Mosaiikki-lehti
ilmestyi Suomessa vuosina 2005-2015
Tässä numerossa:
Toimitukselta
Sosiaalinen Eurooppa
Alkoholinkäyttö lasten seurassa
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt
Taiteiden polku Ystävyyden puistossa
Arkisto:
№ 7-8 (129-130)
№ 5-6 (127-128)
№ 3-4 (125-126)
№ 1-2 (123-124)
№ 5-6 ( 127-128 ) 2017
Sosiaalinen Eurooppa:
PARLAMENTIN TOIMINTA SOSIAALIPOLITIIKAN ALALLA
Sosiaalipolitiikka on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa, lapsuudesta eläkeikään. Seuraavassa kerrotaan EU: n lainsäädännöstä, jonka parissa parlamentti on työskennellyt.
Euroopan tulevaisuus – sosiaalipolitiikka ©AP Images/European Union-EP.
Euroopassa on maailman parhaat sosiaaliturvajärjestelmät, ja myös elämänlaadussa ja hyvinvoinnissa se pärjää hyvin vertailuissa. Sillä on kuitenkin myös monenlaisia haasteita: Talouskriisin vaikutukset tuntuvat edelleen syvästi monissa jäsenvaltioissa. Vaikka monissa maissa tilanne on parantunut, EU: n sisällä on edelleen suuria eroja. Työttömyysaste on laskenut yleisesti mutta vaihtelee voimakkaasti jäsenvaltiosta toiseen.
Myös alhainen syntyvyys ja väestön vanheneminen uhkaavat hyvinvointijärjestelmien kestävyyttä. Lisäksi työelämässä tapahtuu huomattavia muutoksia teknisen innovoinnin, globalisaation ja palvelusektorin laajentumisen myötä samalla kun yhteistyötalouden uudet liiketoimintamallit ja joustavammat työn tekemisen muodot yleistyvät.
Komissio on julkaissut pohdinta-asiakirjan Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lue lisää EU: n nykyisistä aloitteista ja siitä, mitä parlamentissa on viime aikoina ollut työn alla.
EU: n sosiaalipoliittinen toimivalta
EU: lla on sosiaaliasioissa vain rajoitettu toimivalta, sillä enimmäkseen nämä asiat kuuluvat jäsenvaltioille. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikat ovat suureksi osaksi jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten vastuulla. Jäsenvaltioiden hallitukset toisin sanoen päättävät muun muassa vähimmäispalkkojen ja muiden palkkojen sääntelystä, työehtosopimusneuvottelujen roolista, eläkejärjestelmistä ja -iästä sekä työttömyysetuisuuksista, eikä EU: lla ole niiden suhteen sananvaltaa. Vuosien kuluessa EU on kuitenkin kehittänyt omaa sosiaalista ulottuvuuttaan Euroopan yhdentymisen edetessä, ja se on ottanut käyttöön monia sosiaalialan välineitä. Näitä ovat muun muassa EU: n säädökset, rahastot ja työkalut, joiden avulla se voi tehokkaammin koordinoida ja seurata kansallisia politiikkoja. Lisäksi EU kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan keskenään parhaita käytäntöjä esimerkiksi sosiaaliseen osallisuuteen, köyhyyteen ja eläkkeisiin liittyvissä asioissa.
Jo vuonna 1957 hyväksyttyyn Rooman sopimukseen sisältyi sellaisia perusperiaatteita kuin naisten ja miesten samapalkkaisuus ja työntekijöiden oikeus liikkua vapaasti EU: n alueella. Liikkuvuuden mahdollistamiseksi on annettu säännöksiä esimerkiksi tutkintotodistusten keskinäisestä tunnustamisesta, takeista sairaanhoitoon pääsystä ulkomailla ja saavutettujen eläkeoikeuksien suojaamisesta.
Lisäksi EU: ssa on annettu työelämäsääntöjä esimerkiksi työajoista ja osa-aikatyöstä sekä lainsäädäntöä, jolla puututaan syrjintään työpaikolla ja varmistetaan työterveys- ja -turvallisuus.
Euroopan yhdentymisen alkuajoista lähtien Euroopan parlamentti on usein vaatinut aktiivisempaa sosiaalialan politiikkaa ja tukenut komission asiaa koskevia ehdotuksia.
Työttömien ja nuorten tukeminen
Vuonna 1957 perustettu Euroopan sosiaalirahasto on EU: n tärkein työkalu työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Sen avulla miljoonat ihmiset ovat oppineet uusia taitoja ja löytäneet työtä.
Euroopan globalisaatiorahastosta tuetaan työntekijöitä, jotka on sanottu irti globaalin kaupan rakenteiden muutosten johdosta esimerkiksi, kun suuret yritykset ovat lopettaneet toimintansa tai siirtäneet sen EU: n ulkopuolelle.
Euroopan työnvälitysverkosto (Eures) on työnhakijoiden liikkuvuutta tukeva verkosto, joka antaa tietoja ja ohjausta sekä rekrytointi- ja työnhakupalveluja työnhakijoille ja työnantajille. Parlamentti hyväksyi jokin aika sitten ehdotuksen, jolla uudistetaan Eures-verkostoa siten, että tehostetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.
Nuorisotyöttömyyteen on puututtu eri tavoin, joista useat perustuvat parlamentin ehdotuksiin, kuten nuorisotakuu, jonka mukaisesti jäsenvaltiot sitoutuvat varmistamaan, että kaikille alle 25-vuotiaille tarjotaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta tai koulutuksen päättymisestä laadukasta työpaikkaa tai jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikkaa.
Parlamentti on myös hyväksynyt päätöslauselman, jossa vaaditaan tehokkaampia toimia taitojen parantamiseksi, jotta voidaan torjua nuorisotyöttömyyttä. Äskettäin perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuuksia toimia vapaaehtoistyössä tai hankkeissa, jotka hyödyttävät yhteisöjä ja yksittäisiä ihmisiä eri puolilla Eurooppaa.
Työllisyys
Pimeän työn torjunta
Pimeä työ ei ainoastaan vääristä työmarkkinoita vaan myös supistaa valtioiden verotuloja, minkä vuoksi niillä on vähemmän varoja käytettäväksi sosiaaliturvaan. Viime vuonna parlamentti hyväksyi säädöksen, jolla perustetaan eurooppalainen foorumi, jonka tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä pimeän työn estämisessä ja torjunnassa.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari
Huhtikuussa 2017 komissio antoi ehdotuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, joka perustuu 20 keskeiseen periaatteeseen ja oikeuteen, jotka tukevat oikeudenmukaisia ja toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä.
Parlamentti esitti päätöslauselmassaan omat suosituksensa kehottaen komissiota ehdottamaan sellaisia sääntöjä asianmukaisista työehdoista ja -oloista, jotka koskevat koko Eurooppaa ja kaikkia työsuhteita, myös uusia työjärjestelyjä, kuten keikkatyötä ja verkkovälitteistä työtä.
Lisäksi parlamentti vaati työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottamista ja lapsitakuun käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa laadukas koulutus ja torjua lapsiköyhyyttä, joka on ollut parlamentin jäsenten usein esiin nostama aihe.
Tulossa olevia asioita
Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut, että on varmistettava asianmukainen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja pienennettävä naisten ja miesten eläke-eroja. Parlamentin jäsenet ovatkin äskettäin saaneet käsiteltäviksi ehdotuksia, jotka koskevat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä vanhempien ja hoivatyötä tekevien oikeuksien vahvistamista.
EU on antanut sääntöjä, joilla varmistetaan sosiaaliturvan yhteensovittaminen siten, että ihmiset eivät menetä sosiaaliturvaansa muuttaessaan toiseen EU-maahan. Nykyisten sääntöjen tarkistaminen on parhaillaan parlamentin käsiteltävänä. Tarkoituksena on tehdä säännöistä oikeudenmukaisempia, selvempiä ja helpommin valvottavia.
Parlamentissa on käsiteltävänä myös EU: n esteettömyyssäädös, jolla pyritään parantamaan tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä, jotta vammaisten henkilöiden on helpompi osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan.
Keskustelu Euroopan yhdentymisen tulevaisuudesta
Komission kesäkuun lopussa julkaistut viisi pohdinta-asiakirjaa toimivat lähtökohtana keskustelulle Euroopan yhdentymisen tulevaisuudesta. Kukin asiakirja käsittelee tiettyä aihetta: Euroopan sosiaalista ulottuvuutta, globalisaatiota, talous- ja rahaliittoa, puolustusta ja rahoitusta. Asiakirjoissa esitetään ajatuksia ja skenaarioita siitä, millainen Eurooppa voisi olla vuonna 2025, mutta ne eivät sisällä varsinaisia ehdotuksia. Työ saadaan päätökseen syyskuun puolivälissä, kun komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pitää jokavuotisen unionin tilaa käsittelevän puheensa.
Venäjännös: Lidia Popova
