• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 06 ) 2010

Maahanmuuttajat ovat ihania asiakkaita

Työvoimaohjaaja Arja Seppä

- Kuka olet ja millaista työtä teet?
- Olen Arja Seppä ja työskentelen työ- ja elinkeinotoimiston maahanmuuttajapalvelujen työvoimaohjaajana, lähinnä kotoutettavien asiakkaiden kanssa. Olen tässä tiiminvetäjänä; meillä on yksi vakituinen ja yksi tilapäinen työntekijä ja vielä yksi työntekijä Hervannassa.

- Kuinka monta vuotta olet toiminut maahanmuuttajapalveluissa?
- Olen työskennellyt maahanmuuttajien parissa jo varmaankin 11 vuotta. Ensiksi olin PIPA – Pirkanmaan paluumuuttajat projektissa, ja sitten jotenkin jäin tähän maahanmuuttajatyöhön. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy koko ajan, ja sen vuoksi meidänkin taloon tulee työntekijöitä, jotka hoitavat vain kotoutumisasioita.

- Mikä on kotoutumissuunnitelma ja kenelle se on tarkoitettu? - Kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu henkilö on pysyväluonteisesti maahaan muuttanut henkilö, ja kotoutumisaika on kolme vuotta siitä, kun henkilö on tullut kirjoille kotikuntaansa. Joskus aikaa voidaan pidentää viiteenkin vuoteen, esimerkiksi äitiysloman tai pitkän sairauden vuoksi tai jos henkilö ei ole käynyt peruskoulua tai hänellä on jokin muu yksilöllinen syy. Luku- ja kirjoitustaidottomien kotoutumisajaksi määritellään melkein aina viisi vuotta.

Jos maahanmuuttaja saa Kelasta työmarkkinatukea (kotoutumistukea), hänelle voidaan laatia kotoutumissuunnitelma täällä työ- ja elinkeinotoimistossa. Kotoutumissuunnitelman tarkoitus on rakentaa polkua työelämään. Työ- ja elinkeinotoimistossa ajattelemme tietysti sitä, että ihmiset pääsisivät töihin.

Aluksi katsomme, mistä maahanmuuttajat tulevat, millainen kielitaito heillä on, mikä on heidän koulutuksensa ja millaista suomen kielen opetusta he tarvitsevat. Tosi harva osaa suomea tänne tullessaan, sillä tämä on pieni maa - tosin joskus on sellaisiakin tapauksia. Yleensä kaikki alkaa suomen kielen opiskelusta.

Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla sovitaan, mihin asiakas hakee eli mikä olisi se ensimmäinen askel. Kotoutumissuunnitelmaa tarkistetaan sitten askel askeleelta. Kun maahanmuuttaja on jo oppinut suomea, katsotaan, voisiko hän jo hakea työhön, ammatilliseen koulutukseen tai työharjoitteluun. Kenenkään elämää ei voi suunnitella kolmeksi vuodeksi yhdellä kertaa.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole se, että ne kolme vuotta opiskellaan vain suomea, vaan tarvitaan myös työharjoittelua työelämään pääsemiseksi. Jos ihmisellä on oikeus opiskella, se ei tarkoita, että opiskellaan koko tämän ajan. Siitä sovitaan täällä yhdessä asiakkaan kanssa. Käytännössä olemme huomanneet myös sen, että tarvitaan myös työelämässä käytettävää kieltä. Ja työelämään pyrkiminen vaatii myös uskallusta, vaikka siellä suomen kielen tunnilla onkin aika turvallista olla… Kuitenkin näistä asioista päätetään yksilöllisesti jokaisen kanssa.

Ja nythän on tullut myös omaehtoisen opiskelun tuki. Jos oma kotoutumisaika on jo päättynyt, niin voi opiskella samanlaisella tuella kuin työvoimakursseilla, kun siitä sovitaan täällä TE-toimistossa samalla tavoin kuin kotoutumisaikana.

- Kielen oppiminen on tärkeä askel kotoutumisessa. Kuinka paljon Tampereella järjestetään suomen kielen opetusta ja onko kielikursseja tarpeeksi?

- Tampereella on aika hyvin opiskelupaikkoja. Täällä on ensinnäkin työvoimakursseja: TAKKissa on kotoutumiskoulutusta, jossa on noin 200 paikkaa vuodessa, ja koulutuksia alkaa 5-6 kertaa vuodessa. Ihmisten ei siis tarvitse kovin kauan odottaa. Sitten Onnenkieli Oy:ssä on ollut alkeis- ja jatkokoulutusta, kursseja alkaa varmaan viisi kertaa vuodessa. Luku- ja kirjoitustaidottomille järjestetään omaa koulutusta TAKK:issa, ja myös Tampereen ammattiopistossa on nuorille luku- ja kirjoitustaidottomille tarkoitettu kurssi. Tänä vuonna myös Onnenkielessä oli vähän helpompi alkeiskurssi. Näitä TE-toimiston järjestämiä kursseja on siis aika paljon.

Sitten on myös omaehtoisia koulutuksia. Tietysti ensisijaisesti yritetään hakea näille TE-toimiston kursseille, mutta niille on ruuhkaa. Muitakin hyviä paikkoja kyllä on, esimerkiksi Sofiantalo, jossa ihmiset voivat aloittaa opiskelun. Myös Kielitaito Helena Suominen järjestää kursseja, joita me voimme rinnastaa, jolloin ihmiset saavat samat tuet kuin työvoimakoulutuksessa.

Tampereen seudulla on yleensäkin paljon koulutusta, eivätkä ihmiset joudu odottamaan kursseja kovin kauan. Nuorille on omia kursseja Ammattiopistossa, esim. alle 20-vuotiaille tarkoitettu nuorten ohjaava koulutus on ihan alkeiskurssi.

- Miten ammatillisessa koulutuksessa huomioidaan maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen taito?
- On koulutusta, joka on suunnattu nimenomaan maahaanmuuttajille, esimerkiksi lähihoitajien, kaupan alan ja kuljettajien koulutukset. Sitten on ollut opettajille suunnattua pätevöitymiskoulutusta ja metalli- ja rakennusalan tutustumisjaksoja. Koska nämä ovat maahanmuuttajakursseja, niin niiden aikana opiskellaan myös suomen kieltä.

Sitten on esimerkiksi myyntialan kursseja, joilla maahanmuuttajat aloittavat opiskelun kuukautta aikaisemmin. He parantavat aluksi suomen kielen taitoaan opettelemalla myyntialan sanastoa ja opiskelevat sen jälkeen yhdessä suomalaisten kanssa. Muille kursseille on haastattelu ja testejäkin voi olla, eli kyllä se suomen kielen taito aina testataan.

Joillakin kursseilla, esimerkiksi TAKKin metallialan kurssilla, voi olla yksilöllistä suomen kielen opetusta tai myös matematiikan tukiopetusta. Periaatteessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla pitäisi olla jo aika hyvä suomen kielen taito.

- Millaisia projekteja Tampereella toimii, ja mitkä ovat niiden tärkeimmät sidosryhmät? - On Maahanmuuttajien ohjaus- ja työnhakupalvelut, jota hallinnoi TAKK. Me olemme ihan jatkuvasti yhteydessä heihin ja lähetämme sinne asiakkaita. Projektissa opastetaan työhakemuksien teossa, järjestetään työnhakukursseja ja autetaan yksilöllisesti työ- tai harjoittelupaikan etsimisessä.

Muitakin projekteja tietysti on. Meidän talossa on sellainen Työvoiman maahanmuutto; se on lähinnä tarkoitettu niille, jotka ovat tulleet Suomeen töihin ja ovat nyt laman myötä joutuneet työttömiksi. Projektissa yritetään järjestää sopivia palveluja heille. Sitten on PAPA-hanke, se on pieni projekti pakolaistaustaisille henkilöille, joilla on terveydellisiä ongelmia. On vielä muitakin, mutta nämä ovat meidän kannalta tärkeimmät projektit tällä hetkellä.

- Tämän vuoden alussa on tullut joitakin muutoksia. Miten ne vaikuttavat maahanmuuttajapalveluihin?
- Kotoutumislakihan ei ole muuttunut, siihen piti tulla muutoksia, mutta ne siirtyivät ensi vuodelle. Muihin lakeihin on kyllä tullut muutoksia. Esimerkiksi työharjoittelussa voi toukokuun alusta lähtien olla samassa paikassa vain kuusi kuukautta. Tämä muutos koskee kaikkia, ei ainoastaan maahanmuuttajia. Yhteensä harjoittelussa voi olla 12 kuukautta, mutta toiset puoli vuotta pitäisi olla toisessa paikassa. Uusi yrittäjä ei myöskään voi saada harjoittelijaa heti, vaan yrityksen pitää harjoittaa jonkun aikaa luotettavaa toimintaa. Ja muitakin kiristyksiä on tulossa.

B-luvalla maassa oleskelevat voivat ilmoittautua työnhakijoiksi 1.5. alkaen, mutta kotoutumispalveluja heille ei voida antaa.

Omaehtoista ammatillista koulutusta voidaan tukea, muuta se ei koske kotoutettavia. Koulutus voidaan aloittaa, mutta ensin on tehtävä suunnitelma, ja kaksi vuotta on maksimiaika jota voidaan tukea.

- Ovatko maahaanmuuttajat itse halukkaita pääsemään mukaan suomalaiseen työelämään? Kertokaa oma mielipiteenne.

- Kyllä ovat. Yleensä maahanmuuttajat ovat ihania asiakkaita. He haluavat oppia suomea ja haluavat todellakin päästä nopeasti työhön. Tietysti heillekin voi tulla turhautumista, jos on kauan ollut työttömänä ja on ollut paljon pettymyksiä. Mutta me nähdään niitä uusia maahan tulevia, ja kyllä he oppivat suomea melko nopeasti, pääsevät töihin ja ovat innokkaita. Tilanne on tietysti toinen, jos kyseessä on luku- ja kirjoitustaidoton henkilö tai kotona on monta lasta. Ihmisten, jotka eivät ole olleet työssä ja ovat opiskelleet vain vähän, on vaikeampaa löytää myös harjoittelupaikkoja.

Nytkin eräältä kurssilta on kolme maahanmuuttajaa päässyt töihin – lamasta huolimatta. Kyllä niitä paikkoja vaan löytyy. Työpaikan löytyminen voi riippua alasta, sattumasta ja myös siitä, kuinka paljon sen eteen tehdään työtä. Jos henkilö hakee vain yhtä paikkaa eikä pääse siihen, ei kannata sanoa: - Minä en pääse töihin, koska muut ovat rasistisia. Kun hakee 20 paikkaa, niin voi jo päästä johonkin. Täytyy todellakin tehdä työtä, että se paikka löytyisi, ja rohkeutta tarvitaan enemmän.

Viime aikoina on Suomeen tullut paljon nuoria maahanmuuttajia. Olen huolestunut siitä, että joillakin heistä on hyvin vähän koulupohjaa, eikä täällä sitten saa peruskoulua suorittaa. Olisi erittäin tärkeää, että yhteiskunta turvaisi nuorille ammattikoulutuksen, koska nuorethan ovat kaikista tärkeimpiä.

Haastattelija ja kuva: Margarita Niemi

Siirry ylös