi vasemmalta oikealle: Leena Piippola,
Salome Tuomaala, Meri Korniloff, Galina Vasilenko

Projektin ansiosta Rikosuhripäivystyksen sivuille saatiin erikielisiä materiaaleja, joista on hyötyä maahanmuuttajille. Sieltä löytyy tietoa järjestöstämme noin kahdella kymmenellä kielellä. Useilla kielillä on saatavissa myös tietoa rikosprosessista, lähestymiskiellon hakemisesta ja monista muista asioista, joita rikoksen uhriksi joutuneet voivat tarvita. Kieliversioita parannetaan vielä jatkossa.

Projektin myötä henkilökunnan osaaminen ja kokemus ulkomaalaistaustaisten kanssa työskentelystä on kasvanut. Monet maahanmuuttajat pelkäävät, ettei heitä ymmärretä tai sitä, etteivät he pysty selittämään ongelmaansa. Voi olla myös epäluuloa, että kohdellaan huonosti, koska ihminen on ulkomaalaistaustainen. Aina kannattaa kuitenkin kysyä apua. Rikosuhripäivystyksen työntekijät suhtautuvat asiakkaiden asioihin empaattisesti ja ovat puolueettomia toimijoita. He ovat ammattilaisia, jotka osaavat työskennellä kriisitilanteessa olevien ihmisten kanssa.

Projektin seurauksena Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoistoimintaan liittyi uusia maahanmuuttajia, mm. venäjänkielisiä. On erittäin tärkeää, että he tukevat asiakkaita näiden omalla äidinkielellään. Työntekijät ja vapaaehtoiset ovat sitoutuneet vaitioloon.

14.-15.10 2011 Tampereella järjestettiin Ulrik-projektin loppuseminaari Oikeuksia erojen yli - ulkomaalaistaustainen rikoksen uhrina. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa yhdenvertaisesta asiakastyöstä (Sari Hammar-Suutari, FT), työsyrjinnästä (Anna Kontula, YTT) ja ihmiskaupan uhrin asemasta (toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen ).

Seminaarissa keskityttiin ulkomaalaistaustaisen rikoksen uhrin kohtaamisen erityiskysymyksiin. Ulrik-projektin koordinaattori Salome Tuomaala kertoi projektin aikaansaannoksista Rikosuhripäivystyksessä. Projekti on auttanut ymmärtämään paremmin ulkomaalaistaustaisten rikosten uhrien tarpeita. Projektin entinen vastaava Peter Kariuki nosti esille myös yhteiskunnassa esiintyvät vihamieliset keskustelut ja rasistisen toiminnan. Syrjinnän kohteeksi joutuneet eivät usein edes ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi.

Seminaarissa pohdittiin myös yhdenvertaisuutta, kulttuurieroja ja sukupuolirooleja monikulttuurisissa perheissä. Todettiin, että jokaisen pakolaisen elämässä on menetyksiä ja traumaattisia kokemuksia, mutta siitä huolimatta jokaisella on oikeus ja mahdollisuus toipua ja rakentaa itselleen uusi elämä uudessa kotimaassa. Rikos-uhripäivystyksen työntekijöiden on tärkeää huomioida mahdollinen traumatausta vaikka asiakas olisi jo päällisin puolin toipunut traumasta.

Pro-tukipisteen johtaja Jaana Kauppinen nosti esiin myös ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen liittyvät ongelmat. Paneelissa nousi esiin, etteivät kaikki auttavat tahot vielä ymmärrä kunnolla ihmiskaupan uhrin auttamisjärjestelmää ja että prosessi edellyttää paljon yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten välillä. Kansanedustaja ja tutkija Anna Kontula vahvisti, että Suomessa esiintyy työsyrjintää maahanmuuttajia kohtaan. Suomessa työelämän järjestelyyn liittyy paljon erilaisia esteitä, jotka vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä: korkea suomen kielitaitovaatimus, ruotsin kielen osaaminen, pätevyysvaatimukset viran saamista varten sekä turvallisuushakuisuus, jolla perustellaan kaikkia muita asetettuja ehtoja. Työnsaantioikeuden mahdottomuus heikentää myös muiden oikeuksien toteutumista. Asenteiden muuttamisen, yhteiskunnan avautumisen ja maahanmuuttajien oikeuksien eteen on tehtävä vielä paljon töitä.

Teksti: Galina Vasilenko
Kuva: Satu Hintikka
Venäjännös: Lidia Popova
Lähde: www.riku.fi/fi/koulutus/

Siirry ylös