Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 8-9 ( 61-62 ) 2010
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) asiakkaiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Heidän joukossaan on sekä suomalaisia että maahanmuuttajia. Tänä päivänä, kun suomalainen yhteiskunta on yhä monikulttuurisempi, myös maahanmuuttajien yhteydenottojen määrä on kasvanut nopeasti. Ulkomaalaistaustaisista asiakkaista suurin osa on venäjänkielisiä. Yleisimmät syyt ulkomaalaistaustaisten uhrien yhteydenottoon ovat perhe- ja parisuhdeväkivalta, uhkailu ja rasistiset rikokset. Myös työsyrjintä on merkittävässä osassa. Usein maahanmuuttaja ei hallitse suomen kieltä tarpeeksi hyvin, eikä hänellä ei ole omia verkostoja Suomessa. Monet heistä eivät tunne suomalaista yhteiskuntaa ja oikeusjärjestelmää, eivätkä sen vuoksi tiedä mistä ja miten voi saada apua.
RIKUn tärkein voimavara ovat vapaaehtoiset, jotka työskentelevät työntekijöiden rinnalla. RIKUssa toimii yli 300 koulutettua vapaaehtoista, joista vain osalla on kielitaitoa ulkomaalaistaustaisen asiakkaan auttamiseen. Vapaaehtoisella, joka osaa asiakkaan äidinkieltä ja tuntee hänen kulttuuriaan, on hyvä pohja auttamiselle. Toivomme, että kielitaitoisten ja ulkomaalaistaustaisten vapaaehtoisten määrä kasvaa toiminnassamme.
Andrea on RIKUn vapaaehtoinen, hän on Saksasta tullut maahanmuuttaja: ”Muistan, että innostuin heti siitä, että palvelu on tarkoitettu myös ulkomaalaisille - niin maahanmuuttajille ja pakolaisille kuin turisteillekin. Itse en silloin tiennyt mitään siitä, miten Suomen oikeussysteemi toimii ja mistä voisin saada tukea, jos tulisin rikoksen uhriksi. Pidin myös ideasta, että palvelua pitäisi tarjota mahdollisimman monella kielellä.
Koulutusten ja vapaaehtoistyön kautta olen saanut laaja-alaista tietoa rikosprosessista, auttavista tahoista ja auttamisesta. Olen tutustunut moniin eritaustaisiin ihmisiin, jotka antavat myös aikaansa tukeakseen rikoksen uhreja. Tapaamisemme ovat aina hauskoja.
Olen sitä mieltä, että on tärkeää auttaa rikosten uhreja antamalla tietoa siitä, miten prosessi etenee, sekä tukemalla heitä usein pitkän ja piinallisen oikeusprosessin aikana. Uskon, että tämä voi tukea myös paranemista traumaattisesta kokemuksesta.”
Vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat päivystäminen Auttavassa puhelimessa, Juristin puhelinneuvonnassa ja Rikunet-nettipalvelussa sekä henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen.
Vapaaehtoistoiminta tukee maahanmuuttajan mahdollisuuksia rakentaa elämäänsä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tukihenkilökoulutus ja -toiminta avartavat näkemyksiä mm. suomalaisesta yhteiskunnasta ja oikeusjärjestelmästä sekä kriisitilanteista.
Vapaaehtoistoiminnan kautta voi kehittää omaa osaamistaan, ja se voi tukea koulutuksen tai ammatillisen uran löytymistä.
Vapaaehtoisehdokkaat haastatellaan ennen koulutusta. Koulutus on suomenkielinen.
Kunnioitamme asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja olemme vaitiolovelvollisia.
Rikosuhripäivystyksen tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tarjoamalla tukea ja neuvoja rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Palvelut perustuvat ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan. RIKU on toiminut Suomessa jo vuodesta 1994. Sen toiminnasta vastaavat yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto Unioni ja Kirkkohallitus.
Vuonna 2011 Rikosuhripäivystys rekrytoi uusia vapaaehtoisia. Koulutusajankohdat ja paikkakuntatiedot löytyvät sivustolta www.riku.fi > Ajankohtaista. Vuosi 2011 on Euroopan Unionissa Vapaaehtoistoiminnan vuosi.
Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta ja peruskurssista:
Galina Vasilenko, puh. 050 324 1314
galina.vasilenko@riku.fi
www.riku.fi