• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 95 ) 2014

KOTOUTUMINEN SUOMEEN

UUSI MAHDOLLISUUS MAAHANMUUTTAJAN ELÄMÄSSÄ

19. helmikuuta 2014 kokoontuivat kouluttajat, viranomaiset ja järjestöjen työntekijät Jyväskylän kansalaisopiston auditorioon pohtimaan, miten yhteistyössä luoda maahanmuuttajille paremmat edellytykset kotoutumiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Pohdittiin, millaista toimintaa kotouttajien sekä kotoutujien täytyy kehittää nykyään muuttuneessa tilanteessa, kun v. 2013 TE-palvelu-uudistuksen vaikutukset maahanmuuttajien palvelussa ovat epäselviä, kotoutumiskoulutuksen uuden oppimissuunnitelman suomen kielen oppimisen tehokkuudesta ei ole vielä tutkimistuloksia sekä Palapeli2-projekti on vuonna 2014 loppumassa.

Palapelin pitkäaikaiset kokemukset ja kehitetyt hyvät käytännöt osoittavat, että positiivisella asenteella kehittämällä keskinäistä luottamusta kouluttajien, viranomaisten ja maahanmuuttajien välillä, voidaan saada monipuolisella yhteistyöllä aikaan maahanmuuttajien nopeampi sopeutuminen suomalaiseen elämään.

Työpajoissa keskusteltiin yhteistyön tehostamisesta eri toimijoiden välillä maahanmuuttajan sopeutumisen edistämiseksi, miten tehokkaammin tunnistetaan sekä tunnustetaan maahanmuuttajan ammatillinen osaaminen. Pohdittiin, mistä maahanmuuttaja löytää lisämotivaatiota ammatillisen kielen opiskeluun sekä osatutkintojen suorittamiseen. Keskustelua käytiin siitä, miten ohjauksen pitäisi toimia koulutuksen eri nivelvaiheissa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Työpajassa todettiin myös, että kotoutumisprosessissa maahanmuuttaja tarvitsee oman yhteisön tukea, mutta voi olla tilanteita, joissa oma yhteisö muuttuukin esteeksi kotoutumiselle. Omassa yhteisössä voi liikkua väärää tietoa ja ennakkoluuloja erilaisista tarjotuista toiminnoista ja harrastusmahdollisuuksista. Työpajassa oli vilkasta keskustelua siitä, mitä oikein tarkoittaa kotoutuminen omaa kulttuuria säilyttäen.

Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla oma kieltä ja kulttuuria säilyttäen. Kotoutumisen alkuvaiheessa on erittäin tärkeä maahanmuuttajien monipuolinen ja hyvätasoinen tiedottaminen suomalaisesta yhteiskunnasta. Tähän asti Palapeli on tarjonnut monipuolista tiedottamista suomalaisesta yhteiskunnasta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ajan tasalla olevat tiedot sekä keskustelut elämästä Suomessa ennettävät väärinkäsityksiä, konflikteja sekä ristiriitoja.

Päämäärät elämässä ovat olennaisia hyvän elämän tavoittelemisessa. Se, missä määrin maahanmuuttaja kokee itsellään olevan voimavaroja ja tarvittaessa kokee, että saa tukea ja apua, auttaa häntä jaksamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksia omien tavoitteiden aikaansaamiseksi. Maahanmuuttajat, joilla onnistuu käsitellä tärkeitä asioita elämässä tässä ja nyt, sujuu kotoutuminen helpommin. Positiivisella asenteella, luottaen sekä omiin voimiin että tarvittaessa tukea pyytäen, haasteellisetkin tapahtumat voidaan tulkita kiinnostusta herättäväksi ja mielekkääksi tai siedettäväksi.

Käsitys omasta minästä ja elämäntilanteesta johtaa ja tukee maahanmuuttajaa sopeutumisessa uusiin ja erilaisiin ympäristöihin Suomessa. Muuton yhteydessä maahanmuuttajiin on koottava uudelleen käsitys omasta minästään ja muunnettava se vaihtuneeseen kieleen, paikkaan ja kulttuuriin sopivaksi. Siinä auttaa sekä oma kokemus että muiden palaute, joita saadaan kokemustensa kautta toimiessaan kielikoulutuksessa, työkokeilussa tai muualla kulttuuriympäristössä. Mitä enemmän ihminen ymmärtää omasta tilanteesta, sitä enemmän uusi suomalainen ympäristö on läsnä ihmisen persoonallisuudessa. Ristiriitoja kohdatessaan on paras tapa ajatella omia toimintatapoja ja myös keskustella asioista luotettavan ihmisen kanssa.

Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä. Kotouttamiseen on kehitetty erilaisia teoreettisia kotoutumismalleja, jotka näyttävät realistisilta ja käyttökelpoisilta, mutta elämä ei suju aina mallien mukaan. Toisen teorian mukaan on kotoutuminen ja sopeutuminen kaksisuuntainen, kuten uudessa kotoutumislaissakin sanotaan. Maahanmuuttajan kotoutuminen on prosessi, mutta se on joskus pitkäkin prosessi. Toisen mallin ns. ABC-mallin mukaan voidaan olettaa, että maahanmuuttaja voi oma kulttuuri-identiteettiään vaarantamatta tuntea yhteenkuuluvuutta kahteen eri kulttuuriin. Kotouttamisohjelman tärkeänä tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen sekä hyvien etnisten ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen kaikkien väestöryhmien kanssa. Laki painottaa monialaista yhteistyötä eri tahojen välillä. Tärkeä on alkuvaiheen kartoittaminen, neuvonta ja ohjaus sekä kotoutumissuunnitelman laatiminen työ- ja elinkeinotoimistossa, jotta maahanmuuttaja voidaan ohjata oikeaan aikaan oikeaan toimintaan, esim. kotoutumiskoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen tai täydennyskoulutukseen tai työkokeiluun tai työhön.

Uudessa kotoutumislaissa on erityisenä painopistealueena maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen sekä maahanmuuttotaustaisten lasten, nuorten sekä perheiden että naisten tukitoimien kehittäminen kotoutumisen tueksi.

Kaikki, myös vahvat ja itsevarmat, tarvitsevat ohjausta erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa, koska kaikilla on mielessä kysymys – mikä minusta tulee isona. Useammalla on mielikuva, että he tietävät perusasiat, mutta kohta ilmenee, että tarkempaa tietoa ja tukea tarvitaan. Usein maahanmuuttajilla on kiire työelämään, erityisesti silloin kun on suomalaiseen työelämään sopivaa osaamista, runsaasti työkokemusta muista maista sekä hyvä englannin kielen taito. Työkulttuurit ovat sittenkin erilaisia eri maissa ja maahanmuuttajalla täytyy olla ns. kulttuurispesifistä osaamista, miten toimia suomalaisessa työelämässä. Siksi henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ovat tärkeitä, koska keskusteluissa kehitetään luottamusta ohjaajan ja maahanmuuttajan välillä. Maahanmuuttaja saa rohkeutta ja osaamista toimiakseen koulutuksessa tai työelämässä suomalaisten tapojen mukaan rohkeasti, oma-aloitteisesti, itsenäisesti sekä tehokkaasti.

Seminaarin työpajoissa esille nousseet haasteet ovat ehdotuksina uusille kotoutumista edistäville kehittämisprojekteille, joiden haku alkaa keväällä 2014.

Reet Mammon, psykologi, FT

Palapeli2-projekti, Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto

Kuvat: Irina Senkina

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös