Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 5-6 ( 127-128 ) 2017
Vuoden 2017 elokuussa Suomalais-venäläisen Taiteiden polku -hankkeen puitteissa Jyväskylään saapui lapsia ja heidän huoltajiaan Jaroslavlista. Tähän hankkeeseen osallistui Lasten taidekoulu Kantsona Jaroslavlista ja Keski-Palokan ja Tikkalan koulut sekä Puistokoulu Jyväskylästä.
Keski-Palokan koulussa tapasimme Olga Kovalevskajan (taidekoulu Kantsonan vararehtori) ja Olga Grekovan (taidekoulu Kantsonan opettaja) ja pyysimme heitä kertomaan Mosaiikki-lehden lukijoille heidän koulustaan ja hankkeestaan.
Kantsona-koulussa on kaksi linjaa: musiikki- ja taidelinja, joilla kummallakin on omat taiteelliset historiansa ja perinteensä. Tässä koulussa lapset saavat lisäkoulutusta. Oppilaat ovat eritasoisten kilpailujen ja näyttelyiden voittajia kaupungintasoisista kilpailuista kansainvälisiin kilpailuihin. Hankkeeseen osallistuu koulun taidelinja, joka on suuntautunut kuvataiteen opettamiseen lapsille. Ammattilaisopettajat toteuttavat opetusohjelmia maalauksesta, piirtämisestä, sommittelusta, käsityötaiteesta ja taiteen historiasta.
Koulu on akateeminen ja sinne pääsemiseen on aina suurta kilpailua. Koulusta valmistuneet oppilaat pääsevät myöhemmin Moskovan, Pietarin, Jaroslavlin opistoihin, korkeakouluihin ja yliopistoihin ja he valmistuvat taiteilijoiksi, arkkitehdeiksi, suunnittelijoiksi ja muotisuunnittelijoiksi, ja jotkut palaavat meille opettajiksi.
Tällä hetkellä molemmilla koulun linjoilla opiskelee yli 1000 henkilöä ilmaisilla ja maksullisilla sopimuksilla. Taidelinjalla lapset opiskelevat 10-vuotiaasta lähtien ja musiikkilinjalla 7-vuotiaasta lähtien. Akateeminen opiskelu kestää 5 vuotta, jonka jälkeen lapset saavat päättötodistuksen. Jotkut lapset opiskelevat molemmilla linjoilla samanaikaisesti: piirtävät, laulavat ja tanssivat. Maksullisille musiikki-, piirustus- ja rytmiikkakursseille lapsia osallistuu 4—5-vuotiaasta lähtien. Aikuisilla on myös mahdollisuus opiskella kursseilla 1–2 kertaa viikossa, esimerkiksi, viime vuodesta lähtien opiskelijana on ollut 80-vuotias isoäiti. Taiteessa, samoin kuin rakkaudessa, ei katsota ikää.
Vuonna 2006 Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa suomalainen taiteilija Pertti Karjalainen ehdotti yhteistyötä Kantsona-koululle, ja Suomen vaikutuksesta Jaroslavlin 1000-vuotisjuhlille valmisteltiin erityinen ohjelma, joka oli omistettu merkkipäivälle. Hankkeen osallistujat, lapset ja aikuiset, valmistelivat muutaman vuoden ajan yhdessä suurta työtä restauroimalla Ystävyyden puiston Jaroslavlin keskustassa. Lasten taidekoulu Kantsonan opettajat ja Suomen puolelta taiteilijat Pertti Karjalainen, Tomas Hallivuo ja Panu Koskimies valvoivat luovaa prosessia.
Vuonna 2011 jaroslavlilaiset lapset kävivät Jyväskylässä vieraisilla. Silloin järjestettiin nuorisoleiri, missä lapset tutustuivat suomalaiseen kulttuuriin. Lapset seurustelivat paljon keskenään tuntien ja työpajojen lisäksi myös epävirallisissa yhteyksissä vapaa-ajalla. Suomalaiset ja venäläiset lapset asuivat samassa hotellissa ja juttelivat englanniksi, suomeksi ja venäjäksi, ja jos ei sanoja tiedetty, niin lapset ymmärsivät toisiaan viittomin ja elein.
Seuraava vuonna 2012 ryhmä lapsia Jyväskylästä saapui Jaroslavliin. Tuolloin vuorossa oli temaattinen leiri, joka oli omistettu eri maan osille ja historiallisille aikakausille. Valmistimme itse pukuja ja koreografit tekivät tanssit. Leirin lopussa järjestettiin yhteinen miniesitys «Kahden herrasmiehen palvelija».
