Ihmiskauppa on hyväksikäyttöä

Venla Roth
ylitarkastaja
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Ihmiskauppaa ja siihen rinnastettavaa hyväksikäyttöä pidetään yhtenä aikamme suurimmista ihmis-oikeushaasteista. Ihmiskauppa on vakava rikos ja loukkaus yksilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta vastaan. Siinä on kysymys toisen ihmisen hyväksikäyttämisestä, tämän haavoittuvan aseman hyödyntämisestä ja kontrolloinnista.

Kansainvälisesti suurimman osan ihmiskaupasta uskotaan liittyvän rajat ylittävään siirtolaisuuteen, mutta ihmiskauppaa voi olla myös maiden sisällä. Toisin kuin usein esitetään, se ei välttämättä liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen, laittomaan maahantulon järjestämiseen, laittomaan maassa oleskeluun tai luvattomaan työntekoon. Monet tunnistetut ihmiskaupan uhrit ovat oleskelleet maassa laillisesti ja tehneet työtä luvallisesti. Ihmiskauppaan syyllistyvät voivat olla uhrin omaisia, tuttavia, ystäviä tai aivan tavallisia työnantajia.

Vaikka ihmiskaupan uhrien maailmanlaajuisesta lukumäärästä voidaan parhaimmillaankin antaa vain epätarkkoja arvioita, on selvää, että ongelma on merkittävä. Hallituslähteiden ja järjestöjen arviot uhrimäärästä vaihtelevat vuosittain puolesta miljoonasta neljään miljoonaan. Ihmiskaupan uhrit ovat naisia, lapsia ja miehiä.

Ihmiskaupalla on useita ilmenemismuotoja. Sen uhreja voidaan käyttää hyväksi seksuaalisesti esimerkiksi prostituutiossa tai muussa seksiteollisuudessa ja -viihteessä, kuten pornografian tuotannossa. Kansainvälisen kokemuksen mukaan seksuaalisesti hyväksikäytetyt ihmiskaupan uhrit ovat usein vapaaehtoisesti lähteneet tekijöiden matkaan ja alun perin suostuneet prostituutioon, mutta päätyneetkin kohdemaahan saapumisen jälkeen hyväksikäytön uhreiksi.

Uhrien hyväksikäyttö voi olla myös työperäistä: uhrien työvoimaa voidaan riistää esimerkiksi saattamalla nämä velkasuhteeseen tai käyttämällä velkasuhteesta johtuvaa riippuvaisuutta hyväksi, maksamalla työntekijöille liian alhaista palkkaa, teettämällä heillä kohtuuttoman pitkiä työpäiviä ilman eri korvausta, laiminlyömällä työntekijöiden lomaoikeuksia, asuttamalla heitä ala-arvoisissa olosuhteissa ja rajoittamalla heidän mahdollisuuksiaan hakea apua tilanteeseensa. Ihmiskauppa voi olla myös elinten ja kudosten kauppaa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, pakkoavioliittoja ja adoptiokauppaa.

Ihmiskauppaa on myös Suomessa

Suomen ensimmäisessä ihmiskaupan vastaisessa toimintasuunnitelmassa Suomen arvioitiin olevan vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Ihmiskauppaa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä esiintyy ainakin prostituution ja parituksen piirissä, sekä monilla työvoimaintensiivisillä ja ulkomaalaista työvoimaa laajasti käyttävillä sektoreilla työmarkkinoilla. Tällaisia sektoreita ovat mm. rakennus-, ravintola- siivous- ja puutarha-ala sekä marjanpoiminta.

Myös kerjäläisyyden yhteydessä voi esiintyä ihmiskauppaa ja pakkokerjäämistä, eikä ihmiskauppa avioliittotarkoituksessakaan ole Suomessa mahdotonta. Myös maan sisäinen ihmiskauppa on mahdollista. Elinten ja kudosten kauppaa ei Suomessa toistaiseksi ole havaittu. Sen lisäksi, että Suomi on ihmiskaupan kohdemaa, on se todennäköisesti myös ihmiskaupan kauttakulkumaa.

Uhrilla on oikeus saada apua

Ihmiskauppa on Suomessa ankarasti rangaistava rikos, ja sen uhreilla on oikeus saada apua ja suojelua heitä varten luodusta auttamisjärjestelmästä. Uhrin auttamiseen voi sisältyä muun muassa asumisjärjestelyjä, sosiaali- ja terveyspalveluja, oikeudellista neuvontaa ja avustamista, turvallisuusjärjestelyjä ja muita uhrin tarvitsemia tukitoimia. Auttamisjärjestelmään pääsemiseksi riittävät pelkät viitteet ihmiskaupassa uhriutumisesta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän hallinnoinnista vastaavat valtion ylläpitämät Joutsenon ja Oulun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset. Joutsenon keskuksen vastuulla ovat aikuiset ihmiskaupan uhrit, perheet ja ryhmät, ja Oulun vastaanottokeskus huolehtii alaikäisten ihmiskaupan uhrien palvelujen ja muiden tukitoimien järjestämisestä. Auttamisjärjestelmään saa parhaiten yhteyden soittamalla numeroon 071 876 3170. Apua tarjoavat myös useat kolmannen sektorin toimijat, kuten Rikosuhripäivystys, Pro-tukipiste ja Monika-Naiset.

Niillä ihmiskaupan uhreilla, jotka oleskelevat Suomessa luvattomasti, on mahdollisuus saada harkinta-aika ja oleskelulupa ihmiskaupassa uhriutumisen perusteella. Harkinta-ajan voi antaa paikallispoliisi tai rajatarkastusviranomainen, ja sen kesto voi vaihdella 30 vuorokaudesta kuuteen kuukauteen. Harkinta-ajalla oleskeleminen on laillista maassa oleskelua. Oleskeluluvan voi tietyin edellytyksin saada joko tilapäisenä tai jatkuvana. Se voidaan myöntää, vaikka ulkomaalaiselta puuttuisi voimassa oleva matkustusasiakirja. Oleskelulupahakemus jätetään paikallispoliisiin, mutta sen käsittelee Maahanmuuttovirasto.

Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on haasteellista

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste on sen uhrien tunnistaminen. Tunnistettujen uhrien vähäiseen määrään vaikuttaa esimerkiksi se, että ihmiskauppa on piilorikollisuutta. Usein paitsi rikoksen tekijät myös uhrit pyrkivät pysyttelemään viranomaisilta piilossa. Uhrit saattavat pelätä rikoksentekijöiden kostotoimenpiteitä ja suhtautua epäluuloisesti viranomaisiin. Kynnys hakea apua on korkea, koska uhrit eivät tunne oikeuksiaan. Toisinaan uhrit ovat itse osallistuneet rikolliseen tai yhteiskunnassa epätoivottuun toimintaan, kuten prostituutioon, ja he pelkäävät tulevansa rangaistuiksi ja maasta poistetuiksi. Myös tekijöiden uhreihinsa ja heidän omaisiinsa kohdistama väkivallan uhka estää uhreja ottamasta yhteyttä viranomaisiin. Viranomaisten tietoon tulleet ja ihmiskaupaksi tunnistetut tapaukset ovatkin todennäköisesti vain pieni osa koko ihmiskauppailmiöstä.

Asianmukaisella tunnistamisella on ihmiskaupan uhrien kannalta ratkaiseva merkitys. Jos uhreja ei tunnisteta, heidän lainmukaiset oikeutensa apuun ja suojeluun eivät voi toteutua. Tunnistamattomat uhrit eivät ohjaudu heitä varten perustettuun auttamisjärjestelmään, eivätkä he pääse osallisiksi muistakaan oikeuksista, kuten oikeudestaan jäädä maahan ihmiskaupan uhreina. Tunnistamattomuus voi johtaa siihen, että uhria rangaistaan laittomaan toimintaan osallistumisesta tai esimerkiksi laittomasta maahantulosta. Se voi johtaa myös mahdollisen ihmiskaupan uhrin maasta poistamiseen, hyväksikäytön jatkumiseen ja / tai uudelleen uhriutumiseen. Puutteet uhrien tunnistamisessa heijastuvat kielteisesti myös rikostorjuntaan ja muun ihmiskaupan vastaisen toiminnan onnistumismahdollisuuksiin.

Vähemmistövaltuutettu on myös ihmiskaupparaportoija

Vähemmistövaltuutettu on myös kansallinen ihmiskaupparaportoija. Siinä ominaisuudessa vähemmistövaltuutettu seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. Vähemmistövaltuutettu antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja sekä pitää yhteyttä kansainvälisiin järjestöihin ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Ihmis-kaupparaportoija antaa oikeudellista neuvontaa ja voi myös avustaa ihmiskaupan uhreja heidän oikeuksiensa turvaamisessa. Kansallinen ihmiskaupparaportoija raportoi säännöllisesti havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.

