• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 8-9 ( 100-101 ) 2014

Vetoa Venäjään

Venäjän läheisyys, tiiviit kauppasuhteet ja hyvä maine ovat perinteisiä Suomen kilpailuetuja idänkaupassa. Venäjän talouskasvun hiipuminen, Ukrainan tilanne ja sen seurauksena Venäjään kohdistetut pakotetoimet ovat radikaalisti muuttaneet markkinatilanteen.

Samanaikaisesti on uskallettava katsoa tulevaisuuteen ja jatkettava panostuksia yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen.

Venäjän kaupan, investointien ja matkailun kasvu edellyttää Suomelta merkittäviä investointeja maantie- ja rautatieyhteyksien parantamiseksi sekä raja-asemien kapasiteetin nostamiseksi.

Venäjä-osaamista tulee kehittää lisäämällä venäjän kielen opiskelua sekä tiivistämällä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisiä yhteyksiä

Venäjä-tutkimuksessa ja talousseurannassa tulee tieteellisten tavoitteiden lisäksi tuottaa yrityksille helppokäyttöistä ja helposti saatavilla olevaa Venäjä-tietoa.

Venäjä on jo pitkään ollut Suomen viennissä kolmantena ja tuonnissa ensimmäisellä sijalla. Arvioiden mukaan itänaapurissa toimii yli 600 suomalaista yritystä, jotka työllistävät noin 50 000 paikallista työntekijää. Suomalaisyritykset ovat tehneet Venäjälle suoria sijoituksia noin 12 miljardilla eurolla. Kauppavaihdolla mitattuna Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani. Venäjän yritysmaailman kansainvälistymisen monipuolistumista odotetaan markkinoilla myös muualla kuin Suomessa. Kumppanuuksista ja investoinneista kilpaillaan. On tärkeää hyödyntää tätä kehitystä ajoissa.

Venäjän markkinoiden mahdollisuudet pitemmällä tähtäimellä nähdään kyllä perin hyvinä. Ehdoton enemmistö toimialoista pitää Venäjän markkinoita potentiaalisina, noin viidennes jopa erittäin potentiaalisina. Nyt tehtävät suomalaisinvestoinnit tähdännevätkin markkinoiden kasvun alkuun, monet puhuvatkin jo Venäjän markkinoiden uusjaosta lähitulevaisuudessa (Venäjän-kaupan barometri syksy 2014).

Työelämä kansainvälistyy ja kielitaidon merkitys kasvaa. Työelämässä on kasvava tarve henkilöille, jotka osaavat useampia vieraita kieliä. Mitä kielitaito on? Se ei ole kyky taivuttaa sanoja oikein, vaan kyky selviytyä erilaisista kommunikaatiotilanteista.

Suomella on paljon Venäjä-osaamista — ja näin täytyykin olla, koska Venäjä on Suomelle poikkeuksellisen tärkeä maa. Tämän vuoksi maiden yhteistyön ei voi vain antaa kehittyä itsestään, vaan siihen on panostettava aktiivisesti.

On paljon esimerkkejä siitä, kuinka aktiiviset suomalaiset toimijat voivat pärjätä Venäjällä myös englannin kielellä. Englannin kielen taito on myös muuttumassa eräänlaiseksi kansalaistaidoksi, tietoteknisiin taitoihin verrattavaksi — erityisosaaminen se ei enää ole. Työelämä edellyttää myös muiden kielten ja kulttuurien tuntemusta. Toisaalta venäjän kielen taito avaa uusia ovia ja helpottaa toimimista Venäjällä ja venäläisten kanssa. Kielitaito on tässä yhteydessä ymmärrettävä laajasti niin että se kattaa myös kulttuuria koskevan ymmärryksen ja kyvyn käyttää kieltä tilannekohtaisesti. Lisäksi on korostettava, että kielitaito ei yksin koskaan riitä. Kieli on kommunikaatioväline, sisällöt puhuja luo muun osaamisensa pohjalta. Luottamuksellisten kauppa- ja muiden naapuruussuhteiden rakentaminen edellyttää vähintäänkin perustietoja Venäjän historiasta, kulttuurista sekä neuvottelu- ja seurusteluetiketistä. Historian, kulttuurin ja tapojen tuntemuksella voi välttää sudenkuoppia ja ilahduttaa venäläisiä, jotka arvostavat suuresti omaa kulttuuriaan ja erityisesti sen tuntemusta. Samalla on hyvä muistaa pinta-alaltaan maailman suurimman valtion monimuotoisuus: yli 140 miljoonan Venäjän kansalaisten joukkoon mahtuu lukuisia kieli- ja kansallisuusvähemmistöjä, uskontoja ja tapoja.

Työnantajien esittämät tarpeet ja koululaisten intressit puoltaisivat huomattavasti nykyistä laajempaa venäjän kielen opiskelua peruskoulussa ja lukiossa. On kuitenkin teknisiä ja rakenteellisia syitä, jotka estävät merkittävät lisäykset venäjän kielen opinnoissa. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että vuonna 2020 Suomessa joka 10. työssä käyvä suomalainen osaisi puhua venäjää nykyisen joka 45. sijasta. Vuoden 2030 luku voisi olla joka kolmas. Tällä hetkellä vain 2 % suomalaisista puhuu venäjää. Harva heistä taitaa kieltä riittävän hyvin selviytyäkseen oman alansa liike-elämän tilanteista, toisin kuin esimerkiksi englantia, jota kuulemme ja käytämme eri tilanteissa lapsuudesta alkaen. Itse opiskeltu venäjä riittää työelämässä vain tavanomaiseen kanssakäymiseen kollegoiden tai liikekumppaneiden kanssa mutta ei neuvottelutilanteisiin tai monimutkaisten sopimusten ymmärtämiseen. Suurimmissa yrityksissä saattaa olla oman toimialansa loistavasti tunteva ja osaava kääntäjä, mutta sekään ei yksin riitä. On suuri lisäarvo yritykselle, mikäli Venäjä-osaamista löytyy läpi organisaation.

