Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 7 ( 69 ) 2011
Heidi Lehmonen Viipurissa.
Sukujuureni juontavat entisen Karjalan alueelle, Käkisalmen ja Sortavalan maisemiin, joista mummoni ovat syntyisin. Tästä johtuen olen viisivuotiaasta alkaen käynyt perheeni mukana kesäisin ensin Sortavalan ja Petroskoin alueilla ja myöhemipinä vuosina matkat ovat suuntautuneet Käkisalmen, Viipurin ja Pietarin alueille. Näinä vuosina kiinnostukseni venäjän kieltä kohtaan on herännyt ja kasvanut vuosi vuodelta. Matkailusta saa aina irti enemmän, kun osaa paikallista kieltä edes auttavasti.
Suomalaisessa koululaitoksessa on peruskoulun viidennellä luokalla mahdollista aloittaa englannin kielen lisäksi yksi vapaaehtoinen kieli - tarjolla on yleensä koulusta riippuen saksa, ranska tai venäjä. Omassa koulussanikin nämä mahdollisuudet olivat, mutta venäjän ryhmää ei vähäisen kiinnostuksen vuoksi saatu kasaan ennen kuin lukion ensimmäisellä luokalla. Ryhmässäni venäjän kielen aloitti kaksitoista henkilöä, joista yhdeksän lopetti alkuinnostuksen hälvettyä. Vähäinen opiskelijamäärä aiheutti sen, että syyslukukauden jälkeen opetus muuttui keskitetyksi video-opetukseksi, johon osallistui samaan aikaan opiskelijoita kolmesta eri lukiosta. Mielestäni tuollainen opetusmetodi ei soveltunut kielenopetuksen, koska yhteydet reistailivat eikä kuuluvuus ollut paras mahdollinen, minkä vuoksi opetuksen taso jäi väkisinkin heikommaksi verrattuna suoraan kontaktiopetukseen. Suoritin lukion aikana venäjän kielen lyhyen oppimäärän.
Esitän tässä muutamia internetistä kerättyjä Venäjän ja Suomen suhteisiin liittyviä tietoja, jotka kannustavat minua parhaillaan jatkamaan venäjän kielen opiskelua ja hakeutumaan ammattiin, jossa tarvitaan venäjän kieltä.
- Vuoteen 2020 mennessä venäjänkielisen väestön määrä Suomessa kaksinkertaistuu ja saavuttaa 100 000 ihmisen rajan. Tällaisen ennusteen antoi Arto Luukkanen puhuessaan Helsingin yliopiston keskustelutilaisuudessa Venäjän suomalaiset - Suomen venäläiset: nykyhetki ja tulevaisuus. Tilaisuuden osanottajat tulivat sellaiseen johtopäätökseen, että Venäjältä muuttaneiden sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu menestyksellisesti ja että suurin osa heistä oppii nopeasti suomen kielen ja löytää työpaikan. (finnish.ruvr.ru)
- Vuonna 2010 Venäjä oli Suomen suurin yksittäinen kauppakumppani. Suomen kauppa oli kuten aikaisempinakin vuosina alijäämäinen ja Venäjä Suomen tärkein tuontimaa. Tuonti Venäjältä kattoi vuonna 2010 Suomen kokonaistuonnin arvosta 17,8 %, joka oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Vientimaana Venäjä oli vuonna 2010 kolmantena Ruotsin ja Saksan jälkeen 9 %:n osuudella viennin arvosta. Venäjän osuus Suomen viennistä oli laskenut hieman edellisestä vuodesta. Vuoden 2010 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana tuonti Venäjältä kasvoi nopeasti, ja koko vuonna tuonti Venäjältä kasvoi 30 % edellisvuodesta. Myös vienti Venäjälle piristyi vuoden toisella puoliskolla ja kasvoi jopa tuonnin arvoa nopeammin. Kuitenkin alkuvuoden heikko kehitys nosti kokonaisviennin arvoa vain 16 % vuoteen 2009 verrattuna. (cemat.aalto.fi)
- Venäläiset ovat merkittävin matkailijaryhmä Suomessa. Matkailun edistämiskeskuksen aluepäällikkö Arto Asikainen arvioi, että kokonaisuudessaan venäläisten turistien määrä jää joitakin prosentteja viime vuodesta, ei kuitenkaan yli kymmentä prosenttia. Viime vuonna Suomeen tuli vuoden vaihteessa yli 100 000 venäläistä turistia. Venäläiset jättivät tänne lähes 600 milj. euroa. Asikaisen arvio on, että venäläiset eivät ole pihistelleet kulutuksessaan tänäkään vuonna. (www.talouselama.fi/uutiset)
Venäjän osaajia tarvitaan julkisten palvelujen, kaupan ja turismin alalla sekä nyt että jatkossakin maiden välisen yhteistoiminnan ja molemminpuolisen kanssakäymisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Venäjän kieli on vaikea, mutta haastava kieli opiskella: kyriliikka, sen seitsemän ässää, verbioppi liikeverbeineen ja aspekteineen, ääntäminen. Venäjän kielestä on tullut suomeen paljon mukavia lainasanoja, kuten esim. akkuna, kanava, kapakka, kapusta, kasakka, kiisseli, koni, kutrit, lusikka, majakka, piirakka, porkkana, sapiska, savotta ja vesseli, ja slangiakin käyttettäessä Suomessa bonjataan, hotsitaan, kaveerataan, pulitetaan ja snaijataan.
Suomen kielenkin sanotaan olevan vaikea oppia; Amerikan Ulkomaisten Palveluiden Instituutti on tilastoissaan määritellyt suomen kielen kuuluvan keskivaikeiden kielten sarjaan muun muassa serbian, thain, vietnamin, heprean, venäjän ja puolan kanssa. Näiden kielten oppimiseen arvioidaan kuluvan 44 viikkoa tai 1110 tuntia. Kannustan kaikkia Suomeen tulevia ja Suomessa asuvia venäläisiä opiskelemaan sinnikäästi suomen kieltä - kielitaito syntyy ja paranee vain sitä ahkerasti käyttämällä.
Tässä yhteydessä haluan kiittää Mosaiikki ry:tä ja erityisesti projektikoordinaattori Tatjana Doultsevaa hänen minulle suomastaan harjoittelujaksosta, jonka aikana sain tutustua venäläisten maahanmuuttajien tukemiseen omalla kotiseudullani. Kiitän myös Valeri Doultsevia Venäjän kulttuuriin johdattamisesta ja työhönopastuksesta ja Nina Laurilaa avustamisesta ja tukemisesta harjoittelujaksoni aikana. Toivotan koko yhdistykselle onnea ja menestystä tulevaisuudessa!
Heidi Lehmonen