Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 2 ( 12 ) 2013
Kääntäjä-tulkki ja yrittäjä Artturi Kurikka on tuttu, niin Kuopion paikallisille asukkaille, kuin myös vieraileville turisteille. Hänen puoleensa kääntyvät tulkkaus-, kielenkäännös- ja konsultointipalveluita tarvitsevat ihmiset ja yritykset. Hänet voi usein tavata töiden merkeissä yritys- ja kulttuuritapahtumissa. Artturin yrityksen, Tukikonin, vakituisia asiakkaita ja kumppaneita ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon maakunta, Kauppakamari ja monet muut. Muutaman vuoden ajan hän on vaikuttanut Pietarin kansainvälisen talousfoorumin taustajoukoissa. Huolimatta siitä, että Artturi Kurikka on jo aikoja sitten saavuttanut ansaitsemansa kunnioituksen ja auktoriteetin, niin Kuopiossa, kuin sen ulkopuolellakin, hän suhtautuu avoimesti uusiin haasteisiin ja etsii jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita.
– Artturi, olette muuttanut Suomeen 19 vuotta sitten ja luonut oman menestystarinanne täällä. Luulen mielipitenne oman elämän järjestämisestä vieraassa maassa olevan mielenkiintoinen lukijoillemme, sillä heidän keskuudessa on paljon sellaisia, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen ja etsivät paikkaansa uudessa elämässä.
Pitää paikkaansa, että muutettuaan tänne monet eksyvät elämässään ja kokevat jopa stressiä ja masennusta. Minun mielipiteeni asiasta on seuraavanlainen: sopeutuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan on oltava aktiivinen luodessaan kontakteja suomalaisiin ja ehdottomasti opiskella intensiivisesti suomen kieltä. Kielen opiskelua ja käyttöä on harjoiteltava myös kotona ja vapaa-aikana, eikä vaan esimerkiksi kielikursseilla.
– Teille sopeutuminen Suomeen oli kuitenkin varmaan hieman helpompaa, koska tullessanne hallitsitte jo suomen kieltä hyvin ja teillä oli kokemusta tulkkaus- ja kielikäännöstöistä.
– Kyllä, olen puhunut suomen kieltä lapsesta asti ja opiskelin kieltä myös sivuaineena Petroskoin yliopistossa. Osallistuin tulkkauksen erikoiskursseille ennen vuoden 1980 olympialaisia ja toimin siellä tulkkina suomalaisille ryhmille. Valmistuttuani Petroskoin yliopistosta työskentelin metsähoitajana ja tarvittaessa myös tulkkina suomalaisten yhteistyökumppaneiden vierailujen aikana.
Jopa näin vankan kokemuksen omaavana jouduin opiskelemaan monta vuotta ennen kuin tunsin kuuluvani suomalaiseen yhteisöön. Olen opiskellut Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin Pienyrityskeskuksessa vientiasiantuntijaksi, Helsingin yliopiston järjestämillä oikeustieteen ja siihen liittyvän tulkkauksen kursseilla Kouvolassa, asiomistulkkauksen taitoa Vantaan täydennyskoulutuksen instituutissa sekä matkailualan yrittäjyyden Suomen MEK:n kursseilla.
Oman yrityksen, Tukikonin, perustin vuonna 1996, kaksi vuotta sen jälkeen, kun muutin Suomeen. Vuonna 2002 suoritin virallisen kääntäjän oikeudet antavan tutkinnon.
Jos Suomeen tullessani en olisi osannut kieltä yhtä hyvin, niin yrittäisin luoda mahdollisimman paljon kontakteja suomalaisiin. Kuopiossa on paljon urheilu- ja kulttuuriseuroja, kerhoja ja tapahtumia, joissa voi tutustua paikallisiin asukkaisiin. Ihmiset, joilla on yhteisiä mielenkiinnon kohteita, tulevat aina helpommin toimeen keskenään.
Kielen opiskelu on myös helpompaa koko perheen voimin. Auttaessaan lapsia tekemään koululäksyjä vanhemmat itsekin melkein huomaamatta oppivat suomen kielen. Kielteinen ja passiivinen asenne ei johda haluttuihin tuloksiin.
– Miten mielestänne suomalaisten asenne venäläisiin maahanmuuttajiin on muuttunut vuosien varrella?
– Tällä hetkellä tilanne Suomessa on paljon myönteisempi kuin muutama vuosi sitten. Vuonna 1994, kun muutimme perheeni kanssa Suomeen, ulkomaalaisiin suhtauduttiin varauksella. Neuvostoliiton aikana saatua koulutusta ei hyväksytty ollenkaan ja Venäjän kansalaisia pidettiin huonoina ja laiskoina työntekijöinä. Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri ja tutkintoani ei huomioitu millään tavalla.
Tällä hetkellä suomalainen yhteiskunta on paljon monikansallisempi, ulkomailla suoritettu tutkinto on mahdollista rinnastaa suomalaiseen ja ulkomaalaisten ammattilaisten tietoa ja taitoa on opittu hyödyntämään.
Sopeutuminen vieraaseen yhteiskuntaan on kuitenkin aina vaikea prosessi, joten toivotan maanmiehilleni periksiantamattomuutta, optimismia, itsevarmuutta ja ahkeruutta.
Tukikon Oy, puh. (017) 240 630, tukikon@tukikon.fi
www.tukikon.fi
Teksti: Ilona Lipatova
Kuva: Markus Laukkanen
Suomennos: Artturi Kurikka