Monet Venäjä-asiantuntijat ovat aloittaneet kieliopinnot vasta yliopistossa, koska koulujen opetustarjonta ei ole kohdallaan. Kielen opiskelu olisi hyödyllistä aloittaa mahdollisimman varhain, sillä kielen omaksuminen lapsuusiällä on nopeampaa ja helpompaa kuin aikuisena. Peruskoulussa aloitetut venäjän opinnot tuottavat venäjän kielen osaajia, jotka pystyvät kommunikoimaan monipuolisesti. Peruskoulun kielenopetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilas opiskeltavan kielen kielialueeseen ja kulttuuriin, jolloin hän oppii ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Tämä on hyvin tärkeää Venäjän osalta, sillä vähäinen tietämys aiheuttaa helposti ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.

Opiskelun aloittaminen seuraavilla kouluasteilla on toki mahdollista, mutta tällöin opintonsa aloittava ei välttämättä ehdi saavuttaa yhtä monipuolista kielitaitoa. Suomalaisten kiinnostus niin Venäjää kuin venäjän kieltäkin kohtaan on olematonta. Kiinnostus saadaan heräämään vain luomalla mahdollisuuksia kanssakäymiseen, kuten opiskelijavaihtoon, työharjoitteluun ja kesätöihin. Suomesta tulisi olla yhtä helppoa lähteä Venäjälle kuin Venäjältä Suomeen.

Maassamme asuu nyt jo noin 66 379 maahanmuuttajaa, joiden äidinkieli on venäjä. Vilkas maahanmuutto on helpottanut venäjän kielen taitoa edellyttävän henkilöstön rekrytointia niin matkailupalveluihin kuin myös muille aloille. Maahanmuuttajat mukaan lukien venäjän kielen taito on maassamme suhteellisesti paljon yleisempää kuin muualla Euroopassa. Tämä on kilpailuetu, josta on syytä pitää tiukasti kiinni. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia tulisi parantaa erityisesti rajanläheisillä alueilla, joilla kielitaidon merkitys on erityisen suuri.

Suomen venäjänkielisen väestön määrä kasvaa. Kaksikieliset opiskelijat kuitenkin muodostavat valmistuttuaan merkittävän ja osin aliarvostetun resurssin. Kielen tarve on lisääntynyt huomattavasti venäjänkielisten maahanmuuttajien ja turistien määrän kasvaessa. Myös moni suomalainen yritys etsii kasvumarkkinoita idästä. Venäjän taitoa tarvitaan siis päivittäin monilla elinkeinoelämän aloilla erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa, niin ylimmässä johdossa kuin aivan tavallisissa asiakaspalvelutehtävissä, sekä vakituisesti että kausiluontoisesti. Suuri osa tämänhetkisistä venäjän osaajista on kuitenkin kohta eläkeiässä. Uusien osaajien määrä on vähäinen eivätkä Venäjä tai venäjän kieli tunnu kiinnostavan nuoria. Venäjän kielen hallitseminen työelämässä tarvittavalla tasolla vaatii vuosien työn, ja siksi kielitaitoiset asiantuntijat ovatkin erittäin arvokkaita.

Euroopan komission linjauksissa, esimerkiksi marraskuussa 2012 esitellyssä koulutusstrategiassa, korostetaan myös työmarkkinoilla tarvittavien tietojen ja taitojen varmistamista koulutuksen ja työnantajien nykyistä tiiviimpien yhteyksien avulla. Osana uusia tavoitteita on myös vieraiden kielten opiskelun lisääminen. Eurooppalainen kehitys näkyy myös Venäjään ja itäiseen Eurooppaan kohdistuvassa koulutuksessa, erityisesti kansainvälisissä maisteritason ohjelmissa. Osa ohjelman opinnoista saatetaan suorittaa kumppaniyliopistossa kohdemaassa, tai koulutusta saatetaan tarjota erityisesti kansainvälisille opiskelijoille. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on valmistunut jo toistasataa venäläistä diplomi-insinööriä, joista huomattava osa on työllistynyt suomalaisyrityksiin.

Suomi-Venäjä maaraja 1 340 km.
Venäjää äidinkielenään puhuva väestö kaksinkertaistunut 10 v. aikana.
Suomessa yli 100 venäjänkielistä järjestöä.
Itärajalla lähes 13 miljoonaa rajanylitystä vuosittain, noin 3,8 miljoonaa venäläistä turistia.
Venäjälle asettunut yli 600 suomalaisyritystä, Venäjä on Suomen tärkeimpien kauppakumppanien joukossa.

Lähde: Cultura-säätiö Lappeenranta 26.9.2014
”Vetoa Venäjään- venäjän kieleen ja kulttuuriin keskittyvä seminaari”

Elinkeinoelämän keskusliito
http://ek.fi/mita-teemme/kauppapolitiikka/venaja/

”Vie osaaminen yhteiskuntaan – Venäjän ja itäisen Euroopan tuntemuksen uudet suuntaviivat”
www.ovethanke.fi/Tiedostot/Ovet%202013_sahkoinen_versio-1.pdf

Aineisto ja kuvat: Irina Senkina

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös