2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 9-10 (81-82)


№ 8 (80)


№ 7 (79)


№ 6 (78)


№ 5 (77)


№ 4 (76)


№ 3 (75)


№ 2 (74)


№ 1 (73)

№ 5 ( 77 ) 2012



MAAHANMUUTTAJAT JA KUNNALLISVAALIT 2012

”Suomalainen yhteiskunta perustuu demokraattisille arvoille: avoimuudelle ja tasa-arvolle. Kaikilla Suomen kansalaisilla ja pysyvästi asuvilla maahanmuuttajilla (yli 18-vuotiailla ja yli 2 vuotta maassa asuneilla) on äänestysoikeus kuntavaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä”.

Oikeusministeriön edustaja Nilas Wilhelmsson kertoo Matarassa tulevista kuntavaaleista.

Tilastollisesti Suomessa vain joka viides maahanmuuttaja äänestää kunnallisvaaleissa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa tilanne on huomattavasti parempi, sillä siellä yli puolet maahanmuuttajista äänestää paikallisvaaleissa. Vastaavasti näissä maissa maahanmuuttajien etuihin on kiinnitetty enemmän huomiota ja heidän asiansa on hoidettu paremmin.

29.8.2012 Jyväskylässä kansalaistoiminnankeskus Matarassa pidettiin oikeusministeriön sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) toimesta tilaisuus, jossa kerrottiin maahanmuuttajille suomalaisesta paikallishallintojärjestelmästä. Oikeusministeriön edustaja Niklas Wilhelmsson kertoi tulossa olevista kuntavaaleista.

Jokaisessa maassa on omat periaatteensa maahanmuuttajien äänioikeudesta. Suomessa maahanmuuttajien oikeudet ja mahdollisuudet ovat todella laajat. Vielä 30 vuotta sitten maahanmuuttajat eivät voineet osallistua vaaleihin ja esimerkiksi puoluejäsenyys oli täysin mahdotonta, yhdistyksissä toimimista oli rajoitettu. Nykyään maahanmuuttajilla on kansalaisoikeuksia sekä äänioikeuden että vaaleihin osallistumisen suhteen. He voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa tehtyihin päätöksiin. On erittäin tärkeää tulla kuulluksi.

Suomalainen yhteiskunta ei ole yhtenäinen vaan se muodostuu erilaisista poliittisista ja sosiaalisista ryhmistä. Jos vaaleihin voi osallistua vain yhden ryhmän edustajia, tehdyistä päätöksistäkin tulee yksipuolisia ja ne vastaavat enimmäkseen kyseisen äänestäjäryhmän kysymyksiin. Siis, mitä enemmän on mielipiteitä, sen tarkemmin harkittu ja laadukkaampi päätös voidaan tehdä. Kaikilla on oikeus vaikuttaa sen alueen elämään, jossa hän asuu. Usein väitetään, etteivät kunnanvaltuustot tee mitään ja että kaikki riippuu vain maan eduskunnasta, mutta tosiasiassa monet asiat päätetään nimenomaan kunnissa. Kunnat vastaavat kahdesta kolmasosasta siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Tämä koskee työtä ja palkkaa, terveydenhoitoa, ympäristöä, julkista liikennettä, kulttuuria ja urheilua. Jos kaikki asukkaat, maahanmuuttajat mukaan lukien, osallistuisivat kaupungin kehitystä koskevaan päätöksentekoon, päätökset tyydyttäisivät ihmisten tarpeet ja suojelisivat samalla luontoa ja ympäristöä. On hienoa, kun on mahdollista nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun jonkun sosiaaliryhmän ongelmakohtia, suojella aktiivisesti omia oikeuksiaan ja kiinnittää huomiota yhteiskunnan ongelmiin. Nimittäin, jos me emme nyt käytä meille tarjottuja oikeuksiamme, niin huomenna näitä päätöksiä tehdään ilman meitä. Jokainen maassa asuva sosiaalinen ryhmä, maahanmuuttajat mukaan lukien, ovat oikeutettuja vaatimaan laillista paikkaa ja kunnioittavaa suhtautumista yhteiskunnassa. Suomen valtio tarjoaa nämä oikeudet. Maahanmuuttajille pyritään mm. varmistamaan suomalaisten kanssa tasa-arvoinen oikeus koulutukseen, opintoetuuksiin, ammatilliseen koulutukseen sekä oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen.

Monissa hallintopiireissä on luotu erityinen vastaanotto-osasto tai ainakin virkailija, joka tekee maahanmuuttajatyötä ja jolta voi saada neuvoja ja apua. Samoin, jos suomen kielen taito ei riitä, kunnalta voi pyytää tulkin apua.

Kaikilla Suomen asukkailla, kaikissa kunnissa, on samat lain myöntämät oikeudet ja velvollisuudet ja jokainen voi tutustua niihin. Tätä tietoa on entistä enemmän tarjolla kuntien Internet-tiedotuskanavien kehittymisen myötä. Lakeja koskevaan keskusteluun voi jopa osallistua kertomalla oman mielipiteensä näillä sivuilla.

Suomessa on 330 kuntaa. Jokaisella kunnalla on oma itsemääräämisoikeus. Kunnallishallinnon ylin valta on kunnanvaltuustolla, jonka edustajat valitaan kunnallisvaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vaalit ovat suorat, salaiset, suhteelliset, tasa-arvoiset ja jopa määräävät paikallishallinnon edustajien määrän, joka on verrannollinen kunnan asukasmäärään.

Suomen seuraavat kunnanvaltuuston vaalit pidetään jo aika pian, sunnuntaina 28.10.2012 ja vaalien ennakkoäänestys alkaa 17.10.2012.

Kunnallisvaalikutsu lähetetään postitse kotiosoitteeseen.

Kunnallisvaaliehdokkaita voi tavata Jyväskylässä kansalaistoimintakeskus Matarassa (Matarankatu 6, Jyväskylä ) 3.10. klo 8–20. Tilaisuudessa ehdokkaille voi esittää kysymyksiä, keskustella heidän kanssaan ja tehdä omia ehdotuksia.

Tervetuloa!

Lisätietoja vaaleista ja äänestysprosessista löytyy nettisivuilta: www.otakantaa.fi
Tietoa kuntavaaleista eri kielillä: www.vaalit.fi

Teksti ja kuvat Irina Senkina

Suomennos: Päivi Nironen

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика