• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 5 ( 97 ) 2014

Suuri työllisyyspaneeli

hakee vastauksia pitkäaikaistyöttömyyteen

Kuntakokeilun, Töihin!-palvelun ja Työnhakijoiden foorumin järjestämä Suuri työllisyyspaneeli veti 21.5.2014 Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalin täyteen ihmisiä. Tilaisuus suunnattiin työttömille työnhakijoille, alan toimijoille ja kaikille työllisyydestä kiinnostuneille.

Panelisteina olivat vasemmalta Töihin!-palvelun työhönvalmentaja Eero Lappi, Työnhakijoiden foorumin edustaja YTM Anne Siekkinen, Keski-Suomen Yrittäjänaisten varapj Milla Kuparinen, Jyväskylän Työllisyyspalveluiden vastuualuejohtaja Anssi Niemelä, TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki ja SDP:n Jyväskylän valtuustoryhmän pj Jari Blom.

Paneeli on oiva mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää kysymyksiä ja ajatuksia eteenpäin vietäväksi. Keskustelu on vuorovaikutteista ja yleisö voi esittää panelisteille kysymyksiä puheenjohtajan välityksellä tai suoraan. Tarkoitus on helpottaa työnhakijoiden osallistumista työllisyyspoliittiseen keskusteluun.

Keskustelu keskittyi pohtimaan työnhakijoiden kokemuksia työllisyyspalveluista ja sivusi työllistämistoimien toimivuutta, työnhakijoiden ja -antajien kohtaamista sekä mielikuvia työttömyydestä päätyen lopulta työmarkkinoiden tulevaisuuteen. Yleisö osallistui aktiivisesti esittämällä hyviä kysymyksiä mm. hyvin koulutettujen työttömyydestä ja työkokeilujen käytännöistä.

Pari vuotta sitten käynnistynyt työllisyyden kuntakokeilu pyrkii löytämään uusia malleja, joilla työttömät saadaan takaisin työelämään. Jyväskylässä ja Muuramessa toimii osana työllisyyden kuntakokeilua Töihin! -palvelu, joka on luonut uudenlaisen palvelumallin ja saavuttanut merkittäviä tuloksia. Mukana on jo nelisensataa yritystä ja viime vuonna syntyi 204 työsopimusta. Töitä sai noin 30 prosenttia palvelun asiakkaista. Ainakaan näistä työtä saaneista ei Jyväskylän tai Muuramen tarvitse pelätä joutuvansa maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuutta eli ”sakkomaksuja”. Tosin tehtävääkin riittää: Jyväskylässä on tällä hetkellä noin 11 000 työtöntä, joista 4 500 on ollut työttömänä yli vuoden. Palvelun palkkalistoilla on kaksi yrityskoordinaattoria ja 13 työhönvalmentajaa. Ensin mainitut etsivät yrityksistä tekemätöntä työtä – niin sanottuja piilotyöpaikkoja – ja viimeksi mainitut opastavat ja rohkaisevat pitkäaikaistyöttömiä työnhakuun. Tarkoitus ei ole, että yritys ottaa työttömän töihin pelkän työllistämisen takia tai hyvää hyvyyttään. Työsuhteella pitää syntyä lisäarvoa yritykselle niin, että he haluavat lopulta pitää kiinni tästä työntekijästään. Palvelu korostaa asennemuutoksen tärkeyttä: pitkäaikaistyöttömän on otettava työnhaku omiin käsiinsä. Hänellä on paitsi oikeus työhön ja työyhteisöön, myös velvollisuus ansaita elantonsa ensisijaisesti omalla työllään.

Hankalasti työllistyvä ryhmä on maahanmuuttajat, joiden osuus työttömistä on jopa 35 %. Jotta nämä passiivisessa työttömyyden tilassa ovat ihmiset saataisiin aktiiviseen, osallistuvaan rooliin yhteisössämme, on tehtävä isoja uudistuksia toimintatapoihin. Miksi istuttaa ihmisiä kodeissaan masentumassa, kun heille olisi tärkeitä tehtäviä monissa pienissä ja isoissa töissä kunnalla ja kausiluonteisissa töissä yrityksissä ja kolmannella sektorilla? Suurin osa ihmisistä voi paremmin, kun pääsee tekemään merkityksellistä työtä ja toimimaan yhdessä muiden kanssa. Esimerkiksi ns. Paltamon malli. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille löytyy töitä. Työt voivat olla joko erilaisia kunnalla tehtäviä työtehtäviä, kuten kouluisännän hommia, puistotyöntekijän töitä tai muita sen kaltaisia, tai kausiluonteisesti työntekijöitä voidaan ”vuokrata” eteenpäin yrityksiin tai yhdistyksiin vaikkapa remontti- tai leiriohjaajan töihin. Toimintaa organisoi ns. yhteiskunnallinen yritys, jota Paltamossa kutsuttiin ”Työvoimataloksi”. Työvoimatalossa tehdään myös pienimuotoista omaa työtä, kuten ompelu- ja puutöitä.

Vaikeasti työllistyvien tilanteet ovat työvoima- ja elinkeinopolitiikan lisäksi selkeästi myös sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspoliittisia kysymyksiä. Polku pitkittyneestä työttömyydestä työelämään onnistuu harvoin vain työllistämistoimenpiteillä vaan on otettava huomioon ihmisen kokonaistilanne sisältäen niin hänen sosiaalisen tilanteensa ja toimeentulonsa kuin terveytensä ja työ- ja toimintakykynsä sekä näihin liittyvät palvelutarpeet.

Suurten kaupunkien joukossa Jyväskylän 16,1 prosentin työttömyysaste oli toiseksi pahin. Vain Lahdessa oli synkempiä lukuja. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raimo Kinnunen (sd.) huomauttaa, että kaupungin pitäisi kaikin tavoin, esimerkiksi kaavoituksen ja Jykesin avulla pyrkiä saamaan kaupunkiin enemmän työllistäviä yrityksiä.

Kunnat joutuvat rahoittamaan puolet yli 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta, jos henkilöt eivät ole työllistämis- tai muiden aktivointitoimenpiteiden piirissä. Jos henkilöt olisivat näiden toimenpiteiden piirissä, heistä ei tarvitsisi maksaa valtiolle tätä niin kutsuttua sakkomaksua. Kolme vuotta sitten Jyväskylässä oli noin 1 700 aktivointitoimien ulkopuolella olevaa pitkäaikaistyötöntä. Aktivoinnilla tarkoitetaan pitkäaikaistyöttömille järjestettyä tai räätälöityä työtä tai koulutusta. Nyt Jyväskylässä on aktivoinnin ulkopuolella noin 2 100 pitkäaikaistyötöntä. Koska kaupunki ei ole halunnut tai onnistunut järjestämään aktivointitoimia pitkäaikaistyöttömille, joutuu se maksamaan ns. sakkomaksua Kelalle. Sakon suuruus on nyt 8,7 miljoonaa euroa. Kolme vuotta sitten summa oli 5 miljoonaa euroa.

Keski-Suomessa oli huhtikuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 8 093 henkilöä, 218 enemmän kuin maaliskuussa ja 670 enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Palveluiden piirissä olleiden osuus Keski-Suomen työvoimasta oli huhtikuun lopussa 6,3 %. Aktivointiasteeseen laskettavat palvelut ovat työnhakuvalmennus, uravalmennus, koulutuskokeilu, työkokeilu työpaikalla, työvoimakoulutus, palkkatuet, starttiraha, vuorotteluvapaasijaisuudet, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.

Monessa kunnassa onkin herätty kehittelemään keinoja, joilla pitkäaikaistyöttömyyden putkia saataisiin katkaistua ja saada sen myötä kuntaosuusmaksuja alemmas. Yleisin lääke on kuntouttava työtoiminta, eli erilaisia työpajoja ja muuta vastaavan kaltaista toimintaa.

Myös Kouvolassa on otettu käyttöön vastaava malli, niin sanottu Kouvola-lisä. Kaupunki maksaa tänä vuonna 350 euroa kuukaudessa yritykselle tai yhdistykselle, joka palkkatuen avulla palkkaa puoleksi vuodeksi pitkäaikaistyöttömän. Tarkoitukseen on varattu runsaat 200 000 euroa rahaa. Tärkeimpinä tavoitteina on työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen pienentäminen ja luonnollisesti ihmisten työllistäminen.

Jyväskylän kaupunki tukee Jyväskylä-lisän avulla jyväskyläläisten työttömien työllistämistä yrityksiin, rekisteröityihin yhdistyksiin, säätiöihin sekä yksityisille työnantajille. Vuonna 2014 tuen suuruus on ensimmäisenä vuotena 250 €/kk/henkilö. Mahdollisena toisena vuotena tuki on 250 € /kk tai 500 €/kk. Tuen kesto on enintään 16 kk/työllistetty ja sitä myönnetään korkeintaan palkkatuen keston ajaksi. Jyväskylä-lisää myönnetään palkkatukeen oikeutetun henkilön työllistämiseen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työntekijälle bruttopalkkaa työajasta riippumatta vähintään 1300 €/kk.

Työvoimapula jatkuu sosiaali- ja terveysalan ammateissa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometri. Pulaa on muun muassa lääkäreistä, sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, lastentarhanopettajista ja psykologeista. Työvoimapulasta kärsivät myös myyntiedustus ja puhelinmyynti.

Liikaa tarjontaa on toimistotyössä. Myös tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajien ylitarjonta on lisääntynyt. Vielä 2000-luvun alussa ala kärsi työvoimapulasta.

PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen kaipasi ajattelutavan muutosta niin, että työvoimapulan sijasta puhuttaisiin osaamisvajeesta - eli minkä ammatin tai osaamisen taitajista on puutetta. Sen jälkeen voidaan nähdä, onko paras ratkaisu kouluttaa Suomessa jo olevaa työvoimaa, hakea sitä muualta, vai keksiä muita keinoja.

Viime aikoina yhteiskunnallinen huomio on kääntynyt kolmannen sektorin rooliin erityisesti välityömarkkinoilla sekä sosiaaliseen yrittämiseen. Kolmas sektori toimii tulevaisuudessa yhä useammin yhteisillä markkinoilla julkisen sektorin sekä yritysten kanssa. Volyymiltaan suurin osa-alue on hyvinvointivaltion supistumiskehitys, joka ilmenee valtion ja kuntien tarpeena supistaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tässä tilanteessa eri terveysalan järjestöt, potilasjärjestöt yms. ovat joutuneet kehittämään omaa toimintaansa ja jopa laajentamaan toimintaa uusille alueille. Kolmas sektori, kunnat ja yritykset on järkevä nähdä toistensa täydentäjinä – ei kilpailijoina – työllistämisessä.

Eri työllisyydenhoitoon liittyvien tahojen tuominen samaan pöytään näyttää toimivan. Panelistit itsekin totesivat, että eteenpäin päästään vain yhteisvoimin. Toivottavasti tästä saa alkunsa entistä kiinteämpi työnantajien, -hakijoiden, TE:n ja kunnan välinen yhteistyö.

Panelisteina olivat Töihin!-palvelun työhönvalmentaja Eero Lappi, Työnhakijoiden foorumin edustaja YTM Anne Siekkinen, Keski-Suomen Yrittäjänaisten varapj Milla Kuparinen, Jyväskylän Työllisyyspalveluiden vastuualuejohtaja Anssi Niemelä, TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki ja SDP:n Jyväskylän valtuustoryhmän pj Jari Blom.

Aineiston on toimittanut Irina Senkina

Kuvat: Irina Senkina

Venäjännös: Lidia Popova

Lähde: www.toihinpalvelu.fi,
kuntalehti.fi/Pdfarkisto/KL-1405.pdf,
www.ksml.fi,
kuntoutusportti.fi,
http://yle.fi/uutiset,
ely-keskus.fi,
www.pam.fi,
talouselama.fi,
jyvaskyla.fi/tyollisyyspalvelut/jyvaskylalisa

Siirry ylös