Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija-
ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä

Annika Parsons
ylitarkastaja
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Selvitys lapsen edun toteutumisesta turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä toteutettiin vähemmistövaltuutetun toimistossa vuonna 2009. Selvityksen pääpaino on ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijalasten asemassa ja kohtelussa. Huoltajien mukana tulleiden turvapaikanhakijalasten kohtelu käsitellään selvityksessä niiltä osin, kun se eroaa yksintulleiden lasten kohtelusta. Selvitystä varten on kuultu alaikäisten turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa mukana olevia viranomaisia ja lapsen etuun perehtyneitä järjestöjen edustajia sekä alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Haastatteluilla on selvitetty sitä, kuinka turvapaikkaprosessi käytännössä toteutuu.

Kansainväliset sopimukset ja säädökset, joista tärkein on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, velvoittavat Suomea ottamaan ensisijaisesti huomioon lapsen edun kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa. Suomi on lisäksi sitoutunut kohtelemaan turvapaikanhakijalapsia ensisijaisesti lapsina, turvaamaan heille oikeuden elämään, henkiinjäämiseen, kehittymisen edellytyksiin, suojeluun ja huolenpitoon, omaan henkilöllisyyteen sekä tasa-arvoiseen kohteluun. Suomi on sitoutunut estämään lasten ryöstön, myynnin, kauppaamisen ja kaikenlaiset lasten hyväksikäytön muodot sekä suojelemaan ihmiskaupan uhreja.

Käytännössä lapsen etua ei aina arvioida turvapaikkaprosessissa riittävästi tai se ei ole ensisijainen arviointikriteeri. Valitettavan usein taloudelliset seikat painavat lapsen etua enemmän ja päätöksiä tehdään taloudellisten motiivien perusteella. Yhteiskunnassa vallitsee vahva epäilyksen ilmapiiri, jossa lapsia leimataan ja heidän kertomuksiaan kyseenalaistetaan vain, koska he hakevat turvapaikkaa. Turvapaikkaprosessissa lasta kohdellaan ensisijaisesti turvapaikanhakijana ja vasta sitten lapsena. Lapselta voidaan evätä hänen henkilöllisyytensä tai perheenyhdistämisen mahdollisuus ilman lapsen edun arviointia.

Alaikäisten lasten turvapaikkaprosessi on erittäin monimutkainen ja pitkä prosessi, jonka aikana aikuiset lapsen ympärillä vaihtuvat. Lasten kohtelu ja viranomaisten toiminta vaihtelevat hyvin paljon riippuen siitä, missä päin Suomea lapsi asuu. Lasten pääsy lastensuojelun piiriin vaihtelee paikkakunnittain samoin kuin koulunkäyntimahdollisuudet. Lapsille ei ole tarjolla traumaterapiaa, kuten aikuisille traumatisoituneille turvapaikanhakijoille. Perheenyhdistäminen kestää Suomessa vuosia ja hakijamäärien kasvun ja oleskelulupaprosessin hitauden vuoksi yhä harvemmalla lapsella on mahdollisuus perheenyhdistämiseen.

Turvapaikkamenettelyssä, jossa hakemusta ei oteta aineelliseen käsittelyyn Suomessa, lapsia palautetaan toisiin EU:n jäsenvaltioihin ilman lapsen edun, ihmiskaupan uhriutumisen tai uhriutumisriskin riittävää arviointia. Näiden tapausten joukossa on erittäin haavoittuvia lapsia, joiden osalta on viitteitä siitä, että he ovat jo uhriutuneet toisessa jäsenvaltiossa esimerkiksi ko. valtion vastaanotto-olosuhteissa olevien puutteiden takia, tai että heillä samasta syystä on erityisen suuri riski uhriutua palautettaessa.

Lasten ilmoittama ikä kyseenalaistetaan entistä useammin. Iänmääritystesteihin vaadittava suostumus ei käytännössä perustu vapaaehtoisuuteen, vaan lapsen kokemaan pakkoon. Julkisessa keskustelussa ilman huoltajaa tulevat lapset on leimattu täysi-ikäisiksi turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjiksi. Tosiasiassa kuitenkin suurin osa hakijoista on alle 18-vuotiaita. Iänmäärityksiä tehdään Suomessa vain lääketieteellisin testein, joilla saadaan määriteltyä luotettavasti luuston ikä, mutta ei kenenkään syntymäaikaa.

Suomessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lapsen edun arvioimiseen turvapaikanhakijalapsia ja pakolaislapsia koskevassa päätöksenteossa. Tämänhetkisessä käytännössä lapsen etua ei aina oteta riittävästi huomioon. Lapsen edun tulisi olla ensisijainen peruste lasta koskevassa päätöksenteossa, mutta näin ei käytännössä useinkaan ole.

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика