Vähemmistövaltuutetun toimisto,
PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO.

Mitä syrjintä on?

Syrjintä on kielletty useissa laeissa. Suomessa oleskelevilla on perusoikeutena yhdenvertainen kohtelu. Perustuslailla turvatut perusoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville ihmisille. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisen kohtelun vaatimus ulottuu sekä viranomaisten että elinkeinoharjoittajien toimintaan.

Tutkimusten mukaan suuri osa syrjintätapauksista jää tunnistamatta ja ilmoittamatta eteenpäin. Tähän on monia syitä. Syrjintää ei aina ole helppo tunnistaa tai näyttää toteen. Syrjinnän uhri ei ehkä tiedä mihin ottaa yhteyttä, tai ei usko raportoinnin johtavan mihinkään. On kuitenkin syrjivien käytäntöjen poistamisen kannalta tärkeää, että tilanteisiin puututaan. Miten siis tunnistaa syrjintä?

Etninen syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn etniseen tai kansalliseen ryhmään. Etnistä syrjintää voi liittyä myös erilaiseen asemaan asettamiseen henkilön uskonnon tai ihonvärin tai kansalaisuuden perusteella. Syrjintää on eriarvoisen kohtelun lisäksi uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen sekä käsky tai ohje syrjiä.

Syrjintää ei kuitenkaan ole ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat säännökset tai ulkomaalaisten erilainen asema heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan johtuvasta syystä. Toisin sanoen esimerkiksi oleskeluluvan epääminen ei sinänsä ole syrjintää.

Yhdenvertaisuuslain mukaisesti kiellettyä syrjintää on:
• välitön eli suora syrjintä: esimerkiksi asiakasta ei palvella kaupassa, koska hän kuuluu etniseen vähemmistöön.
• välillinen eli epäsuora syrjintä: esimerkiksi työnantaja edellyttää työnhakijalta täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei ole työn tekemisen kannalta välttämätöntä.
• häirintä: esimerkiksi koulukiusaaminen jos siihen ei puututa sekä rasistisesti loukkaava kirjoittelu ja sen salliminen keskustelupalstoilla.
• ohje tai käsky syrjiä: esimerkiksi työnantaja tai esimies käskee työntekijöitä toimimaan syrjivästi. Kysymys on syrjinnästä, vaikka työntekijä ei olisi vielä ohjetta noudattanutkaan.

Etniseen syrjintään puuttumisen edellytyksenä on, että syrjintä tapahtuu joissakin seuraavista elämänalueista
• työelämä: työpaikalla, työhönotossa ja työpaikan toiminnassa tapahtuva syrjintä.
• koulutus: esimerkiksi oppilasvalinnassa tai opintotulosten arvioinnissa tapahtuva syrjintä ja koulutuksen yhteydessä tapahtuva kiusaaminen.
• sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta: esimerkiksi jos kunta asettaa palveluja järjestettäessä etnisen vähemmistön tai vähemmistöt muita huonompaan asemaan.
• sosiaaliturvaetuuksien tai muiden sosiaalisin perustein myönnettävien tukien, alennuksien tai etuuksien myöntäminen: esimerkiksi jos etninen alkuperä on perusteluna olla myöntämättä sosiaaliturvaetuuksia.
• palvelujen tarjonta: esimerkiksi jos asuntojen vuokraustoiminnassa, autojen vuokraamisessa, vakuutuksien ja luottokorttien myöntämisessä tai ravintolapalveluissa asetetaan ihmiset eri asemaan etnisen alkuperän perusteella.
• asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen palvelun tai siviilipalvelun suorittaminen: esimerkiksi jos Suomen kansalaisuuden saaneet ovat eri asemassa kuin syntyperäiset Suomen kansalaiset.

Huono kohtelu ei ole aina syrjintää

Kaikki epäasiallinen toiminta ei kuitenkaan ole yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää. Esimerkiksi huono palvelu ei välttämättä ole syrjintää. Etnisen syrjinnän edellytyksenä on, että henkilöä on vertailukelpoisessa tilanteessa kohdeltu huonommin kuin toisia nimenomaan etnisen alkuperänsä takia. Niinpä esimerkiksi palveluntarjoajan tai viranomaisen epäkohtelias, epäasiallinen tai hidas palvelu on syrjintää vain, jos sen syynä on asiakkaan etninen tausta.

Toista henkilöä loukkaava ja häiritsevä käyttäytyminen voi kuitenkin tulla rangaistavaksi rikoslain tarkoittamana rikoksena, esimerkiksi kunnianloukkauksena. Kansanryhmään kohdistuva solvaava tai panetteleva julkinen toiminta voi tulla rangaistavaksi myös rikosnimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Miten toimia syrjintätilanteessa?

Jotta syrjintään voitaisiin puuttua, sinun tulee esittää syrjintäepäilyn tueksi selvitys tapahtuneesta, jossa käy ilmi miten syrjintä on käytännössä tapahtunut. Yhdenvertaisuuslain mukaisissa syrjintätapauksissa on kevennetty todistusvelvollisuus. Ja jos syntyy olettama syrjinnästä, tulee vastapuolen osoittaa, ettei hän ole syyllistynyt syrjintään. Syrjintätapauksissa sinua voi avustaa ja neuvoa vähemmistövaltuutettu ja voit tekemälläsi hakemuksella viedä asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi. Työ- ja virkasuhteissa tapahtuvan syrjinnän osalta voit ottaa yhteyttä myös lähimpään työsuojelupiiriin (www.tyosuojelu.fi) tai omaan etujasi ajavaan jäsenliittoon.

Yksityisten ihmisten välisissä tapauksissa ja myös edellä mainitun etnisen syrjinnän osalta voit ottaa yhteyttä poliisiin ja tehdä asiassa tutkintapyynnön. Koska tapaus käsitellään silloin rikosasiana, on otettava huomioon korkeampi todistuskynnys.

Mitä seurauksia syrjinnästä voi olla?

Todettuaan kyseessä olevan kielletyn syrjinnän, vähemmistövaltuutettu antaa kehotuksen tai ohjeen olla jatkamatta syrjintää. Osassa tapauksissa tehdään sovintoratkaisu, jonka aikaansaamisessa vähemmistövaltuutettu voi avustaa. Jos asia viedään käsiteltäväksi syrjintälautakuntaan, mahdollisen syrjintäkiellon tehosteeksi syrjintälautakunta voi asettaa uhkasakon. Jos syrjintä viedään poliisin tutkittavaksi, tapaus käsitellään esitutkinnan ja syyteharkinnan jälkeen tuomioistuimessa. Rikoslain mukaan syrjinnästä voidaan määrätä rangaistuksena sakkoa tai vankeutta enintään 6 kuukautta.

Usein syrjinnästä voidaan näiden lisäksi nostaa erillinen hyvityskanne kahden vuoden kuluessa tapahtuman ajankohdasta. Yhdenvertaisuuslain mukaan etnisen syrjinnän hyvityksenä voidaan määrätä korkeintaan 15 000 euroa. Käytännössä tuomioistuimet ovat määränneet hyvitystä 50 eurosta muutamaan tuhanteen euroon. Syrjinnän uhri voi vaatia lisäksi korvauksia aiheutuneista taloudellisista menetyksistä vahingonkorvauslain mukaan.

Vähemmistövaltuutettu auttaa syrjintää kokenutta henkilöä

Mikäli epäilet tulleesi syrjityksi etnisen taustasi tai ulkomaalaisuutesi perusteella, ota yhteys vähemmistövaltuutetun toimiston asiakaspalveluun. Neuvontapuhelin 071 878 8666 palvelee arkisin klo 10-12 välisenä aikana. Puhelimessa päivystävä ylitarkastaja antaa neuvontaa asian selvittämiseksi ja sopii mahdollisista jatkotoimenpiteistä asian viemiseksi eteenpäin. Puhelimessa voimme palvella sinua suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tarvittaessa järjestämme puhelintulkkauksen omalle kielellesi. Voit olla meihin yhteydessä myös sähköpostitse ofm@ofm.fi tai lähettää kirjeen osoitteeseen:

Vähemmistövaltuutetun toimisto,
PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO.

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика