• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 6 ( 98 ) 2014

Yhdistyksen varainhankinta

Varainhankinta tarkoittaa yleensä toimintaa, jolla hankitaan varoja varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi. Yhdistystoimintaa säädellään yhdistyslailla, joka määrittelee osaltaan myös yhdistyksen mahdollisuuksia toimintansa rahoittamiseen. Yhdistyslain mukaan toiminnan tarkoituksena ei saa olla taloudellisen hyödyn hankkiminen. Varainhankinnalla on usein merkittävä osuus yhdistyksen kokonaistuotosta.

Yleisimpiä järjestöjen rahoituskanavia:

• RAY
  • Projektiavustukset (C-avustukset)
  • Kohdennettu toiminta-avustus (AK)
  • Yleisavustus (AY)
  • Investointiavustus (B-avustus)
• OKM
• EU (ESR)
• Säätiöt ja rahastot
• Tekes
• Työsuojelurahasto
• Eri tutkimusrahoitukset
• Kuntien järjestöavustukset
• Maakuntien liitot.

Lisätietoa mm. www.kansalaisyhteiskunta.fi/rahoitushakemisto

Muuttuva maailma ja yhteiskunta tuovat tarvetta järjestöjen toiminnan kehittämiseen. Kehittämistyö vaatii uusia resursseja.

Julkisen sektorin (RAY / STM) rahoituksen lisäksi mahdollisuutena:

• Jäsenmaksut ja jäsenten muu tuki
• Lahjoitukset (rahankeräys)
• Merkkipäivä- ja testamenttilahjoitukset
• Tuotemyynti, tapahtumat, huutokaupat, arpajaiset
• Yritysyhteistyö
• Tavara / palvelulahjoitukset ja vapaaehtoistyö.

Lahjoituskulttuuri Suomessa on kehittynyt viime vuosina merkittävästi.

Julkinen rahoitus vähenee

• supistetaanko toimintaa?
• kehitetäänkö uusia rahoituslähteitä?

Kansalaisjärjestöjen haasteena on löytää uusia, innovatiivisia ja lahjoittamiseen kannustavia keräystapoja ja muistuttaa samalla järjestöjen varainhankinnan vastuullisuudesta. Antaminen on positiivinen asia, jonka avulla moni hieno asia tulee tehtyä, ja joka tutkimusten mukaan lisää myös antajan hyvinvointia.

Faktaa keräyksistä:

• Vuosittain myönnetään noin 800 rahankeräyslupaa
• Rahankeräysten kokonaistuotto on ollut reilusti yli 100 Meur ja varainhankinnan kulut noin 15 %:n tasolla
• 20 suurinta varainhankintatahoa keräävät vuosittain noin 70–80 Meur.

Järjestöjen työhön suhtaudutaan myönteisesti ja 70 % suomalaisista tukee tai osallistuu yhdistystoimintaan tavalla tai toisella. Kolmasosa suomalaisista lahjoittaa satunnaisesti rahaa keräyksiin ja neljäsosa kertoo suosivansa osallistumista myyjäisiin, arpajaisiin ja tapahtumiin.

Vain 12 prosenttia suomalaisista lahjoittaa säännöllisesti järjestöille. Miksi ei useampi? Koska kukaan ei ole pyytänyt heitä lahjoittamaan. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus tehdä hyvää — ellei toimimalla, niin lahjoittamalla rahaa järjestöille. Raha on yksi hyvän tekemisen tapa. Varainhankinta ei ole pelkkää rahan hankkimista, vaan se tuo esimerkiksi aivan uusia kohderyhmiä järjestön piiriin. Ihmiset avaavat mielellään kukkaroitaan, jos he vakuuttuvat siitä, että rahalla ratkaistaan aitoja ongelmia. Järjestöillä on paljon parannettavaa julkikuvansa rakentamisessa. Ne luettelevat toimintansa volyymeja ja arvojaan, kun pitäisi kertoa, mitä ongelmaa ne ovat ratkomassa, ja miten järjestön tukija voi osallistua ratkaisemiseen.

Useimpien yhdistysten pääasiallinen varainhankintaväylä on yhdistyksen jäsenmaksu. Jäsenmaksun perimisestä ja suuruudesta päätetään yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Jäsenmaksun suuruus voi vaihdella jäsenryhmittäin, esimerkiksi yhdistyksen säännöissään määrittelemille opiskelija- tai eläkeläisjäsenille jäsenmaksu voi olla pienempi. Yhdistyksellä voi olla myös yhteisöjäseniä eli muita yhdistyksiä tai yrityksiä, joille on asetettu oma jäsenmaksunsa. Lisäksi yhdistys voi periä jäsenikseen liittyviltä henkilöiltä liittymismaksua. Myös liittymismaksun suuruuden päättää vuosikokous.

Muu varainhankinta

Perinteisesti yhdistykset ovat hankkineet varoja järjestämällä myyjäisiä ja perimällä lipputuloja järjestämistään tapahtumista. Yhdistyksen oman toimintansa rahoittamiseksi järjestämästä varainhankinnasta, kuten arpajaisista, myyjäisistä, urheilutapahtumista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä yms. saama tulo on yleensä verotonta.

Kun pyydät rahalahjoitusta järjestöllesi, kerro

• mikä on ongelma eli avustamisen tai työn kohde
• miksi ongelma pitää korjata — tai miten käy, jos sitä ei korjata
• miten lahjoitus muuttaa asiaa konkreettisesti
• miksi lahjoittaa juuri nyt
• mitä järjestösi lupaa tehdä omalta osaltaan.

Mitä lahjoittajat haluavat? Vaikutuksia!

Järjestön on osattava kertoa avoimesti ja läpinäkyvästi rahoituksesta, sen hankkimisesta ja rahojen käytöstä. Mikä on antamani lahjoituksen vaikutus?

Onnistunut varainhankinta vaatii

• Rohkeutta – Rahaa – Resursseja – Rakkautta
• Suunnitelmallisuus – Sinnikkyys – Sitoutuneisuus.

Hallitus antoi helmikuussa 2014 eduskunnalle esityksen rahankeräyslain uudistuksesta. Siinä lakia esitetään muutettavaksi niin, että rahankeräyslupa voidaan myöntää myös yhteisöille, joiden koko toiminta ei ole yleishyödyllistä. Rahankeräysoikeudet saisivat myös yliopistot sekä evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko diakoniatyöhönsä. Rahankeräyksellä hankitut varat saisi kuitenkin käyttää ainoastaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Lahjoitukset eivät tule pyytämättä ja myös varainhankinnasta syntyy kustannuksia. Lahjoituspyyntöjen toteuttamiseen tarvitaan usein hyviä kumppaneita kuten mediaa, posti- ja pankkipalveluja, painotaloja ja mainostoimistoja. Järjestön on huolehdittava, että viestintä ja mainonta on totuudenmukaista ja, että tukijoille ymmärrettävästi kerrotaan sekä rahojen keräämisestä että keräystuottojen käytöstä.

Joukkorahoitus – uusi media

Joukkorahoitus kuvaa tapaa tehdä yhteistyötä ja saada huomiota henkilöiden tai organisaatioiden hankkeille, joiden rahoittaminen tapahtuu keskenään verkostoituvien ihmisten avulla, yleensä internetin välityksellä. Joukkorahoitusta on käytetty monissa yhteyksissä katastrofirahoituksesta kansalaisjournalismiin, poliittisiin kampanjoihin, kulttuurihankkeiden ja startup-yritysten rahoittamiseen, elokuvien sekä vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmien tuottamiseen.

Joukkorahoituksen idea on yksinkertainen. Hyväksi pitämäänsä hanketta voi tukea vaikka yhdellä eurolla. Kun näin tekee iso joukko ihmisiä, voidaan kerätä rahoitus valtavaankin hankkeeseen. Yleisö pääsee suoraan vaikuttamaan siihen, minkälaisia tuotteita tulee ja välikädet putoavat pois tuottajan ja yleisön väliltä.