Yhteydenottokynnys kansalliseen ihmiskaupparaportoijaan on matala. Hänen puoleensa voivat kääntyä niin viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat kuin ihmiskaupan uhritkin. Jos koet joutuneesi ihmiskaupan uhriksi tai tunnet jonkun, jonka uskot uhriutuneen, voit ottaa yhteyttä vähemmistövaltuutetun toimistoon. Neuvomme sinua ja ohjaamme tarvittaessa edelleen eteenpäin. Vähem-mistövaltuutetun toimistossa ihmiskauppa-asioita hoitaa ylitarkastaja, OTT Venla Roth.

Oletko joutunut ihmiskaupan uhriksi?

Seuraavat kysymykset saattavat auttaa sinua pohtiessasi, oletko mahdollisesti joutunut ihmiskaupan uhriksi:

• Pelkäätkö työantajaasi tai parittajaasi?
• Oletko kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa (fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen)? Onko omaisiasi tai sinulle läheisiä ihmisiä uhkailtu?
• Onko liikkumisvapauttasi rajoitettu fyysisesti tai muutoin esim. uhkailemalla?
• Oleskeletko Suomessa laillisesti? Työskenteletkö ilman siihen oikeuttavaa lupaa?
• Onko joku toinen henkilö järjestänyt matkasi Suomeen? Ovatko henkilötodistukset ja matkustusasiakirjat sinun itsesi hallussa?
• Oletko jollekin toiselle henkilölle velkaa? Kuinka paljon? Kenelle? Miten velka on syntynyt? Miten sinun on tarkoitus maksaa velka takaisin? Ovatko lainan korot kohtuuttomat?
• Onko sinulla mahdollisuus liikkua ja asioida itsenäisesti?
• Onko sinulla mahdollisuus luoda vapaasti sosiaalisia suhteita vai rajoittaako työnantajasi elämääsi työpaikan ulkopuolella? Voisitko halutessasi ottaa yhteyttä esim. ammattiliittoosi tai saada apua muuta kautta?
• Koetko, että sinulla on muita todellisia vaihtoehtoja kuin alistua väärinkäyttöön? Koetko voivasi lähteä epätyydyttävästä tilanteesta?
• Onko sinua peloteltu käännyttämisellä, karkottamisella, poliisilla, vankilalla, työsuhteen välittömällä päättämisellä tai muulla vastaavalla?
• Rangaistaanko tai uhataanko sinua rangaista jotenkin, jos et alistu työantajasi/parittajasi kaikkiin vaatimuksiin, vaikka ne tuntuvat sinusta kohtuuttomilta? Vaatiiko parittajasi sinulta mielestäsi kohtuutonta
osuutta asiakkailta saamastasi korvauksesta?
• Koetko, että sinulle, perheenjäsenellesi tai muulle läheisellesi voi tapahtua jotakin ikävää, jos luovut prostituutiosta?

Työhön liittyviä lisäkysymyksiä:
• Onko työsopimuksesi tehty kirjallisesti/suullisesti tai onko sitä lainkaan? Vastaavatko työtehtävät ja -ajat sitä, mitä olet oman käsityksesi mukaan sopinut?
• Saatko palkkaa? Vastaako palkkasi työsopimusta? Onko palkkauksesi yleisten työehtosopimusten mukainen?
• Onko sinulla itsenäinen pääsy ja hallinta tuloihisi ja omaisuuteesi? Saatko koko palkan itsellesi?
• Ovatko muut työsuhteeseen liittyvät asiat kunnossa? Saatko pitää lomaa tai taukoja? Voitko olla poissa töistä, jos olet sairas, ja saatko tältä ajalta palkkaa, kuten sinun pitäisi saada? Huolehtiiko työnantajasi siitä, että voit tehdä työtehtäväsi turvallisesti vahingoittamatta it-seäsi?
• Miten asumisesi on järjestetty? Ovatko asumiskustannukset kohtuulliset? Asutko työpaikallasi?
• Vaaditaanko sinulta muita maksuja, jotka tuntuvat sinusta kohtuuttomilta ja vähentävät merkittävästi käteen jäävää palkkaasi?
• Koetko voivasi jättää työn niin halutessasi? Koetko, että sinulle, perheenjäsenellesi tai muulle läheisellesi voi tapahtua jotakin ikävää, jos jätät työsi?

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика