• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 8-9 ( 100-101 ) 2014

Sosiaalinen media järjestöjen apuvälineenä

Sosiaalinen media alkoi tulla suosituksi vuonna 1995, kun amerikkalainen sivusto Classmates.com ilmestyi. Sivusto oli erittäin suosittu, mikä synnytti lähivuosina kymmeniä vastaavanlaisia palveluita. Mutta vuosia 2003–2004 voidaan pitää virallisena sosiaalisen median alkuna, jolloin LinkedIn, MySpace ja Facebook tuotiin markkinoille.

Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti, ja luonnollisesti sen mukana muuttuvat myös tiedonkäsittelymenetelmät. Kun kansalaisjärjestö toimii hyvin, on aika miettiä sen eteenpäin viemistä. Tätä varten suositellaan yhteyksien luomista median kanssa, hyvän sivun tekemistä jollekin foorumille ja sosiaaliseen mediaan liittymistä. Viimeisin toimii parhaiten ja luotettavimmin muihin medioihin ja yhteydenpitokeinoihin verrattuna sen saatavuuden ja laajuuden ansiosta. Uusmedia (engl. New Media) on mainostuksen ja viestinnän väline niin kaupallisille kuin ei-kaupallisille yhdistyksille.

Kansalaisjärjestöillä on harvoin paljon rahaa, materiaaleja ja henkilöresursseja käytettävissään. Tämä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan toimia. Yleensäkin informaatio-teknologia ja erityisesti Internet, lisäävät yhdistyksen mahdollisuuksia hurjasti.

Internetin oikealla käytöllä kansalaisjärjestö voi:

• saavuttaa tuloksia pienillä taloudellisilla panostuksilla ja henkilöstöresursseilla
• varmistaa avoimuuden ja yhdistyksen tunnettuuden
• houkutella todellisia ja virtuaalisia vapaaehtoisia mukaan toimintaan
• houkutella sponsoreita ja partnereita mukaan

Järjestön luonteesta riippuen käytetään hyödyksi erilaisia informaatio-teknologian keinoja. Paradoksaalisesti jotkut järjestöt eivät tarvitse ollenkaan omia sivuja. Viime vuosien keksintö, sosiaalinen media, on ihanteellinen kommunikaation väline. Se on tehty varsinaisesti sitä varten, että ihmiset voisivat järjestäytyä ryhmiin jonkin yhteisen mielenkiinnon mukaan, vaihtaa tietoa, tehdä yhteisiä päätöksiä jne. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalisen median avulla on mahdollista löytää samanhenkisiä ihmisiä. Eikä vain löytää vaan tehdä heidän kanssaan töitä yhdessä. Sosiaalinen media on alusta, jolla osallistujat, ilmaisemalla omat mielenkiinnon kohteet, löytävät toinen toisensa, järjestävät yhteisiä tapahtumia (luentoja, työpajoja, tutustumistapaamisia) ja jakavat saavuttamiaan tuloksia jne.

Suomessa sosiaalisen median käyttäjiä oli syksyllä 2014 seuraavasti:

• Facebook: n. 2,2 miljoonaa henkilöä (58 % 13—64-vuotiaita)
• YouTube: n. 1,9 miljoonaa henkilöä
• IRC-Galleria: n. 450 000 henkilöä
• LinkedIn: n. 380 000 henkilöä
• Instagram: n. 300 000 henkilöä
• Twitter: n. 300 000 henkilöä (40 000 aktiivista käyttäjää)

Miten se toimii?

Erilaiset sosiaaliset mediat on  ”räätälöity” erilaisille yleisöille, niillä on erilaiset mahdollisuudet, mutta periaate työskentelyssä niissä kaikissa on suunnilleen sama.

Johonkin sosiaaliseen mediaan rekisteröidytään (luodaan tili), eli annetaan nimi tai lempinimi ja salasana.

Viestejä julkaistaan ja/tai luetaan toisten kirjoittamia viestejä. Nämä viestit voivat olla tekstejä, kuvia, videoita, linkkejä muihin ilmoituksiin jne. Internetissä muuten ei puhuta ”viesteistä” vaan postauksista tai julkaisuista (viesteillä on toinen merkitys: jotain toiselta toiselle välitettyä). Paras tapaa saada ihmiset lukemaan sitä, mitä kirjoitatte, on kirjoittaa mielenkiintoisista ja merkityksellisistä asioista, kirjoittaa siitä, mikä mahdollistaa ihmisten omien tietojen, taitojen kartuttamisen ja auttaa täydentämään omaa työtään sekä ratkaisemaan ongelmia.

Päätöstä perustaa tili (kuten muuten myös päätöstä nettisivujen perustamisesta) ei tee kuka tahansa järjestön jäsen vaan sen hallitus. Se valtuuttaa ihmiset tekemään julkaisuja järjestön nimissä. Nimenomaan valtuutetut ihmiset kantavat vastuun järjestölle siitä, mitä he julkaisevat. Blogi-sihteeri on velvollinen seuraamaan sosiaalista mediaa ja reagoimaan nopeasti. Hänen täytyy olla hallinnointi- ja kommunikointitaitoinen, ystävällinen, vastuullinen, stressinsietokykyinen ja hänen on osattava työskennellä ryhmässä. Sosiaalisten suhteiden ylläpito yhteiskunnan kanssa pitäisi parantaa yhdistyksen imagoa.

Voitte pyytää ihmisiä kavereiksi ja/tai teitä pyydetään kaveriksi. Jos joku käyttäjä on teistä mielenkiintoinen, ja haluaisitte lukea, mitä hänen seinällään on, voitte lisätä hänet kaveriksenne. Itse asiassa, tämä on yksi sosiaalisen median vanhimmista tarkoituksista.

Voitte kopioida hyvät postaukset omalle seinällenne (jakaa). Tällä tavalla julkaisu on myös teidän seinällänne. Juuri tällä tavalla tieto leviää ”räjähdysmäisesti”: : jos julkaisu on todella mielenkiintoinen, käyttäjät jakavat sitä yhä uudelleen ja uudelleen, ja se pääsee aina uusiin ja uusiin uutisvirtoihin.

Se, mikä ei ole aina tarkoituksenmukaista yhdistyksen sivulla (esimerkiksi, henkilökohtaiset mielipiteet), on erittäin sopivaa blogiin. Kun kirjoitatte blogissa sivun materiaaleista tai järjestön hankkeista, niin kirjoittakaa siitä, mikä teitä kiinnostaa, kirjoittakaa avoimesti, ajattelematta sitä, miten se tulee edistämään asioita. Siten se nimenomaan edistää niitä. Seurustelkaa ihmisten ja bloginne lukijoiden kanssa sosiaalisessa mediassa niin kuin puhuisitte heidän kanssaan kasvokkain. Näyttäkää yksilöllisyytenne ja persoonallisuutenne. Luokaa sellainen sisältö, jota itse lukisitte mielellänne.

Kaikkiin sosiaalisiin medioihin ei ole pakko liittyä, koska vain liittyminen ei riitä. Jotta sosiaalista mediaa käyttää oikein työnteon apuna, niin siinä pitää elää, eli ainakin kerran päivässä tulisi lukea oma uutisvirta, tehdä säännöllisesti postauksia tai ainakin kommentoida juttuja. Kaikkeen tähän tarvitaan aikaa. Eikä vain aikaa vaan myös voimia. Erityisen paljon henkisiä voimavaroja syö keskustelu ajankohtaisista aiheista.

Todellisia työalustoja ovat sosiaaliset mediat VKontakte ja Facebook. Niissä voi luoda ryhmiä, keskustella asiakirjoista, suunnitella mielenosoituksia jne. Nämä palvelut ovat hyviä myös sille, että niissä voi keskitetysti säilyttää asiakirjoja, jotka liittyvät ryhmään tai tapahtumaan.

Twitter on ns. mikroblogi. Viestin maksimipituus on 140 merkkiä. Palvelun nimitys ei turhaan tule englannin kielisestä sanasta twit: piipittää. Tämä on kuitenkin todella kätevä kommunikointitapa erilaisissa mobiililaitteissa. Twiitti (vastaa blogikirjoitusta) voi sisältää muutakin kuin vain tekstiä. Tarkemmin sanottuna tämä tekstiä sisältävä viesti voi sisältää linkin (nettisivulle, valokuvaan, videoon), ja siten viedä ihmisen jutun ”täyteen” sisältöön. Lisäksi se voi sisältää niin sanotun hashtagin, joka mahdollistaa viestien ryhmittymisen tietyn teeman mukaan. Hashtag on vain joku sana, jonka edessä on #-merkki. Jos tällä sanalla tekee haun (tai klikkaa hashtagia jossain twiitissä), saa kaikki ne twiitit esiin, jotka liittyvät kyseiseen aiheeseen.

Videopalvelut eivät ole täysin sosiaalista mediaa, vaikkakin tämä väline sopii hyvin someen. Tarkkaan ottaen, YouTube-tyyppisten palveluiden päätarkoitus on videoiden lataaminen. Tämän jälkeen alkaa vasta varsinaiset ”someasiat”, kuten äänestys, arvostelut, keskustelu, jakaminen blogeissa, Facebookissa jne. Nämä palvelut ovat käteviä myös nettisivuilla (sen sijaan, että lataisi monimegaisia videoita suoraan nettisivuille, riittää, että lataa sen videopalveluun ja tämän jälkeen vain jakaa linkin), ja suoraan sosiaalisessa mediassa, missä myös voi ladata videoita videopalveluista omaan postaukseensa tai tehdä siitä linkin twiittiin. On erityisen tärkeää, että video muuntuu automaattisesti sopivaan muotoon, jota on helppo katsoa Internetissä.

Toimia avoimesti — kansalaisjärjestöjen päätavoite toiminnassaan.
Sosiaalinen media — yhteys tavallisten ihmisten välillä.
Tehkää hyvin se, mitä teette.
Seuratkaa tuloksia ja oppikaa niistä.
Olkaa kiehtovia älkääkä pelätkö kokeilla!

Verkon käyttäjien ei pidä vain kirjoittaa ongelmakohdista, vaan myös vahvistaa uutisiaan muulla mediasisällöllä: valokuvilla, videoilla, äänitallenteilla.

Sivun materiaalinen tulee olla laadukkaita ja niiden tulee herättää kiinnostusta. Tylsä ja kaikille hyödytön materiaali jää lukematta eikä sitä tulla kommentoimaan somessa.

Sosiaalisen median vaikutus ihmisten elämään on valtava. Monet eivät ole edes tajunneet tämän ilmiön laajuutta, mutta sosiaalinen media on kaikkein suosituin juttu Internetissä. Nykyään sadasta käyntimäärältään suosituimmasta sivusta 20 on perinteisiä sosiaalisia medioita ja ainakin 60 tavalla tai toisella liittyvät sosiaaliseen mediaan. N. 78 % ihmisistä luottavat sosiaalisesta mediasta saamiinsa tietoihin (http://wiki.vspu.ru/users/demidok/social_networking_service/index).

Kansalaiset perustavat kansalaisjärjestöjä. Niissä aiheina voivat olla mm.: kulttuuri, taide, kansalaisten oikeuksien suojeleminen, tiede, invalidit jne. Kansalaisjärjestö voi tehdä niitä tehtäviä, joita valtiolliset tai kaupalliset järjestöt eivät voi tehdä. Nykyaikana on runsaasti erilaisia mielenkiinnon kohteita. Nämä mielenkiinnon kohteet on helpompi saavuttaa yhdistämällä voimavarat.

Jotkut mediat antavat mahdollisuuden vain keskustelulle, jotkut antavat työskentelyvälineitä, mutta yhden voi varmasti sanoa: mistä tahansa suositusta sosiaalisesta mediasta on tullut työskentelyalusta monille miljoonille ihmisille.

Materiaali ja kuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

Lähde: Järjestöhautomo, Opetusseminaari ”Sosiaalinen media järjestöjen apuvälineenä”, 1.10.2014 Helsinki

Yhdistyskoulu http://prezidents.ru/cgi-bin/news/view.cgi?news=258

Aleksei Babiyn opas: ”Internet kansalaisjärjestöjen apuvälineenä”

Siirry ylös