Vuonna 2013 alkoi uusi kansainvälinen Taiteiden polku eli jäljet taiteessa -hanke. Jaroslavlin keskustassa sijaitsi hylätty puisto. Aikanaan siihen oli suunniteltu tehtäväksi ystävyyskaupunkien Ystävyyden puisto, johon olisi istutettu puita ystävyyskaupungeista, mutta se ei kehittynyt mihinkään. Heräsi jälleen ajatus elvyttää Ystävyyden puiston idea. Työt aloitettiin Jyväskylästä. Hyödyntämällä lasten piirustuksia, venäläiset ja suomalaiset taiteilijat eräältä Jaroslavlin alueelta koristelivat taidealueen Jaroslavlin ja Jyväskylän maisemilla. Panu Koskimiehen piirustusten pohjalta kesäkuussa 2014 puistoon asennettiin lasten mosaiikilla koristelemia penkkejä. Myös Pertti Karjalaisen idea 12 tolpasta, jotka symboloivat vuoden 12 kuukautta, hyödynnettiin. Ensimmäisiin kuuteen tolppaan tuli suomalaisia ja venäläisiä sananlaskuja, jotka vastaavat toisiaan. Toisiin kuuteen tolppaan luotiin eläimiä ja lintuja. Vuonna 2015 tämä näyttely saatiin valmiiksi. Tämän lisäksi puistoon tehtiin katuja ja pienten lasten leikkipuisto muotoiltiin muistuttamaan puulaivaa. Vuonna 2016 tuli täyteen 50 vuotta ystävyyskaupunkiemme ystävyyssuhteille. Suomalaisilta taiteilijoilta saatiin idea: vanhat ikkunat — uudet kasvot. Näin saatiin aikaan tintamareski (valokuvaustausta). Pertti Karjalainen ja Tuomas Hallivuo leikkasivat yhdessä lasten kanssa siluetit ja maalasivat telineet ja reunat otettiin hylättyjen talojen vanhojen ikkunoiden kehyksistä. Vuonna 2017 tintamareski oli saatu valmiiksi Muumipeikkoineen ja Sampo-myllyineen.
Kun lapsemme saapuivat tänä vuonna Jyväskylään, heidät otettiin vastaan kuin vanhat tuttavat. Suomalainen luonto hurmaa: järvet, metsä, kalliot. Kylässä lapset ehtivät nauttia upeasta maisemasta ja he jopa kävivät uimassa ja kokivat suomalaisen järven virkistävän raikkauden. Jyväskylässä olon aikana lapset myös oppivat kaupungin historiasta ja tutustuivat paikallisten taiteilijoiden teoksiin.
Tunnit koulussamme ovat paljolti akateemisen taiteen hengessä järjestettyjä. Kun lapset saapuvat Suomeen, tapahtuu täysi luovuuden vapautuminen. Täällä he käyttävät enemmän mahdollisuutta yhdistää klassista ja vapaata taidetta nykytaiteeseen. Hyvän akateemisen perustan omaamalla, lapset tekevät mielellään käsitöitä. Ensimmäisellä kansainvälisellä leirillä valmistimme nukkeja venäläisissä ja suomalaissa kansallispuvuissa. Oli mukavaa, kun sama yksityiskohta oli toisaalta venäläinen koristeellinen päähine ja kun sen käänsi ylösalaisin, niin se muuntautui suomalaiseksi myssyksi.
Opettaja-taiteilijoiden työpajat Venäjältä ja Suomesta täydensivät hankkeen. Pertin kutsusta Suomeen saapui opettajia taidekoulustamme pitämään piirustus-, grafiikka- ja muita tunteja. Jaroslavlissa työpajan piti jyväskyläläinen taiteilija Ella Hirsiaho (Kehystämö Galleria Patina).
Uusi hanke Kulttuurien risteys on looginen jatkumo yhteiselle suomalais-venäläiselle Taiteiden polku -hankkeelle. Sen tarkoitus on antaa lapsille ja nuorille molemmissa maissa mahdollisuus tutustua lähemmin kulttuureihin ja taideperinteisiin, opettaa eepoksesta ja käsityötaidetta. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista yrittää tehdä omia taiteellisia teoksia, koristella koulujemme ympäristö ja sisustukset kansan satujen mukaan. Vuoden 2017 lopussa yhdessä suomalaisen osapuolen kanssa suunnitellaan järjestettävän virtuaalinen lasten taidenäyttely Joulun ihmeet. Mietimme, että houkuttelemme hankkeeseen osallistumaan myös koulun Pietarista ja peruskoulun Jaroslavlista.
Historiallisesti suomalainen ja venäläinen kulttuuri ovat aina olleet lähellä toisiaan. Tämän jäljet ovat näkyvissä alueen paikannimistössä, mihin on jäänyt runsaasti suomalaisia nimityksiä. Kristuksen kirkastumisen luostarissa Jaroslavlissa on esillä muinaisten näitä alueita aikoinaan asuttavien suomalais-ugrilaisten kansojen taidetta. Viime vuonna koulussamme taidehistorian tunneilla tutkimme karjalais-suomalaista Kalevala-eeposta, jonka on kuvittanut Nikolai Kotšergin. Kulttuurien risteys -hanke tulee olemaan erittäin monipuolinen ja jännittävä.
21.8.2017 pidettiin Sepänaukiolla Jyväskylässä taideteoksen avajaiset. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kiitti kaikkia hankkeen osanottajia, jotka ovat antaneet ystävyyskunnista voimansa ja taitonsa taiteellisen teoksen valmistumiseen. Tämä tekee kotikaupungeista esteettisesti houkuttelevia ja luo erityistä omaperäisyyttä kaupunkeihin.
«Kauneus, jota täällä näemme, on tehty lastemme voimin. Tämä on täysin lasten ansiota, mistä heille suuret kiitokset. Ystävyys alkaa jo pieninä, luovuus yhdistää, ja toivon, että lapset tulevat ystävystymään paremmin ja toteuttavat yhdessä vielä monia hankkeita», sanoi lasten taidekoulu Kantsonan vararehtori Olga Kovalevskaja.
Suuret kiitokset Pertti Karjalaiselle, koko hankkeen ideapankille ja moottorille, jännittävästä matkasta taiteen maahan.
Teksti: Irina Senkina
Kuvat: Irina Senkina, Olga Kovalevskaya ja Пертти Карьялайнен
Suomennos: Maria Lepistö