Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 5 ( 97 ) 2014
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista haasteista, joihin ihmiskunnan on lähivuosina vastattava. Kohoavat lämpötilat, sulavat jäätiköt sekä lisääntyvät tulvat ja kuivuudet ovat kaikki merkkejä ilmastonmuutoksen alkamisesta. Tästä aiheutuu maapallolle ja tuleville sukupolville suunnattomia riskejä, joihin on reagoitava kiireellisesti. Euroopan unioni on jo vuosien ajan pyrkinyt aktiivisesti torjumaan ilmastonmuutosta niin unionissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä.
Uudet tutkimukset vahvistavat, että ilmasto todella muuttuu, ja on merkkejä siitä, että muutokset tapahtuvat entistä nopeammin. EU ja sen jäsenvaltiot ovat vahvistaneet EU:n tavoitteeksi varmistaa, ettei maapallon keskilämpötila nouse yli kahta celsiusastetta esiteollisesta ajasta. Jos keskilämpötila nousee tätä enemmän, ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan entistäkin vakavampia. Lämpötilamuutoksista johtuva korkeampi kuolleisuus ja sairastuvuus, yhä useammin esiintyvien tulvien aiheuttamat vahingot, merenpinnan nousu, aavikoitumisen leviäminen eteläisissä maissa ja makean veden varastojen hupeneminen osoittavat, miten monella tapaa ilmastonmuutoksesta on haittaa ihmisille, ekosysteemeille ja resursseille sekä infrastruktuureille ja elämänlaadulle.
Vuosittain 5.6.2014 vietettävän Maailman ympäristöpäivän teemana ovat tänä vuonna pienet saaret ja ilmastonmuutos. Euroopan parlamentti on ollut ilmastonmuutoksen vastaisen työn etunenässä hyväksymällä kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä EU:n viemistä kohti vähähiilistä taloutta.
EU ja muu maailma ovat pyrkineet vähentämään maapallon lämpenemistä leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä. Viime vuonna parlamentti hyväksyi muun muassa säännöt energian säästämiseksi, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tieliikenteessä, pakolliset energiamerkinnät elektronisille laitteille sekä tiukemmat standardit ilmastointilaitteissa ja jääkaapeissa käytettäville fluoratuille kaasuille.
Parlamentti on myös tukenut toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöönottoa ja hyväksynyt suunnitelman tiettyjen CO2-päästölupien jäädyttämiseksi, jotta matalahiilisiä innovaatioita saataisiin aikaan. Mepit haluavat lisäksi vähentää yleisimpien muovipussien käyttöä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2019 mennessä.
Parlamentti on myös halunnut kunnianhimoisempia ja sitovampia ilmastotavoitteita. Helmikuussa mepit vaativat 40 prosentin leikkausta hiilidioksidipäästöihin vuoden 1990 tasoon nähden, 30 %:n tavoitetta uusiutuvan energian osuudelle sekä 40 %:n tavoitetta energiatehokkuudelle vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi halutaan, että EU suhtautuu kunnianhimoisemmin uuteen ilmastosopimukseen, joka on tarkoitus hyväksyä Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015.
Lähde: www.europarl.europa.eu/news/fi/
Ilmastonmuutosstrategia vuoteen 2020 ja sen jälkeen: http://europa.eu/legislation_summaries/environment/tackling_climate_change/l28188_fi.htm
Venäjännös: Lidia Popova