• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 103 ) 2015

Ei elämä pelissä vaan peli elämässä. Pelituki-hanke

Pelituki -hankkeen päämääränä on lisätä lasten ja nuorten ongelmalliseen pelaamiseen tarvittavan tuen ja avun laatua ja saatavuutta sekä löytää kulttuurinen näkökulma nuorten ongelmalliseen pelaamiseen. Hankkeen päätavoitteena on kehittää yhdessä lasten ja nuorten sekä heitä kohtaavien aikuisten kanssa keinoja riskipelaamisen tunnistamiseen, pelihaittojen ehkäisyyn ja ongelmalliseen pelaamiseen puuttumiseen.

Hankkeen tavoitteita ovat:

Tuottaa tietoa ja ymmärrystä nuorten pelaamisesta ja siihen liittyvistä kokemuksista sekä siitä, mitä ongelmallinen pelaaminen on ja millaisena se näyttäytyy nuorten, läheisten ja ammattilaisten näkökulmista.

Rakentaa nuorten arjen toimintaympäristöihin ennalta ehkäisyn, riskien tunnistamisen ja ongelmiin puuttumisen tasot sisältävä toimintamalli yhdessä nuorten ja heitä kohtaavien aikuisten kanssa.

Koota ja kehittää työmenetelmiä kasvatuksen, tunnistamisen, arvioinnin, puuttumisen ja ohjauksen tueksi osana toimintamallia.

Pelitukea rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja sen toteutuksesta vastaa Sovatek-säätiö yhdessä Kehittämiskeskus Tyynelän ja Kuopion kriisikeskuksen kanssa. Hankkeen toiminta alueena on Itä- ja Keski-Suomi ja hanke toteutetaan vuosina 2012–2015.

Pelituki-hankkeen projektipäällikkö Jarkko Järvelin luennoi 12.11.2014 Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Matarassa nuorten pelaamisesta.

Digitaalinen pelaaminen

Aikuisten huoli lasten ja nuorten pelaamisesta on lisääntynyt, kun pelaaminen on yleistynyt. Monille aikuisille ja vanhemmille pelaaminen on vierasta. Liialliseen pelaamiseen liittyy haittoja, joista on hyvä olla tietoinen ja jotka on mahdollista välttää. Siksi pelaamista käsitellään tässä aineistossa lähinnä riski- ja ongelmanäkökulmasta. On kuitenkin hyvä huomioida, että pelaaminen on paljon muutakin. Lasten ja nuorten pelaaminen ja moninaiset pelikulttuurit sisältävät myönteisiä, lapsen kehitystä tukevia piirteitä. Myönteisen pelikulttuurin syntyminen ei kuitenkaan synny pelkästään teknologisen kehityksen myötä, vaan se vaatii aikuisilta ja vanhemmilta aktiivista ja tiedostavaa otetta peleihin ja pelaamiseen.

Lähes kaikki kouluikäiset lapset ja nuoret ovat pelanneet jotakin digitaalista peliä ja suuri osa heistä myös pelaa säännöllisesti. Pelaaminen ja leikkiminen ovat ihmiselle ominaista toimintaa. Nykyiset tieto- ja pelikoneilla pelattavat digitaaliset pelit ovat jatkumoa perinteisemmille kortti-, lauta- ja pihapeleille. Pelaaminen on ajanvietettä, joka tempaisee mukaansa. Peleistä löytyy jännitystä, uusia tavoitteita, haasteita ja monesti myös sosiaalisia kontakteja. Internet ja digitaaliset pelit ovat viime vuosikymmenten aikana nousseet merkittäväksi osaksi lasten ja nuorten arkea ja vaikuttaneet olennaisesti heidän kasvuympäristöönsä. Ne ovat lapsille ja nuorille luonnollinen ympäristö toimia.

Peliteollisuus on nopeasti kasvava teollisuudenala, joka käyttää suuria rahasummia tuotekehittelyyn, mainontaan ja näkyvyyteen. Viime vuosina pelien tarjonta on laajentunut ja tarjolle on tullut runsaasti uudenlaisia pelejä moneen eri makuun. Pelaaminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Pelit ovat kehittyneet yhä laadukkaammiksi ja näyttävämmiksi. Niiden pelattavuuden paraneminen on myös mahdollistanut sen, että peliin samaistuminen ja uppoutuminen ovat aikaisempaa helpompaa. Uudenlaiset teknologiset ratkaisut ovat tehneet pelaamisesta entistä vuorovaikutteisempaa, sosiaalisempaa ja globaalimpaa.

Osa digitaalisten pelien viehätystä on se, että niitä voi pelata yhdessä kavereiden tai perheenjäsenten kanssa. Pelien sosiaalisuus on lisääntynyt vuosien saatossa, mikä näkyy niin yksityisissä olohuoneissa kuin miljoonia pelaajia keräävissä verkossa pelattavissa peleissä. Itse pelaamisen rinnalla pelimaailma tarjoaa myös muita harrastusmahdollisuuksia, kuten pelien suunnittelua ja ohjelmointia. Monille peliharrastajille peliteollisuus voi olla myös tuleva työnantaja, sillä harrastuksen parissa he pääsevät jo nuorena kehittämään taitojaan ja osaamistaan alalla.

Pelien avulla oppiminen on usein motivoivaa ja taidot voivat karttua melkein huomaamatta. Internetin moninpelit edellyttävät myös roolien ottamista, yhteistyötaitoja, strategista päätöksentekoa ja usein englannin kielen taitoa. Pelejä hyödynnetään kouluopetuksessa, tiedonvälityksessä, terapioissa ja vaikkapa liikuntaan kannustamisessa.

Virtuaaliset seikkailut haastavat lapset kokemaan tunne-elämän ulottuvuuksia, ja tarjoavat turvallisen ympäristön kohdata myös pelkoa, jännitystä ja vihaa sekä mahdollisuuden opetella näiden tunteiden hallintaa. Turvallisessa ympäristössä ja vanhempien opastuksella pelit voivat kehittää lapsen tunnesäätelyä ja identiteetin muodostusta.

Pelien väkivaltaisuus huolestuttaa monia vanhempia ja kasvattajia. Vaikka pelien väkivalta ei suoraan vaikuta lasten ja nuorten käyttäytymismalleihin, voidaan yhteys näiden välillä todeta joissakin tapauksissa. Esimerkiksi aggressiivisuuteen taipuvainen nuori voi omaksua väkivaltaa sisältävistä peleistä toimintaansa vahvistavia käyttäytymismalleja. Tasapainoinen nuori puolestaan pystyy käsittelemään peleissä esiintyvää väkivaltaa niin, ettei se vaikuta hänen käyttäytymiseensä.

Monet vanhemmat ja muut kasvattajat pohtivat, mikä on sopivaa ja kohtuullista pelaamista. Yleisen suosituksen mukaan sopiva ruutuaika (tv, tietokone, mobiililaitteet jne.) kouluikäisille on enintään kaksi tuntia päivässä.

Pelkkä ajan seuraaminen ei kuitenkaan riitä kertomaan lapsen tai nuoren suhteesta pelaamiseen. Kohtuullinen pelaaminen on pelaamista, joka on tasapainossa pelaajan muun elämän kanssa. Se ei häiritse pelaajan vuorokausirytmiä, koulunkäyntiä, harrastuksia, sosiaalista elämää tai itsestä huolehtimista. Normaalissa tilanteessa peli on myös kohtuullisen helppo keskeyttää ja siirtyä tekemään jotain muuta.

Pelaaminen voi ongelmatilanteissa tuoda elämään myönteisiä asioita ja onnistumisia, mikä vahvistaa pelaamisen tarvetta. Peleihin uppoutuminen voi vastata sellaisiin lapsen tai nuoren tyydyttymättömiin sosiaalisiin tai emotionaalisiin tarpeisiin, joihin reaalimaailma ei vastaa. Tämä pakenemisen kierre saattaa altistaa erityisesti rutiininomaiselle pelaamiselle ja peliongelmille ja häiritä nuoren psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Olisikin syytä pohtia, miksi riskipelaajilla ei ole vaihtoehtoisia keinoja tyydyttää tarpeitaan erimerkiksi sosiaalisissa suhteissa. Pelaaminen voi ottaa arjessa niin tärkeän paikan, että muut pelimaailman ulkopuoliset kaveri- ja perhesuhteet jäävät pois.

Merkkejä liiallisesta pelaamisesta

• Nuori viettää koneen äärellä paljon aikaa ja unohtaa tauot.
• Ajantaju katoaa pelatessa usein pitkiksi ajoiksi.
• Pelaamattomuus aiheuttaa levottomuutta ja ärtyisyyttä.
• Tarve pelata yhä enemmän kasvaa.
• Pelaamisen rajoittaminen aiheuttaa voimakkaita negatiivisia tunnereaktioita.
• Pelimaailman ulkopuoliset kaverit jäävät pois.
• Muut velvollisuudet jäävät hoitamatta pelaamisen takia.
• Pelaaminen sekoittaa vuorokausirytmin.
• Pelaaminen aiheuttaa poissaoloja koulusta.
• Muut harrastukset jäävät pois pelaamisen takia.
• Pelaamisesta aiheutuu syyllisyyden tunteita.
• Nuori valehtelee omasta pelaamisesta ja sen määrästä.
• Pelaaja ei siedä arvostelua pelaamisesta

Aikuinen voi toimia aluksi kyselijänä ja osoittaa näin olevansa kiinnostunut lapsen toiminnasta. Pelaaminen on yksi harrastus muiden joukossa, ja aikuiset voivat olla mukana myös tässä harrastuksessa.

Usein riidat johtuvat siitä, että pelaaminen yritetään keskeyttää pelin ratkaisevimmassa kohdassa. Pelaamiseen käytetyn ajan lisäksi kannattaisi tarkkailla myös pelin kulkua.

Netissä on tarjolla nuorille useita tapaamispaikkoja ja mahdollisuuksia keskustella itseä kiinnostavista aiheista. Usein nuorten kanssa keskustelemassa on myös luotettavia aikuisia, joiden kanssa netin välityksellä on helppo puhua vaikeistakin asioista. Laajaan verkkomaailmaan mahtuu myös monenlaisia uhkia ja epäasiallisia sivustoja. Esimerkiksi kiusaaminen on verkon myötä saanut uudenlaisia muotoja.

Pelaamisen rajoitukset

Tehkää pelaamiselle selkeä aikataulu. Määritelkää, kuinka pitkän jakson saa pelata yhdellä kertaa ja kuinka usein pelataan. Kun pelaamiseen käytetty aika on lopuillaan, peliä ei pidä keskeyttää heti automaattisesti, vaan tilanteessa on hyvä huomioida myös pelin kulku. Näistä tilanteista on hyvä sopia jo etukäteen. Lasta on hyvä muistuttaa ajan kulumisesta hyvissä ajoin ennen peliajan päättymistä.

Pitäkää pelikoneen lähettyvillä pelipäiväkirjaa, johon kirjataan ylös peliaika. Tämä helpottaa seuraamaan koneen ääressä vietettyä aikaa ja siitä on helppo seurata, miten pelaamiseen käytetty aika kehittyy. Päiväkirjaan on hyvä merkitä myös pelien aiheuttamia tuntemuksia. Päiväkirja on hyvä apu keskusteltaessa pelaamisesta.

Tietokoneen käytön rajaamiseen ja valvontaan on tarjolla erilaisia välineitä, kuten lapsilukkoja ja esto-ohjelmia. Niiden avulla voi esimerkiksi rajoittaa lasten pääsyä tietyille nettisivuille tai pelaamaan pelejä. Etenkin nuorempia lapsia voidaan näin myös estää joutumasta vahingossa haitallisille sivuille. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan ole aukottomia ja teknisesti taitavat lapset osaavat kiertää ne helposti.

Perheen aikuisten on hyvä myös tarkkailla etenkin lasten seurassa tapahtuvaa omaa pelaamistaan ja rajoittaa siihen käytettyä aikaa.

Pelien ikämerkinnät ja sisällöt

Noudattakaa peleihin merkittyjä ikämerkintöjä. Peleihin asetettujen ikämerkintöjen tarkoituksena on suojella lapsia ja nuoria pelien haitallisilta sisällöiltä. Ikämerkintöjen noudattaminen suojaa pelien haitoilta.

Tutustukaa pelien sisältöihin, sillä ikämerkinnät eivät yksin kerro pelien sopivuudesta eri-ikäisille pelaajille. Pelien sisältöihin voi tutustua lukemalla peleistä kirjoitettuja sisältökuvauksia tai peliarvosteluja, mutta parhaiten perille pääsee pelaamalla itse.

Osallistu pelin valintaan, sillä etenkin lapset voivat valikoida pelejä väärin perustein.

Kiroilu: peli sisältää voimakasta kielenkäyttöä

Syrjintä: peli sisältää syrjintää tai syrjintään rohkaisevaa materiaalia

Huumeet: peli sisältää viittauksia huumeiden käyttöön tai huumeiden käyttöä

Kauhu: peli voi herättää pelkoa tai kauhua pienissä lapsissa

Uhkapeli: peli rohkaisee pelaamaan uhkapeliä tai opettaa uhkapelin pelaamista

Seksi: peli sisältää alastomuutta ja/tai seksuaalista materiaalia ja/tai viittauksia seksiin

Väkivalta: peli sisältää väkivaltaa

Lähde: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-816-2
www.facebook.com/Pelitukiprojekti
www.pelituki.fi/fi/Pelituki-Hanke.html

Aineiston on koonnut Irina Senkina.

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös