Mosaiikki-lehti
ilmestyi Suomessa vuosina 2005-2015
Tässä numerossa:
Toimitukselta
Yhdistyksen varainhankinta
Sosiaaliasiat ja työntekijöiden oikeudet
Maahanmuuttajataustaisten nuorten matematiikkaosaaminen selkeästi muita oppilaita heikompaa
Yhdessä eteenpäin, ystävät!
Arkisto:
№ 10 (102)
№ 8-9 (100-101)
№ 7 (99)
№ 6 (98)
№ 5 (97)
№ 4 (96)
№ 3 (95)
№ 2 (94)
№ 1 (93)
№ 6 ( 98 ) 2014
Sosiaaliasiat ja työntekijöiden oikeudet
EU:n tuki irtisanotuille, itsenäisille ammatinharjoittajille, vuokratyöntekijöille ja työttömille nuorille
Parlamentti esti tärkeille sosiaalialan ohjelmille myönnettyjen EU:n määrärahojen leikkaukset. Se vaati, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuus EU:n aluetukirahoituksesta olisi neljännes vuosina 2014–2020. Lisäksi parlamentin jäsenet vaativat, että irtisanotuille työntekijöille suunnatun tuen on jatkuttava myös vuoden 2014 jälkeen.
Joidenkin jäsenvaltioiden vastustuksesta huolimatta parlamentti onnistui säilyttämään vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (rahasto korvaa unionin elintarvikkeiden jakeluohjelman). Se myös onnistui torjumaan komission ehdotukset rahaston leikkauksista ja varmistamaan, että rahaston budjetti on jatkossakin 3,5 miljardia euroa.
Parlamentin ansiosta Euroopan globalisaatiorahaston aluetukivaroja voidaan jatkossa myöntää uusille työntekijäryhmille kuten itsenäisille ammatinharjoittajille ja määräaikaistyöntekijöille jäsenvaltioiden kanssa sovittujen uusien sääntöjen mukaisesti. Parlamentti myös varmisti, että kolmea nykyistä ohjelmaa eli työllisyyttä ja osallisuutta koskevaa Progress -ohjelmaa, Euroopan työnvälitysverkostoa (EURES) ja mikrorahoitusjärjestelyä jatketaan osana työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa ohjelmaa.
Nuorisotakuujärjestelmä
Juuri parlamentin jäsenet ehdottivat sittemmin jäsenvaltioiden päämiesten hyväksymää EU:n laajuista nuorisotakuujärjestelmää, jonka avulla varmistetaan, ettei yksikään EU:n nuori joudu olemaan ilman työ- tai koulupaikkaa yli neljän kuukauden ajan. Järjestelmää on tarkoitus rahoittaa Euroopan sosiaalirahastosta.
Työskentely ja opiskelu ulkomailla
Parlamentti on päättäväisesti pyrkinyt helpottamaan EU-kansalaisten vapaata liikkuvuutta kansalaisten muuttaessa työskentelemään tai opiskelemaan toiseen EU-maahan. Parlamentin jäsenet hyväksyivät esimerkiksi uusia sääntöjä ammattipätevyyksien tunnustamiselle. Se myös ehdotti sellaisen sähköisen online-profiilin perustamista, johon voidaan tallentaa tietoja pätevyyksistä ja työkokemuksista.
Parlamentin jäsenet korostivat toiseen jäsenvaltioon lähetettyjen työntekijöiden työehtoja koskevan lainsäädännön toimeenpanon tärkeyttä. Lainsäädännön tavoitteena on estää sosiaalinen polkumyynti ja niin sanottujen postilaatikkofirmojen käyttö.
Uusi ”yhdistelmälupa” puolestaan yhdistää oleskelu- ja työluvan ja siten vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa lupamenettelyjä sekä työnantajien että EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta. Kunkin maan kansalliset viranomaiset kuitenkin säilyttävät valtuudet päättää EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työluvista.
Parlamentti hyväksyi ulkomaalaisten työntekijöiden syrjinnän ja epäreilun kohtelun kieltävät säännöt. Sääntöjen tarkoitus on edistää työvoiman liikkuvuutta EU:ssa.
Parlamentin jäsenet pyrkivät myös viemään eteenpäin aloitetta, jonka mukaan työntekijän eläkeoikeuksien tulisi säilyä kun työntekijä muuttaa työskentelemään toiseen EU-maahan.
Parlamentti osallistui uuden Erasmus+ ohjelman laatimiseen. Ohjelmassa yhdistyvät EU:n koulutus-, työharjoittelu- ja nuoriso-ohjelmat, minkä lisäksi uutena osa-alueena ohjelmaan on otettu mukaan urheilu. Erasmus+ -ohjelman budjetti on noin 14,7 miljardia euroa (40 % enemmän nykyiseen verrattuna), ja sen liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä edistäviin ohjelmiin voi osallistua jopa yli neljä miljoonaa nuorta.
Työssäkäyvät vanhemmat ja johtotehtävissä olevat naiset
Parlamentin jäsenet hyväksyivät äänestyksessään äitiysvapaan pidentämisen 14 viikosta 20 viikkoon. Sääntöjä kuitenkin sovelletaan joustavasti maihin, joissa on jo käytössä perhevapaa jossakin muodossa. Mepit vaativat myös mahdollisuutta kahden viikon palkalliseen isyysvapaaseen. Mepit hyväksyivät niin ikään säännökset, jotka kieltävät raskaana olevan työntekijän erottamisen ja jotka antavat äitiysvapaalta palaavalle oikeuden palata samaan tai vastaavaan asemaan työpaikassaan.
Parlamentti hyväksyi sääntöjä, joiden tavoitteena on lisätä naisten osuutta ylemmissä johtotehtävissä. Lisäksi se vei eteenpäin ehdotusta, jonka avulla on tarkoitus saada lisää naisia yritysten hallituksiin.
Terveys ja työturvallisuus
Parlamentin jäsenet pyrkivät parantamaan työterveyttä ja -turvallisuutta. Jatkossa linja- ja kuorma-autonkuljettajina toimivia itsenäisiä kuljetusyrittäjiä koskevat samat työaikasäännöt kuin yritysten palveluksessa olevia kuljettajia. Parlamentti korosti lainsäädäntöhankkeissa työterveys-, työturvallisuus- ja tieliikenneturvallisuusnäkökohtia sekä oikeudenmukaisen kilpailun tarvetta tieliikennealalla.
Lisäksi parlamentti hyväksyi sääntöjä, joilla parannetaan sähkömagneettisten kenttien säteilylle altistuvien työntekijöiden työturvallisuutta. Säteilylle altistuvat esimerkiksi teräs- ja metallinjalostuksen kaltaisessa raskaassa teollisuudessa työskentelevät sekä televisio- tai radiolähetysasemien, tutkien tai matkapuhelinmastojen läheisyydessä pitkiä työpäiviä tekevät työntekijät. Säännöissä määritetään sallitut raja-arvot ja velvoitetaan työnantajia arvioimaan altistumisen riskejä ja ryhtymään toimiin niiden vähentämiseksi.
Lähde:
www.elections2014.eu/fi/press-kit/content/20131112PKH24414/html/Ty%C3%B6ntekij%C3%B6iden-oikeudet
Venäjännös: Lidia Popova
