Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 3 ( 95 ) 2014
Monikko ry:n johtaja Alina Ahtamo kertoi meille järjestönsä roolista ihmisten auttajana sekä vapaaehtoisten työstä niin Monikko ry:ssä kuin myös Paloma-hankkeessa. Jutussa kerrotaan siitä, mitä kuulimme Alinalta.
Kansalaisjärjestön toimintaan liittyy tietenkin valtavasti työtä, ja sen menestys riippuu sen jäsenten toimimisesta ryhmässä. Paloma-hanke on yksi osa Monikko ry:n toimintaa, ja sen pääsääntöisenä tavoitteena on auttaa ulkomaalaisia eläkeläisiä. Tänä päivänä projektissa on 11 kerhoa kaupungin kolmella eri alueella: Huhtasuolla, Keltinmäessä ja Kuokkalassa. Nämä kerhot ovat suomen kielen kursseja, tietokonekursseja, urheilu- ja käsityökerhoja sekä tiedotustilaisuuksia. Meidän kutsumanamme Kelan, sosiaaliviraston, pankkien ja vakuutusyhtiöiden edustajat kertovat eläkeläisille organisaatioidensa toimintatavoista ja vastaavat kaikkiin iäkkäiden ihmisten esittämiin kysymyksiin. Näissä tapaamisissa suosittuja aiheita ovat olleet verot, eläkkeet, vanhustentalojen asumisehdot sekä päiväkeskusten palvelut. Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat kertoneet meille terveydenhuollon palveluista. Näissä tapaamisissa voi tutustua myös uuden sukupolven tekniikkaan ja sen suomiin mahdollisuuksiin, eli tietokoneisiin, tabletteihin, älypuhelimiin jne. Monikko ry:n toiminnan kehitys rakentuu sen jäsenten ja kaikkien Paloma-projektiin osallistuvien henkilöiden toiveisiin.
Yhdistyksen suunnitelmien toteutukseen tarvitaan vapaaehtoisia apulaisia. Apua tarvitaan tapahtumien järjestämisessä ja vetämisessä, kerhojen toiminnan pyörittämisessä, äidinkieleltä suomen kieleen ja toisinpäin kääntämisessä ja monessa muussa asiassa. Vapaaehtoistyöhön tarvitaan hyvin erilaisia ihmisiä tietoineen ja elämänkokemuksineen. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka haluaa jakaa taitojaan ja antaa aikaa ihmisille, jotka tarvitsevat huomiota. Auttamalla muita, ihmisestä paljastuu hänen parhaimmat ominaisuutensa. Kuka tietää, vaikka tästä voisi alkaa uusi ajanjakso hänen elämässään? Vapaaehtoistyö tuo iloa elämään niin toisille ihmisille kuin myös itse vapaaehtoistyöntekijälle! Ihminen kokee itse myös positiivisia tunteita ja iloa kanssakäymisestä sekä saa tietää miten suosittu hän on.
Tärkeimpänä vapaaehtoistyön periaatteena on se, että tämä työ ei vaadi erityistaitoja, riittää kun on oma itsensä. Kaikkein tärkeintä niille, jotka haluavat osallistua vapaaehtoistyöhön, on löytää itselleen parhaiten sopiva tehtävä. Nuoret haluavat useimmin itse oppia jotain, kun taas vanhemman sukupolven ihmiset toivovat jakavansa omaa elämänkokemustaan, tietojaan ja taitojaan sekä viettävänsä vapaa-aikaa mielenkiintoisella tavalla.
Vapaaehtoiset päättävät itse paljonko aikaa he voivat omistaa kansalaisjärjestötoimintaan. Jotkut antavat sille tunnin kuukaudessa, toiset koko vapaa-aikansa. Vaikka lain mukaan vapaaehtoiset eivät saa palkkaa, niin heille ei saa aiheutua kuluja. Me korvaamme heidän kulunsa, esimerkiksi, järjestön tai hankkeen aiemmin budjetoidut matkakorvaukset. Houkuttelemme mukaan opiskelijoita, yhdistyksen jäseniä, kavereita, tuttavia jne. On ihmisiä, joita vapaaehtoistyö on auttanut pääsemään eroon psykologisesta kriisistä, joka liittyy esim. työpaikan menettämiseen, ja jotkut ovat päässeet eroon yksinäisyydestä ja masennuksesta. Vapaaehtoistyö luo tunteen henkilökohtaisesta tarvittavuudesta sekä täyttää elämän merkityksellä ja sisällöllä. Me yritämme ottaa huomioon vapaaehtoisten kiinnostuksen kohteet ja taidot sekä tehdä heidän työnsä miellyttäväksi, ja sellaiseksi, että he jaksavat sitä tehdä, ja että se vastaa heidän odotuksiaan. Pääasiassa vapaaehtoiset ovat luotettavia, tunnollisia, rehellisiä ja vilpittömästi kiinnostuneita ihmisten auttamisesta.
Miten me löydämme vapaaehtoisemme? Ihmisten ja tuttujen avulla, meidän toiminnasta kertovien lehtiartikkeleiden sekä järjestämiemme tapahtumien kautta. Olemme aina avoimia uusille ideoille, joita meille ehdotetaan, ja yritämme toteuttaa ne järjestömme avulla.
