• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 6 ( 39 ) 2008

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors vastaa lukijoiden kysymyksiin

         

Ministeri Astrid Thors

Vastaus:
Maahanmuuttovirasto on keskeisesti kehittämisen kohteena jo yksistään siitä syystä, että Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrä koko ajan kasvaa. Sen lisäksi viraston toimintaan vaikuttavat luonnollisesti Euroopan unionista tulevat säädökset, muutokset ulkomaalais-laissa ja erilliset kehittämishankkeet sekä ministeriössä että viraston sisällä. Kaikilla näillä on vaikutusta maahanmuuttaja-asiakkaaseen, eikä mikään kehittämishanke ole itsetarkoitus, vaan lähtökohtana ovat kansalliset tarpeet ja ulkomaalaisen asiakkaan palvelu.

Haluaisin tuoda esiin muutamia keskeisiä suunnitelmia Maahanmuuttoviraston toiminnan muutoksiksi, jotka lähiaikoina toteutetaan ja jotka vaikuttavat maahanmuuttaja-asiakkaaseen:

-  asiakaspalvelun paraneminen mm. siten, että vastaanottoaikoja ja vastaanottohenkilöstöä lisätään, puhelinpalvelun tuntimääriä kasvatetaan, lomakkeita selkiinnytetään, työntekijän oleskeluluvan haku tulee sekä työnantajalle että ulkomaalaiselle työntekijälle yksikertaisemmaksi, kun kaikki hakemusasiat hoidetaan kokonaisuudessaan Maahanmuuttovirastossa (työvoimatoimiston ja poliisin käsittelyn pudotessa pois).

- asiakaspalvelun nopeutumiseen kiinnitetään huomiota siten, että asiakkaalle annetaan jatkossa käsittelyaikatakuu siitä, milloin hakemus on valmis ja annetaan määräajat mm. sille, kuinka kauan eri lupien  käsittely Maahanmuuttovirastossa voi kestää  tai  missä ajassa turvapaikanhakijan ensivaiheen kuuleminen tulee tehdä.

-  vuonna 2009 Maahanmuuttovirastossa käyttöön otettava uusi sähköinen käsittelyjärjestelmä (UMA) nopeuttaa merkittävästi ratkaisun tekoa, kun kaikki asiakirjat siirretään sähköiseen muotoon ensimmäisessä asiakaspalvelupisteessä (edustusto tai poliisi). Mitkään maahanmuuttoasioita hoitavat viranomaiset eivät sen jälkeen käsittele paperiasiakirjoja, vaan kaikki tieto siirtyy viranomaiselta toiselle sähköisesti (KELA, vastanottokeskukset, veroviranomaiset, rajaviranomaiset, hallinto-oikeudet jne). Suunnitelmissa on myös, että asiakas voisi omilla tunnussanoillaan seurata oman hakemuksensa kulkua eri viranomaisilla.

-  Inkerinsuomalaisten paluumuuttoprosessia selkiytetään myös siltä osin, että haastatellun ja paluumuuttoon oikeutetun henkilön on tietyn määräajan kuluessa itse tehtävä ratkaisu siitä, aikooko hän muuttaa Suomeen vai ei. Hakemuksen teko ”varastoon” ei ole paluumuuton tarkoitus.

Kun Maahanmuuttovirastolle ollaan siirtämässä maahanmuuton kokonaisvastuuta, se ilman muuta vaikuttaa nopeuttavasti asioiden hoitoon. Esimerkiksi myönteisten turvapaikkapäätösten tiedoksianto voisi hoitua vastaanottokeskuksista käsin ilman nykyistä raskasta haastetiedonantomenettelyä ja selvästi myönteisille kansainvälisen suojelun hakemuksille luodaan oma nopeutettu menettelynsä.

Kaiken kaikkiaan tarkoituksena on virtaviivaistaa menettelyjä kokoamalla maahanmuuttohallinto yhden ja saman katon alle kansainvälisten mallien mukaisesti ja tehdä lupien hakemisesta myönteinen kokemus unohtamatta sitä, että viranomaisen tehtäviin kuuluvat myös kielteiset päätökset, mikäli lainmukaisia edellytyksiä maahanmuutolle ei ole.

Suunnitelmissa on lisäksi saada maahanmuuton lupahallinto yhteispalvelun palveluvalikoimaan, jolloin nk. yhden luukun periaate voisi toteutua näissäkin asioissa. Kokeilu aloitetaan ensin Helsingin kaupungin kanssa.

Siirry ylös