Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 7 ( 69 ) 2011
Kriisikeskus Mobilen asiakashuoneet
Kriisikeskus Mobilen toiminnan juuret ovat Suomen Mielenterveysseuran ja A-klinikka säätiön perustamassa Mobile-projektissa, joka toimi vuosina 1994–1999. Mobile-projektin alussa eri puolille Suomea perustettiin 12 tukiasemaa ja lisäksi Mielenterveysseuran SOS-palvelun puitteissa alkoi toimia liikkuva SOS-auto. Mobile-projektin tavoitteena oli aikaansaada ympärivuorokautinen ajan, paikan, muodon ja sisällön suhteen joustava auttamis- ja tukemisyksikkö. Tukiasemien toiminnan tavoitteita olivat auttaminen, työllistäminen, moniammatillinen yhteisö, tiedon tuottaminen sekä vaikuttaminen, kehittäminen ja kouluttaminen. Toiminnan konkreettinen toteutus muotoutui seudullisten tarpeiden pohjalta.
Vuoden kestäneen valmistelutyön jälkeen Mobile-tukiaseman Jyvässeudun toiminta alkoi 13.9.1995 Hannikaisenkadulla Jyväskylässä asemapäällikön keltaisessa talossa. Useat eri tahot, mm. Jyväskylän poliisi, Katulähetys ry, Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry, Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän maalaiskunta näkivät Jyväskylän seudulla olevan tarvetta ja tilaa tällaiselle toiminnalle. Projektin rahoittajina olivat aluksi Raha-automaattiyhdistys, työvoimatoimi työllistämistukien kautta sekä Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta. Vuonna 1996 toiminta-alue ja rahoituspohja laajenivat Laukaan ja Muuramen kuntiin, ja vuoden 1997 alussa Mobilen palvelujen käyttäjiin liittyivät Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.
Mobile-projektin aikana Mobile-tukiasemalla koulutettiin sekä työllistettiin lähes sata sosiaali- ja terveys-alan koulutuksen saanutta työtöntä kymmenen kuukauden jaksoissa. Työllistämisellä vastattiin 1990-luvun alun laman seurauksena lisääntyneeseen sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työttömyyteen. Työllistämisen lisäksi kunnat tarjosivat työntekijöilleen mahdollisuutta lähteä työnkiertoon kriisityöhön ns. vaihdokkaaksi – vaihdokkaan tilalle kuntaan palkattiin sijainen työllistämistuella. Työllistettyjen ja kuntien vaihdokkaiden lisäksi Jyvässeudun tukiasemalla työskenteli kolme projektin palkkaamaa vastuuhenkilöä. Ympärivuorokautisesti toimineelle Jyvässeudun Mobile-tukiasemalle tuli vuosina 1995-1999 yhteensä 42 424 yhteydenottoa.
Tukiasemalle tulleiden yhteydenottojen taustalla olivat useimmiten päihteiden käyttö, ihmissuhteet, äkilliset muutokset elämäntilanteissa, menetykset, ahdistus ja masennus. Kriisiauttamisessa keskityttiin ihmisten välittömään auttamiseen erilaisissa kriisitilanteissa. Apua annettiin sekä puhelimitse että asiakastapaamisissa tukiasemalla ja asiakkaiden kotona – tavoitteena oli tarjota ihmisen aikaa ihmiselle. Vuonna 1996 tukiasemalla aloitettiin perheväkivaltatyö väkivaltaisesti käyttäytyneiden miesten kanssa, ja se perustui tukiaseman miestyöntekijöiden väliintuloon heti väkivaltatilanteen jälkeen. Perheväkivaltatyössä tehtiin yksilötyötä, jonka jälkeen osa miehistä ohjautui Vaihtoehto Väkivallalle -ryhmään Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikalle. Perheväkivaltaa kohdanneiden naisten kanssa tehtävää työtä kehitettiin vuodesta 1997 alkaen yhteistyössä Ensi- ja turvakodin kanssa. Naisten kanssa tehtiin yksilötyötä sekä järjestettiin myös ryhmätoimintaa. Jyvässeudun tukiaseman työssä perheväkivaltatyön osuus oli merkittävä.
Mobile-projektin loputtua työtä jatkettiin 1.1.1999 alkaen Kriisikeskus Mobile -nimen alla, ja ylläpitävänä taustajärjestönä on ollut siitä alkaen Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Joutsa ja Hankasalmi liittyivät Mobile-palvelujen käyttäjiksi vuonna 2001. Vuoden 2007 alusta mukaan tulivat Äänekoski, Keuruu, Korpilahti, Multia, Leivonmäki ja Luhanka. Konnevesi liittyi palvelukunnaksi vuonna 2008 ja Jämsä ja Kuhmoinen 2010 vuoden alusta. Nykyisellään Kriisikeskus Mobilen palvelukunta-alueeseen kuuluu 15 kuntaa: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Kunnat rahoittavat toimintaa Raha-automaattiyhdistyksen ohella.
Henkilöstön palkkaus pohjautui vuoteen 2009 saakka pääosin työllistämistukiin ja osittain työkiertoon. Eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista koostuneiden työryhmien vaihtelevat työskentelyajat loivat omat haasteensa kriisityön konkreettiseen toteuttamiseen. Vuoden 2009 alussa henkilöstörakenne vakiintui pitkään kriisityötä tehneisiin työntekijöihin. Muutos johtui siitä, että vuonna 2008 työllisyystilanne oli parantunut siten, että työllistämisehdot täyttäviä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä ei enää ollut työttömänä. Vuoden 2009 alusta henkilöstön lukumäärä vakiinnutettiin kuntaneuvottelujen jälkeen 13 työntekijään, ja vuonna 2010 se nousi 14:än Jämsän ja Kuhmoisen liityttyä mukaan. Työntekijöiden ohella toimintaa toteuttaa myös 15–20 koulutettua vapaaehtoista. Vapaaehtoiset osallistuvat puhelinpäivystykseen sekä toimivat kriisityön ammattilaisten työparina kriisikeskuksessa sekä kotikäynneillä. Myös harjoittelussa olevat opiskelijat osallistuvat ohjatusti Kriisikeskuksen työhön. Kriisikeskuksessa tehdään moniammatillista pari- ja tiimityötä kolmivuorotyönä.
Kriisikeskus Mobilen työssä keskitytään kriisi-, perheväkivalta-, rikosuhripäivystys- ja vapaaehtoistyöhön sekä sosiaalipäivystyksen virka-ajan ulkopuoliseen etupäivystystoimintaan palvelukuntien alueella. Etupäivystystyö tarkoittaa sitä, että viranomaisten ja asiakkaiden yhteydenotot tulevat Mobileen. Mobile on edelleen matalan kynnyksen yhteydenottopaikka, johon traumaattisen tilanteen tai elämänkriisin kohdannut tai sosiaalisessa hätätilanteessa oleva avuntarvitsija voi ottaa yhteyttä 24 h/vrk:ssa. Kriisityössä painottuvat puhelintyön ohella asiakastapaamiset sekä kriisikeskuksessa että asiakkaiden kotona ja eri laitoksissa.
Väkivaltatyöhön erikoistuneet kriisityöntekijät tekevät ensin tilannearvion ja solmivat tarvittaessa yksilökohtaisen asiakassuhteen väkivaltaa käyttäneiden ja väkivaltaa kohdanneiden asiakkaiden kanssa. Rikoksen uhreilla on mahdollisuus saada kriisityön tuen lisäksi myös koulutetun rikosuhritukihenkilön tukea. Rikosuhritukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoisia työntekijöitä.
Kriisikeskus Mobile on vastannut vuodesta 2007 lähtien palvelukuntiensa alueella virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalipäivystyksestä. Sosiaalipäivystystilanteet suodattuvat pääosin suorista asiakasyhteydenotoista tai Hätäkeskuksen, Poliisin tai terveydenhuollon yhteydenottojen kautta. Niiden taustalla on useimmiten vanhempien päihteiden käyttö ja perheväkivalta sekä ohjauksen ja neuvonnan tarve. Kriisikeskuksessa tehdään tilanteen peruskartoitus sekä tilannearvio, ja tarvittaessa otetaan yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään. Tarvittaessa kriisipäivystäjä tekee kotikäynnin sosiaalityöntekijän kanssa.
Kriisikeskus Mobilen toiminta on tehnyt mahdolliseksi vastata palvelualueella asuvien kuntalaisten akuutteihin kriiseihin. Tilastot yhteydenotto- ja asiakastilanteista osoittavat matalan kynnyksen kriisikeskuksen tarpeen: yhteydenottojen kokonaismäärä kipuaa vuosittain noin 10 000:en. Kriisikeskus Mobile ei palveluineen kilpaile kunnallisten mielenterveyspalveluiden tai yksityisten psykoterapiapalveluiden kanssa. Mobilessa tehtävä akuutti kriisityö täyttää yhä edelleen järjestölähtöisen auttamistyön kriteerit: matalan kynnyksen kriisiauttaminen, palvelun maksuttomuus asiakkaille sekä mahdollisuus asiakkaan anonyymiyteen. Myös vapaaehtoistoiminta on oleellinen osa järjestölähtöisyyttä, ja se mahdollistaa osaltaan kriisikeskustoiminnan nykymuotoisena. Kuntien tuki sekä taloudellinen panostus kriisikeskustoimintaan mahdollistaa Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustuksen myötä Mobilen toiminnan.
Tuija Hauvala
Kriisikeskus Mobilen johtaja
Kriisikeskus Mobile
Asemakatu 2 (2 krs.), 40100 Jyväskylä
Puh: 040 029 0277 / Tuija Hauvala
Asiakaspuhelin: 014 266 7150
www.kriisikeskusmobile.fi
etunimi.sukunimi@jkl.fi
Lähteet:
Ollikainen Teemu (2009). Tuloksellinen kriisityö - Valtakunnallisen tutkimushankkeen
esittely ja tuloksellisen kriisikeskustyön periaatteet. RAY.
Tuosa Pirjo (1998): Keltaisen talon tarina. Jyvässeudun Mobile Tukiasema 1995–1998.
Valokuvat: Revonkorpi Minja (Taidea)