Mikä tahansa hanke muuttuu hauskaksi ja mielenkiintoiseksi, kun ihmiset, joita yhdistää yhteinen idea, yrittävät toteuttaa sitä. Esimerkiksi, toiseen kaupunkiin suuntautuvan linja-autoretken suunnittelussa oli välttämätöntä huomioida ja järjestää kuljetus, majoitus, ruokailu, kulttuuriohjelma sekä matkan mainonta. Mistä tällaiseen saadaan rahat? Yksi vaihtoehdoista on kerätä rahat niiltä, jotka haluaisivat osallistua tällaiselle matkalle. Se saattaisi kuitenkin tulla melko kalliiksi ja tällöin pitäisi miettiä, miten tarvittava summa voidaan saada kasaan. Esimerkiksi, voidaan järjestää myyjäiset, joissa yritetään myydä käsin tehtyjä tuotteita: kudottuja sukkia, leivonnaisia, käsitöitä jne. Suomessa eläkeläisjärjestöissä eräänlaiset ”talkoot” ovat myös hyvin suosittuja. Tämä on osa vapaaehtoistyötä, eli oman kortensa kantaminen yhteiseen hyvään.
Paloma-hankkeen tehtävä ei ole yksinkertainen, koska tapahtumia järjestetään eri kulttuureista tuleville ihmisille ja ihmisille, joilla on eritasoinen suomen kielen taito. Yhdet ovat vasta tulleet Suomeen, toiset toivovat hankkivansa tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat jokapäiväisessä elämässä. Me teemme yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa, jotka haluavat auttaa samasta maasta tulevia ihmisiä. On tärkeää antaa ulkomaalaisille eläkeläisille tietoa heidän omalla äidinkielellään.
Teemme yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa. Esimerkiksi, tietokonekursseille osallistui Venäjänkielisten yhdistys Feniks ry. Näiden kurssien opettaja on Ivan Kemppi, joka on vasta vähän aika sitten muuttanut Suomeen. Hän on erittäin halukas jakamaan tietojaan iäkkäille ihmisille tietokoneen käytöstä. Ivan vetää kursseja hankkeen osanottajille Huhtasuolla, Keltinmäessä ja Kuokkalassa.
Opiskelija Senja Pylvänen, joka opiskelee venäjän kieltä yliopistossa, on kiinnostunut maahanmuuttajien asioista ja auttaa ulkomaalaisia suomen kielen oppimisessa. Samalla hän saa itse harjoitella opettamista ja kokemusta venäjän kielen käytöstä.
Monet kerhot ja muut Paloma-hankkeen osat vedetään Monikko-yhdistyksen jäsenten vapaaehtoisvoimin. Leikkuu- ja ompelukurssia vetää kokenut asiantuntija ja oman alansa ammattilainen Olga Artemenko-Salakka. Hän on asunut jo monta vuotta Suomessa ja täydennettyään koulutustaan Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa hän välittää tietojaan maahanmuuttajille. Olga vetää kerhoa viime vuodesta alkaen. Olgan ansiosta meidän tanssiryhmä Kalina sai uudet esiintymisasut.
Galina Kangasluoma ei vain auta suomen kielen kerhon vetämisessä vaan toimii myös ”henkilökohtaisena tulkkina ja avustajana” sekä ”edunvalvojana” hankkeen eläkeläisille käymällä heidän kanssaan erilaisissa virastoissa, Kelassa, sosiaalivirastoissa ja asuntotoimistoissa.
Yhdistyksemme jäsenet vetävät myös monipuolisia liikuntatunteja eri puolilla kaupunkia. Ekaterina Suurseppä, ammattilaishieroja, kertoo meille itsehieronnan menetelmistä, ja hänen venyttelyharjoitukset ovat hyödyllisiä kaikille ikäryhmille ja erilaisessa fyysisessä kunnossa oleville ihmisille.
Vladimir Ikko, meidän kunnia-arvoinen harjoittelua suorittava vapaaehtoisemme, yhdistyksen hallituksessa pitkään ollut jäsen, on viihdyttäjä ja yleismies! Vladimir järjestää retkiä, urheilutapahtumia sekä esiintyy pakkasukkona. Kaikkea ei pysty edes luettelemaan!
Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opiskelijat ja vanhusten päiväkeskuksien harjoittelijat auttavat meitä aktiivisesti. Heille tämä apu on myös ammatillista harjoittelua, sikäli kun he opiskelevat tätä alaa. Tunneilla ihmiset jumppaavat, saavat teoreettista tietoa oikeanlaisesta ruokavaliosta, liikunnan hyödyistä, ensiavun antamisesta jne. Me arvostamme myös päiväkeskusten ja muiden organisaatioiden ammattilaisten työtä, jotka toimivat kanssamme. Suuri kiitos kaikille, jotka osallistuvat ja tekevät työtä hankkeessamme!
Yhdessä tapaamisessamme oli Punaisen ristin edustajia, jotka kertoivat heidän yhdistyksensä vapaaehtoistyöstä ja vapaaehtoistyön historiasta. Jotkut maahanmuuttajaeläkeläisistä toivoivat saavansa liittyä tähän työhön. Voi olla, että me järjestämme yhdessä jonkun hankkeen Punaisen ristin kanssa. On todella mukavaa, että vaikeuksista huolimatta, joihin maahanmuuttajat useimmiten törmäävät, monet heistä ovat valmiita itse auttamaan muita.
Tietoa vapaaehtoisten työstä voi saada Vapaaehtoistoiminnan keskuksesta. On valtava määrä järjestöjä, joissa tarvitaan vapaaehtoisten apua. Tarkemmin Jyväskylän vapaaehtoistoimintaan voi tutustua seuraavilla sivuilla:
http://matara.fi/vapaaehtoistoiminta-on-kaikkien-kansalaisoikeus-joulukuu-2013/
Monikko ry:n toimintaan voi tutustua ja saada tietoja, mitä Paloma-hankkeeseen on suunnitteilla seuraavalta sivulta: www.monikkoyhdistys.com/
Teksti: Irina Senkina
Kuvat Monikon arkistosta
Käännös: Maria Lepistö