Tarkastustoiminnalla Poliisihallituksesta varmistetaan, että rahankeräystuotot käytetään luvassa määriteltyyn tarkoitukseen, ja turvataan yleisön luottamus rahankeräykseen. Valtakunnallista rahankeräyslupaa joutuu odottamaan jopa viisi kuukautta. Keräysluvan voimassaoloajan pidentäminen kahdesta viiteen vuoteen vähentää hieman käsittelyruuhkia tulevaisuudessa. Rahankeräysluvat: www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0A14F93E322B026BC22571DA002EBE85?opendocument

Yhdistykset ja säätiöt hankkivat toiminnalleen rahoitusta eri keinoin. Ammattimaisesti varoja hankkivien yhteisöjen määrä Suomessa on kasvanut ja varainhankkijoiden ammattitaito on lisääntynyt. Yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) edistää suomalaista lahjoituskulttuuria ja yhteisöjen varainhankinnan osaamista. VaLa on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteistyöverkosto, joka edustaa yleishyödyllisiä yhteisöjä. www.vala.fi

Yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyö on yksi tapa toteuttaa yritysvastuuta. Yhteistyön muotoja ja tasoja on lukuisia, mutta yhteistyö on viime vuosina kehittynyt entistä strategisempaan suuntaan. Perinteisen sponsoroinnin sijaan yritykset pyrkivät yhä useammin pitkäaikaisiin strategisiin kumppanuuksiin, jotka parhaimmillaan ovat sekä tuottavaa liiketoimintaa että auttavat ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia.

Sopivan yhteistyökumppanin löytäminen ja yhteisten tavoitteiden määrittely voi olla haastavaa. FIBSin Järjestötori-yrityspalvelu auttaa yrityksiä löytämään oman toimintansa kannalta parhaat järjestökumppanit, ja järjestöjä viestimään yrityksille suunnatuista palveluistaan.

Järjestötori on kaikille avoin ja maksuton palvelu. Torille voivat liittyä kaikki järjestöt, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. www.fibsry.fi/fi/teemat/yrityksetjajarjestot

Järjestöjen rahoituksen myönteisen kehityksen tueksi ja sen monipuolistumiseksi SOSTE perustaa syksyllä 2014 järjestöjen rahoitusverkoston, jonka tarkoituksena on tutustua eri rahoituslähteisiin ja jakaa järjestöjen kokemuksia sekä osaamista eri rahoitusmuodoista. Lisäksi SOSTE järjestää sen yhteistyökumppanien kanssa koulutusta ja tukea järjestöjen varainhankintaan ja yritysyhteistyöhön liittyvän osaamisen lisäämiseksi. www.soste.fi/elinvoimaiset-jarjestot/jarjestojen-rahoitus.html

Onko yhteisösi aloittamassa varainhankintaa? Vai onko tulevien vuosien suunnitelmissanne kehittää ja vahvistaa jo olemassa olevaa rahoitusta? Haluaako järjestösi tehdä yhteistyötä yritysmaailman kanssa? Vai haluaako yrityksesi toimia yhdessä järjestön kanssa? Ota yhteyttä: Varainhankinnan ja vaikuttamisen konsultointia TC – Torni Consulting. www.torniconsulting.fi

Lisätietoja:
www.pwc.fi/fi/toimialat/yleishyodylliset-yhteisot-ja-saatiot.jhtml (Yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt)
www.radicalsoul.fi (Kun kaipaat apua varainhankinnan suunnittelussa, koulutuksessa ja toteutuksessa, ota yhteyttä. Neuvot antaa varainhankinnan konsultti Salla Saarinen, Radical Soul Oy.)

Lähde: www.sivistys.net/uutinen/jarjeston_varainhankinta_on_tunnepelia/
www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/rahankerayslain_muuttaminen
SOSTE Talous- ja hallintopäivät 20.11.2013
”Katsaus yhteisöjen varainhankintaan”
SOSTE Tampere 9.5.2014 ”Järjestöjen rahoituksen ja varainhankinnan kehittäminen”.

Aineiston ja kuvat: Irina Senkina.
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös